KTK 10: Galadriel & Celeborn - liitteet (s. 351-367)
Nämä liitteet pitävät sisällään seuraavanlaisia asioita:
A Salohaltiat ja heidän puheenpartensa
B Salohaltioiden sindarilaiset ruhtinaat
C Lórienin rajat
D Lond Daerin satama
E Nimet Celeborn ja Galadriel
Minun kaltaiselleni TSH:n liitteiden ahkeralle selaajalle kaikki viisi olivat oikein mielenkiintoista luettavaa. Suosittelen! Teksti on tiivistä ja asiapitoista, ja siinä tulee esille monia sellaisia yksityiskohtia – etenkin Toisen Ajan tapahtumista – jotka tekevät Keski-maan historiasta entistä täyteläisemmän. Joitakin juttuja voisi nostaa esille kustakin osuudesta; kertokaa muutkin, mikä herätti eniten kiinnostusta.
A ja B
Tässä kerrotaan paljon Legolasin suvusta, isästään Thranduilista sekä isoisästään Oropherista. Synkmetsän haltiavaltakunta tuntuu tämän luettuani paljon tutummalta paikalta.
Sivulla 356 sanotaan, että Thranduililla ei ollut kääpiöitä apunaan luolakompleksinsa rakennustöissä. Muistaisin kuitenkin Gimlin joskus maininneen Legolasille, että kääpiöt nimenomaan auttoivat Thranduilin salien rakentamisessa. Olisiko ollut jossakin sellaisessa kohdassa, jossa Gimli hehkuttaa Aglarondin kauneutta?
Käännöksestä: Sivulla 352 (toinen rivi ylhäältä) lukee: "...eldaria, Kolmatta Klaania,..." – olisiko vähemmän skottilaista ja enemmän keskimaalaista sanoa "Kolmatta Sukukuntaa"?
Sivulla 355 mainitaan "raakalaiset" – mahtavatko nämä alkutekstin Wild Men esiintyä jossakin muualla jollakin toisella nimellä?
C
Sivulla 358 kerrotaan, että Fangorn kohtasi ammoisina aikoina galadhrimin kuninkaan. Kukahan tuo kuningas mahtoi olla? Amroth tai isänsä Amdír-Malgalad? Puuparta muistaakseni sanoo jossakin vaiheessa Galadrielille, että nämä eivät ole tavanneet pitkään aikaan (siis tapasivat kauan sitten) – mutta ei kai tuohon tapaamiseen tässä voida viitata, koska puhutaan selvästi kuninkaasta, ellei sitten taru ole muuttunut aikojen kuluessa.
D
Lond Daer on tukevaa Toisen Ajan tarinointia. Númenorilaisista puhutaan kaiken kaikkiaan niin vähän, että tämän tekstin suorastaan ahmii suureen nälkäänsä.
Käännöksestä: Sivulla 359 sanotaan: "...vaikka metsissä piileskeli jonkin verran ihmisiä." Tarkka lukija halunnee tietää, että kyseessä oli nimenomaan "metsästäjäkansa" – hunter-folk.
Samalla sivulla pari riviä alempana on hassusti "tummainmaalaisten jäännökset", vaikka tavallisesti puhutaan "mustainmaalaisistat".
Sivulla 362 (12. rivi alhaalta) on jäänyt vahingossa joennimi Isen kerran suomentamatta Rautkymiksi.
Sivujen 363-364 taitteessa puhutaan Joutsenjoesta. Siinä lukee: "(Kuninkaan paluussa (s. 350 [uusi laitos s. 319, kaapuhemmo s. 853]) sitä kutsutaan mutkattomasti 'Joutsenjoeksi'." Tämä on hieman ongelmallinen suomennos, koska alkutekstissä lukee: "in the Return of the King it is called the Swanfleet river (not River)..." Nimi Swanfleet tarkoittaa käsittääkseni nimenomaan Nîn-in-Eilphiä eli Joutsennevaa, kuten se on KTK:n sivulla 364 suomennettu. Näin ollen sivun 364 alussa pitäisi lukea: "... Joutsennevan joeksi (ei Joutsennevajoeksi)" tai jotakin sinne päin. (Huom. kuitenkin, että jo Kuninkaan paluun suomennoksessa puhutaan Joutsenjoesta, joten käännösvirhe – jos sellaisesta nyt on kysymys – on syntynyt jo Tarua suomennettaessa).
Tarkoitan tällä kaikella sitä, että Return of the Kingin (eli oikeammin Länsikairan Punaisen Kirjan) tekstissä ei haluta mainita mitään varsinaista, tunnettua joennimeä, vaan sanotaan, että seurue tuli Joutsennevalla (Swanfleet) virtaavalle joelle (jonka nimeä he eivät tienneet). Sekavaa? Niin minustakin! Ei tuo minunkaan käännökseni tee asialle oikeutta, mutta joka tapauksessa väitän, että mitään "Joutsenjokea" ei ollut olemassa, vaan nimi on (kuten KTK:ssa mainitaan) tullut vahingossa Pauline Baynesin piirtämään karttaan (muodossa R. Swanfleet, mistä Joutsenjoki). Nykyään englanninkielisissä kartoissa lukee pelkästään Swanfleet, mikä on tietysti hyvä, koska eihän se kartankaan perusteella missään nimessä ole mikään erillinen joki, vaan ainoastaan Glanduinin soinen alajuoksu ennen yhtymistään Mitheithel-Gwathlóhon.
Englannin fleet on toki "joki, oja, puro", joten ehkä tuo suomennos Swanfleet = Joutsenneva on sekin hieman ongelmallinen, vaikka Tolkien ilmeisesti haluaakin sillä viitata suoseutuun eikä jokeen. Vai eikö sittenkään? Nyt sain teidät lopulta varmasti sekaisin, vai sainko?
Entä sitten Glanduin? onko glan muka joutsen? Ei kai? Glanduinista sanotaan, että se on "rajajoki" ja sitä nimikin tarkoittanee.
E
Tärkeä kappale haltioiden nimenannosta, joka kuuluu jokaisen haltiatietoudesta kiinnostuneen pakolliseen luettavaan.
Pari huomautusta käännökseen: sivulla 366 (viides rivi) sanotaan "nimeä Gil-galad" – pitäisi olla "epessëä Gil-galad"; sivulla 367 (7. rivi): "liitettiin sanaan galadh", pitäisi olla "sekoitettiin sanaan galadh".
APPENDIX
Suomennoksesta on jätetty kaksi kappaletta pois, ilmeisesti koska ne liittyvät lähinnä englanninkielistä laitosta koskeviin huomautuksiin, mutta mielestäni niiden sisältö on silti meitä suomalaisiakin kiinnostavaa. Tässä ne tulevat suomennettuina.
1. Sivulla 359 pitäisi olla alaviite (johon viittaava asteriski sanan tulee sanan "suoksi" jälkeen 17. rivillä alhaalta):
Glanduin ("rajajoki") virtasi Sumuvuorilta Morian eteläpuolelta ja yhtyi Mitheitehliin Tharbadin yläpuolella. The Lord of the Rings –teoksen alkuperäisessä kartassa nimi ei esiintynyt (se mainitaan vain kerran kirjassa, Liite A I IV). Nähtävästi isäni antoi vuonna 1969 Pauline Baynesille muutamia uusia nimiä liitettäväksi tämän piirtämään Keski-maan kuvitettuun karttaan: "Edhellond" (johon viitataan aiemmin, [s. 349 alaviite 18 suom. laitoksessa]), "Andrast", "Drúwaith Iaur (Vanha Pûkel-maa), "Lond Daer (raunioina)", "Eryn Vorn", "Adornjoki", "Joutsenneva" ja "Glanduinjoki". Viimeiset kolme nimeä oli kirjoitettu kirjan alkuperäiseen karttaan, mutta en ole saanut selville, miksi. Ja vaikka "Adornjoki" onkin oikeassa paikassa, "Joutsenneva" ja "Glandinjoki" [sic!] ovat virheellisesti Rautkymin yläjuoksulla. Nimien Glanduin ja Joutsenneva oikeasta suhteesta, katso s. 362-364 [suom. laitoksessa].
(huom. Vanhan kolmiosaisen TSH:n kartasta nämä nimet tietysti puuttuvat, uudessa laitoksessa ja KTK:ssa ne ovat mukana samoin kuin Kaapuhemmon kartassa.)
2. Aivan liitteiden lopusta on jätetty pois kappale, joka suomennoksessa olisi kursiivilla, koska se on Christopher Tolkienin tekstiä:
Tässä voidaan mainita, että Galadhrim on Lórienin haltioiden nimen oikea kirjoitusasu, samoin kuuluu kirjoittaa Caras Galadhon. Isäni muutti alun perin th-äänteen soinnillisen muodon (kuten nykyenglannin sanassa then) haltianimissä d:ksi, koska (kuten hän kirjoitti) dh ei ole käytössä englannissa ja se näyttäisi kömpelöltä. Myöhemmin hän muutti mieltään tässä kysymyksessä, mutta galadrim ja Caras Galadon jäivät korjaamatta The Lord of the Rings-teoksen korjattuun painokseen saakka (uusimmissa lisäpainoksissa korjaus on huomioitu). Nämä nimet on kirjoitettu väärin hakusanan alda kohdalla Silmarillionin liitteessä.
(huom. ainakin minun englanninkielisessä Silmarillionissani ko. nimet ovat muodossa Galadhrim, Caras Galadhon, vaikka se on painettu vuonna 1979. Suomennoksessakin on -dh- joten mikähän siinä sitten mättää? Ymmärtääkö joku?
Nämä liitteet pitävät sisällään seuraavanlaisia asioita:
A Salohaltiat ja heidän puheenpartensa
B Salohaltioiden sindarilaiset ruhtinaat
C Lórienin rajat
D Lond Daerin satama
E Nimet Celeborn ja Galadriel
Minun kaltaiselleni TSH:n liitteiden ahkeralle selaajalle kaikki viisi olivat oikein mielenkiintoista luettavaa. Suosittelen! Teksti on tiivistä ja asiapitoista, ja siinä tulee esille monia sellaisia yksityiskohtia – etenkin Toisen Ajan tapahtumista – jotka tekevät Keski-maan historiasta entistä täyteläisemmän. Joitakin juttuja voisi nostaa esille kustakin osuudesta; kertokaa muutkin, mikä herätti eniten kiinnostusta.
A ja B
Tässä kerrotaan paljon Legolasin suvusta, isästään Thranduilista sekä isoisästään Oropherista. Synkmetsän haltiavaltakunta tuntuu tämän luettuani paljon tutummalta paikalta.
Sivulla 356 sanotaan, että Thranduililla ei ollut kääpiöitä apunaan luolakompleksinsa rakennustöissä. Muistaisin kuitenkin Gimlin joskus maininneen Legolasille, että kääpiöt nimenomaan auttoivat Thranduilin salien rakentamisessa. Olisiko ollut jossakin sellaisessa kohdassa, jossa Gimli hehkuttaa Aglarondin kauneutta?
Käännöksestä: Sivulla 352 (toinen rivi ylhäältä) lukee: "...eldaria, Kolmatta Klaania,..." – olisiko vähemmän skottilaista ja enemmän keskimaalaista sanoa "Kolmatta Sukukuntaa"?
Sivulla 355 mainitaan "raakalaiset" – mahtavatko nämä alkutekstin Wild Men esiintyä jossakin muualla jollakin toisella nimellä?
C
Sivulla 358 kerrotaan, että Fangorn kohtasi ammoisina aikoina galadhrimin kuninkaan. Kukahan tuo kuningas mahtoi olla? Amroth tai isänsä Amdír-Malgalad? Puuparta muistaakseni sanoo jossakin vaiheessa Galadrielille, että nämä eivät ole tavanneet pitkään aikaan (siis tapasivat kauan sitten) – mutta ei kai tuohon tapaamiseen tässä voida viitata, koska puhutaan selvästi kuninkaasta, ellei sitten taru ole muuttunut aikojen kuluessa.
D
Lond Daer on tukevaa Toisen Ajan tarinointia. Númenorilaisista puhutaan kaiken kaikkiaan niin vähän, että tämän tekstin suorastaan ahmii suureen nälkäänsä.
Käännöksestä: Sivulla 359 sanotaan: "...vaikka metsissä piileskeli jonkin verran ihmisiä." Tarkka lukija halunnee tietää, että kyseessä oli nimenomaan "metsästäjäkansa" – hunter-folk.
Samalla sivulla pari riviä alempana on hassusti "tummainmaalaisten jäännökset", vaikka tavallisesti puhutaan "mustainmaalaisistat".
Sivulla 362 (12. rivi alhaalta) on jäänyt vahingossa joennimi Isen kerran suomentamatta Rautkymiksi.
Sivujen 363-364 taitteessa puhutaan Joutsenjoesta. Siinä lukee: "(Kuninkaan paluussa (s. 350 [uusi laitos s. 319, kaapuhemmo s. 853]) sitä kutsutaan mutkattomasti 'Joutsenjoeksi'." Tämä on hieman ongelmallinen suomennos, koska alkutekstissä lukee: "in the Return of the King it is called the Swanfleet river (not River)..." Nimi Swanfleet tarkoittaa käsittääkseni nimenomaan Nîn-in-Eilphiä eli Joutsennevaa, kuten se on KTK:n sivulla 364 suomennettu. Näin ollen sivun 364 alussa pitäisi lukea: "... Joutsennevan joeksi (ei Joutsennevajoeksi)" tai jotakin sinne päin. (Huom. kuitenkin, että jo Kuninkaan paluun suomennoksessa puhutaan Joutsenjoesta, joten käännösvirhe – jos sellaisesta nyt on kysymys – on syntynyt jo Tarua suomennettaessa).
Tarkoitan tällä kaikella sitä, että Return of the Kingin (eli oikeammin Länsikairan Punaisen Kirjan) tekstissä ei haluta mainita mitään varsinaista, tunnettua joennimeä, vaan sanotaan, että seurue tuli Joutsennevalla (Swanfleet) virtaavalle joelle (jonka nimeä he eivät tienneet). Sekavaa? Niin minustakin! Ei tuo minunkaan käännökseni tee asialle oikeutta, mutta joka tapauksessa väitän, että mitään "Joutsenjokea" ei ollut olemassa, vaan nimi on (kuten KTK:ssa mainitaan) tullut vahingossa Pauline Baynesin piirtämään karttaan (muodossa R. Swanfleet, mistä Joutsenjoki). Nykyään englanninkielisissä kartoissa lukee pelkästään Swanfleet, mikä on tietysti hyvä, koska eihän se kartankaan perusteella missään nimessä ole mikään erillinen joki, vaan ainoastaan Glanduinin soinen alajuoksu ennen yhtymistään Mitheithel-Gwathlóhon.
Englannin fleet on toki "joki, oja, puro", joten ehkä tuo suomennos Swanfleet = Joutsenneva on sekin hieman ongelmallinen, vaikka Tolkien ilmeisesti haluaakin sillä viitata suoseutuun eikä jokeen. Vai eikö sittenkään? Nyt sain teidät lopulta varmasti sekaisin, vai sainko?
Entä sitten Glanduin? onko glan muka joutsen? Ei kai? Glanduinista sanotaan, että se on "rajajoki" ja sitä nimikin tarkoittanee.
E
Tärkeä kappale haltioiden nimenannosta, joka kuuluu jokaisen haltiatietoudesta kiinnostuneen pakolliseen luettavaan.
Pari huomautusta käännökseen: sivulla 366 (viides rivi) sanotaan "nimeä Gil-galad" – pitäisi olla "epessëä Gil-galad"; sivulla 367 (7. rivi): "liitettiin sanaan galadh", pitäisi olla "sekoitettiin sanaan galadh".
APPENDIX
Suomennoksesta on jätetty kaksi kappaletta pois, ilmeisesti koska ne liittyvät lähinnä englanninkielistä laitosta koskeviin huomautuksiin, mutta mielestäni niiden sisältö on silti meitä suomalaisiakin kiinnostavaa. Tässä ne tulevat suomennettuina.
1. Sivulla 359 pitäisi olla alaviite (johon viittaava asteriski sanan tulee sanan "suoksi" jälkeen 17. rivillä alhaalta):
Glanduin ("rajajoki") virtasi Sumuvuorilta Morian eteläpuolelta ja yhtyi Mitheitehliin Tharbadin yläpuolella. The Lord of the Rings –teoksen alkuperäisessä kartassa nimi ei esiintynyt (se mainitaan vain kerran kirjassa, Liite A I IV). Nähtävästi isäni antoi vuonna 1969 Pauline Baynesille muutamia uusia nimiä liitettäväksi tämän piirtämään Keski-maan kuvitettuun karttaan: "Edhellond" (johon viitataan aiemmin, [s. 349 alaviite 18 suom. laitoksessa]), "Andrast", "Drúwaith Iaur (Vanha Pûkel-maa), "Lond Daer (raunioina)", "Eryn Vorn", "Adornjoki", "Joutsenneva" ja "Glanduinjoki". Viimeiset kolme nimeä oli kirjoitettu kirjan alkuperäiseen karttaan, mutta en ole saanut selville, miksi. Ja vaikka "Adornjoki" onkin oikeassa paikassa, "Joutsenneva" ja "Glandinjoki" [sic!] ovat virheellisesti Rautkymin yläjuoksulla. Nimien Glanduin ja Joutsenneva oikeasta suhteesta, katso s. 362-364 [suom. laitoksessa].
(huom. Vanhan kolmiosaisen TSH:n kartasta nämä nimet tietysti puuttuvat, uudessa laitoksessa ja KTK:ssa ne ovat mukana samoin kuin Kaapuhemmon kartassa.)
2. Aivan liitteiden lopusta on jätetty pois kappale, joka suomennoksessa olisi kursiivilla, koska se on Christopher Tolkienin tekstiä:
Tässä voidaan mainita, että Galadhrim on Lórienin haltioiden nimen oikea kirjoitusasu, samoin kuuluu kirjoittaa Caras Galadhon. Isäni muutti alun perin th-äänteen soinnillisen muodon (kuten nykyenglannin sanassa then) haltianimissä d:ksi, koska (kuten hän kirjoitti) dh ei ole käytössä englannissa ja se näyttäisi kömpelöltä. Myöhemmin hän muutti mieltään tässä kysymyksessä, mutta galadrim ja Caras Galadon jäivät korjaamatta The Lord of the Rings-teoksen korjattuun painokseen saakka (uusimmissa lisäpainoksissa korjaus on huomioitu). Nämä nimet on kirjoitettu väärin hakusanan alda kohdalla Silmarillionin liitteessä.
(huom. ainakin minun englanninkielisessä Silmarillionissani ko. nimet ovat muodossa Galadhrim, Caras Galadhon, vaikka se on painettu vuonna 1979. Suomennoksessakin on -dh- joten mikähän siinä sitten mättää? Ymmärtääkö joku?
