KTK 2: Narn i Hîn Húrin I (alku --> Kääpiö Mîm)

Nerwende

Kontulainen
Koska omat aikatauluni ovat pettäneet, kopipastetan tänne nyt myöhässä olemassa olevasta aiheesta vanhat kysymykset. Repikää uutta ja lisäilkää omianne, jos joku vielä osallistuu. Koitan päästä vauhtiin mukaan sunnuntaihin mennessä ja kenties silloin täydennellä näitä.
Anteeksi.

1. Húrinin lasten tarina sopiikin Kalevalan päivään [alkuperäiset kyssärit postattu 28.2.], myötäileehän Túrinin ja Nienorin kohtalo vanhaa Kalevala-juonta. Tästähän jo keskusteltiinkin Silmarillionin yhteydessä, mutta jos jollain on aiheesta vielä huomioita, niin toki niitä saa esittää. (Ai niin, kalavale-päivä on muuten ankkanne kastepäivä. ;)) Koittakaa kuitenkin olla spoilaamatta sisarusten lopullista kohtaloa ihan vielä...

2. Mitäs Urwen on käännettynä? Tai siis "ur", wenhän on tunnetusti neito.
(Halti taisi vastata jotain linjalta "kuuma"? :D)

3.Pidän kovasti Sador/Labadal-aiheesta. Kiva, että kaikki henkilöt joista Tolkien kirjoitti eivät ole yleviä ja lähes täydellisiä ruhtinaita. Ennen muuta kiva, että tälläinen henkilö voi silti olla tarinassa tärkeä ja esiintyä muutenkin kuin sivulauseessa. Ihan erityisesti pidin kohdasta jossa todettiin Túrinin lahjoista vähäisimmän olleen se veitsi.

4. Myös keskustelu ihmisistä vs. haltiat oli mielenkiintoinen. Mikäs on kontulaisten mielipide, ovatko ihmiset haltioihin verrattuina kamalia surkimuksia vaiko ylöspäin kiivenneitä ja haltioiden ansiosta fiksumpia kuin aluksi? Saako kimalteleva jalokivi lasihelmen näyttämään rihkamalta vai heijastuuko jalokiven kauneus lasihelyn pinnasta kahta kauniimmin?

5.Ymmärrän täysin miksi Húrin ei kauheasti diggaillut Thingolia, mutta mitä syytä Morwenilla oli kaihtaa Brethiliä?

6.Njäy. Jos Morgoth voi tuosta noin vaan langettaa kirouksen kokonaisen suvun päälle, niin miksi kummassa M ei tehnyt niin koko haltioiden sukukunnalle? Ei olisi paljon tarvinnut sotia sen jälkeen?

7. Onkos minun käännöksessäni/painoksessani virhe? Húrinin vastauksessa Morgothille H sanoo. " Sinä olit ennen Ardaa, mutta muut olivat myös, etkä sinä sitä tiennyt". Pitäisikö tämän olla "etkä sinä sitä tehnyt"?
(Suomentajan/latojan/oikolukijan virhe on.)

8. Kuinkas moni on nähnyt National Geographicin LOTR-dokumentin? Siinähän kerrotaan Tolkienin elinaikana tehdystä venehautalöydöstä (Brittein saarilla, mutta en muista paikkaa) josta löytyi mm. upea päällikön kypärä jonka teemana oli lohikäärme. Hadorin Kypäristä tulee väkisinkin mieleen, että lieneekö tuo löytö ollut Tolkienin innoituksen lähteenä tässä kohtaa?

9. Eikös Saerosin kaveri Daeron ole juuri se joka ei diggaillut Berenin ja Lúthienin rakkautta?

10. Alan näkemään Thingolin ehkä aavistuksen verran positiivisemmassa valossa, kun tässä kuvaillaan Silmaa tarkemmin Túrinista huolehtimista ja metsissä kävelyä.

11. Mandos "piti" kauan Saerosia? Tarkoittaako tämä että Saeros oli uudelleensyntyvien haltioiden joukkoa? Ja oliko "kauan pitäminen" jonkinsortin rangaistus pahoista teoista? Ja miten kummassa Túrin tiesi, että haltia voi palata Mandosin saleista?

12. Tämä Nellas on kyllä ihme hahmo. Haltia joka pelkää oman kansansa saleja? Ja olikos Nellas vähän pihkassa Túriniin?

13. Epäilen vähän tämän suomennoksen latomista kun siinä on enemmän kirjoitusvihreitä kuin keskimääräisessä kontulaisen viestissä. Miten menee alkuperäisteoksen ensimäinen lause väliotsikon "Túrin lainsuojattomien luona" jälkeen? Onko "Nyt palaa tarina taas Túriniin" todellakin Tolkienin kirjoittama vai onko se Christopherin välihuomautus joka on suomennoksessa ladottu väärällä tavalla (= ei kursiivilla/sisennettynä)?
 
Ei oikein ole aika riittänyt lukemiseen. Mutta tänään sain lopulta luettua tuon pätkän. Eivät ilmeisesti muutkaan ole pysyneet aikataulussa tai ollenkaan mukana koko hommassa. Noh, mitäpä tuosta.

Joka tapauksessa Túrinin tarina on aina kuulunut niihin suosikkeihini ja se on luettu läpi moneen kertaan. Túrinissa on jotain mikä viehättää minua. Luonne!
Túrinin tarinassa tuntuu olevan sääliä todella paljon mukana. Túrin säälii Sadoria ja lainsuojattomia. Minulla kun on Túrinin luonteesta sellainen kuva johon sääli ei oikein sovi. Ehkä jos hän olisi saanut elää rauhan aikana ilman surua ja yksinäisyyttä, niin ymmärtäisin säälin muita kohtaan, mutta hän tuntuu "karaistuneen" vuosien mittaan, mutta aina lopulta sieltä tulee esiin se sääli ja rakkaus muita "alhaisempia" (?) kohtaan.
Ja yleisestikkin, jotenkin jokainen tuntuu säälivän jossain vaiheessa jotakuta. Ei ehkä ihan suoranaisesti sanottuna, mutta minulle vain tulee käsitys säälistä useaan otteeseen. Milloin kohteena Túrin ja milloin kukakin. Kyseessä tietysti voi olla vain minun omien ajatusteni harhakuva ( :lol: ).
 
Samoin Malthahwesta, niin myös minun suosikkeihin on kuulunut Hürinin lasten tarina, ja etenkin KTK:n tarina on pituudessaan ja monipuolisuudessaan niin hyvä, että sitä jaksaa lukea monta kertaa uudestaan.
Pidemmässä versiossa on tietysti Silmaan verrattuna laajempi henkilömäärä, Sador nyt tietysti, jonka kohtalo kietoutuu surullistekin moneen muun lisäksi Türinin kohtalon ympärille. Mieli tekisi hyppiä hieman liiaksikin eteenpäin, koska Türinin suhteet hänen ympärillään oleviin ihmiseen ovat niin mielenkiintoisia mutta samalla niin surullisia.
Lalaithin ja Türinin suhteesta nyt ei hirveästi oteta irti, mutta sen vaikutuksista kylläkin esim. Morwenin mikä ilmiselvästi vaikutti hänen jo entuudestaankin synkkään/kopeaan luonteeseen ja samalla tietysti Türinin.

Sadorin minä näen ainakin välillä jonkinlaisena isän sijaisena Türinille. Hän tuntuu viettävän paljon aikaa hänen luona, kun taas Hürin on vartioimassa Morgothia yhdessä haltioiden kanssa. Heidän keskustelunsa kohtalosta ja muista on ihan mielenkiintoista luettavaa, kun muutenkaan niistä ei minusta keskustella kuin välillä ihan ohimennen.
Doriathissa taidetaan taas lyödä niitä ensimmäisiä nauloja Türinin arkkuun. Morwen kun olisi tullut Thingoliin alaisuuteen, minkä esti hänen luotainen ylpeytensä, mikä ainakin minusta tuntuu yhtenä tärkeimpänä pelinappulana, mikä pyörittää lopulta Türinia ympäri Beleriandia. Tietysti se, että hänen äitinsä ei tullut lisäsi vain hänen suruaan ja synkkyyteen. Sitten kun hänellä ei ollut lämpimimmät suhteet juuri Saerosiin. Nerwenin copy/pastessa onkin tästä edain vs eldar asetelmasta, ja ehkäpä Saeros vain kuului vanhaan kuppikuntaan, mikä ei ollut vielä tajunnut edainin voimaa, vaan vähätteli häntä. Toki ihmisten kohtalo oli eldarista poikkaeva, ja tuntui lisäävän vain Saerosin vähättelyä heitä kohtaan.

Mikäs on kontulaisten mielipide, ovatko ihmiset haltioihin verrattuina kamalia surkimuksia vaiko ylöspäin kiivenneitä ja haltioiden ansiosta fiksumpia kuin aluksi?
Sen minkä Valar teki eldarille, teki eldar ihmisille tai ehkä parasta vain puhua edainista :roll:.

Saerosin kuoleman jälkeinen maanpako taas ei minulla herätä paljon ajatuksia. Enemmänkin siinä keskitytään hänen ja Belegin suhteeseen, ja hänen johtajuuteensa lainsuojattomissa. Tämä aika oli hänellä hieman normaalimpaan, eikä hän joutunut taivaltamaan enää siinä synkkyydessä kuin aiemmin.

Hmm..jopas jäi tämä matkan osuus ohueksi, mutta siirryn nyt lyhyiin erikoisiin eli poimin tuosta Nerwenin tekstistä joitakin osia:
"9. Eikös Saerosin kaveri Daeron ole juuri se joka ei diggaillut Berenin ja Lúthienin rakkautta?: Suurin soittoniekka. Ei diggaillut, mutta ei kylläkään asettunut Bereniä vastaan kuten esim. Gondolinin Maeglin Tuoria vastaan.
10. Alan näkemään Thingolin ehkä aavistuksen verran positiivisemmassa valossa, kun tässä kuvaillaan Silmaa tarkemmin Túrinista huolehtimista ja metsissä kävelyä.: Sama täällä. Fëonorin lisäksi hän oli niitä ainoita haltioita, josta jäänyt hieman koppava mielikuva, joka kylläkin Fëonorista poiketen osasi hillitä itsensä välillä.
11. Mandos "piti" kauan Saerosia?: Uskoisin että hänen pahojen töidensä takia. Vaikkakin tuo huomautus jää hieman avoimeksi, koska hän hän meni kuolemansa jälkeen odotuksen saleihin. Mutta entäs muut haltiat, joita Mandos ei "pitäny". Eikö kaikki haltiat joudu olemaan Saleissa aina siihen asti kunnes tulee Dagorit yms. Vai saiko kuolleet sitten pyöriä Valinorissa, kun esim. Silmassa on seuraava maininta mikä tukisi "pyörimis-ehdotusta :p": "Finrod astelee isänsä Finarfinin kanssa Eldamarin puiden alla"
 
2. Mitäs Urwen on käännettynä? Tai siis "ur", wenhän on tunnetusti neito.

Urwenin nimeä ei KTK:ssa sen kummemmin pohdita, mutta The Shaping of Middle-earthissa esiintyy Urwen/Urwendi (josta tulee sittemmin Úrien ja lopulta Árien, Silmarillionissa hän on Arien, maia joka kuljetti Auringon laivaa.

Tietty Lalaith-Urwen ei ole mikään aurinkomaia, mutta Morwen lie antanut hänelle nimen "aurinkoneito", joka on oikeastaan lähellä "Naurua".

ur- on quenyan "kuuma" (vrt. urulóki "kuumat käärmeet"),

13. --- Miten menee alkuperäisteoksen ensimäinen lause väliotsikon "Túrin lainsuojattomien luona" jälkeen? Onko "Nyt palaa tarina taas Túriniin" todellakin Tolkienin kirjoittama vai onko se Christopherin välihuomautus joka on suomennoksessa ladottu väärällä tavalla (= ei kursiivilla/sisennettynä)?

Kyllä se näyttää olevan Tolkienin kirjoittamaksi luettu alkuteoksessakin.
 
Mikäs on kontulaisten mielipide, ovatko ihmiset haltioihin verrattuina kamalia surkimuksia vaiko ylöspäin kiivenneitä ja haltioiden ansiosta fiksumpia kuin aluksi?

Sivistymättömät moukat, maalaiset, tappajat!

No jooh, haltiat ovat toki Esikoisia. Joskus he saattavat sortua ajattelemaan ihmisistä selvästi toisarvoisesti. Ja toisarvoisiahan he tosiaan ovat, lopulta kuitenkin Endor tuli olemaan kokonaan heidän. Haltiat ovat kuitenkin ylhäisempiä, korkea-arvoisempia, ihmeellisempiä, "arvokkaampia". Ihmiset tulivat Beleriandiin täysin ummikkoina. He eivät olleet näkemässä kaikkia Melkorin kauheuksia. He eivät olleet nähneet Puitten valoja, he eivät olleet sukusurmissa ja pitkissä tuskaisissa vaelluksissa. Haltioiden nurja suhtautuminen on jopa ymmärrettävää, mutta kyllä haltiat myös kunnioittivat ihmisiä, lukuunottamatta tietysti Thingolin kaltaiset kiihkoilijat.
Ja haltiat auttoivat suuresti ihmisiä. Ilman haltioita ei olisi Númenoriakaan ollut, ihmiset olisivat jääneet vaeltajiksi ja sivistymättömiksi.

Jos Morgoth voi tuosta noin vaan langettaa kirouksen kokonaisen suvun päälle, niin miksi kummassa M ei tehnyt niin koko haltioiden sukukunnalle?

Kyse ei ollut mistään satukirjojen konkreettisesta "kirouksesta". Muistetaan nyt ensin se. Ehkä Melkor itsessään oli haltiain sukukuntien kirous. Hän oli Vihollinen, "kirous"...

Tämä Nellas on kyllä ihme hahmo. Haltia joka pelkää oman kansansa saleja? Ja olikos Nellas vähän pihkassa Túriniin?

Varmasti oli pihkassa jonkin verran. Hiukan ujo, kummallinen haltianeito. Tuo mukavasti syvyyttä haltioiden jokseenkin homogeeniseen luonteeseen.
 
Olen nyt tavannut Narn i Hîn Húrinin alkuosan (KTK 80-132) yhdessä Unfinished Talesin kanssa ja koonnut kasan huomautuksia käännöksestä. Osa on pelkkiä painovirheitä, mutta tulkoot nekin mainituksi.

Sivu 81, kolmas rivi:

--- ihmiset kutsuivat häntä nimellä Eledhwen --- > miehet kutsuivat ... (UT 57: men called her Eledhwen... Eikö näin, sillä pääsääntöisesti isolla alkukirjaimella Man = ihminen, mutta pienellä alkukirjaimella man = mies. Antaa kohdalle vähän toisenlaisen merkityksen: Morwenilla oli ihailijoita!)

s. 82, 5. rivi:

Anbandissa > Angbandissa (triviaali painobirhe)

s. 85, 12.-11. rivi alhaalta:

--- ja vaikka heidän ruumiinsa runneltuu, saattavat he palata entiselleen, sanovat jotkut. > ja vaikka heidän ruumiinsa runneltuu, saattavat he palata jälleen / takaisin, sanovat jotkut. (UT 61: and even when their bodies are marred they return again, some say. Suomennoksesta saa sen kuvan, että tässä puhutaan entisaikojen haltiain kyvystä parantua nopeasti vammoistaan [kuten esim. Beleg, KTK 130], mutta itse asiassa ymmärtäisin, että Tolkien puhuu haltioiden jälleensyntymisestä: kun haltian henki, fëa, jättää runnellun ruumiin, hroa, se palaa Mandosin luo ja saattaa tämän armosta saada uuden ruumiin. Haltioiden jälleensyntymisestä on ollut muistaakseni keskustelua muualla eivätkä tiedot siitä ole Tolkienin eri-ikäisissä kirjoituksissa aivan ristiriidattomia.)

s. 87, kolmas rivi:

Huhuttiin jo joukkojen kokoontumisista > Varttuneen väen parissa liikkui jo huhuja joukkojen kokoontumisista (UT 62: Already there were rumours among his elders of a great mustering... Luulen kyllä, että kääntäjä on harkittuaan asiaa päättänyt jättää suomentamatta tuon among his elders, jolla Tolkien vain tähdentää sitä, että aikuiset puhuivat asioista, mutta eivät Túrin-pojan kuullen. Oma suomennokseni ei välttämättä ole sen parempi.)

s. 87, 8. rivi alhaalta:

"Huolenpitoa", Húrin vastasi. > "Huolenpitoa, ei epäilyksiä", Húrin vastasi. (UT 62: 'Prudence, not doubt,' said Húrin. Tuon prudence voisi ehkä myös suomentaa "viisautta, varovaisuutta" tms. Húrin ei halua Morwenin luulevan, että hän epäilisi heidän voittoaan – niin kuin hän syvällä sydämessään kuitenkin tekee)

s. 88, 8.-7. rivi alhaalta:

--- jos Turgon ei tule ulos sotimaan eikä sellaista ole kuultu (eikä sitä odoteta), kukaan ei kulje sisään. > jos Turgon ei tule ulos sotimaan (eikä sellaista ole kuultu eikä sitä odoteta), ... (UT 63: unless Turgon comes out to war (and of that no word has been heard, and it is not hoped), no one will come in. Sulkumerkit voivat mielestäni varsin hyvin olla samoissa paikoissa kuin alkutekstissäkin, kohdan merkitys ei kuitenkaan juuri korjauksesta muutu.

s. 92, otsikko:

Húrin ja Morgoth > Húrinin ja Morgothin sanat / keskustelu (UT 65: The Words of Húrin and Morgoth. Suomentajan ratkaisua muuttaa otsikkoa hieman ei ehkä voi pitää varsin vääränäkään. Näettepä tästä kuitenkin, miten se on ollut alkuteoksessa.)

s. 92, puolivälissä sivua:

jos hän vain paljastaisi missä Turgonilla on varustuksensa, eikä hänen tarvitsisi sanoa mitään kuninkaan aikeista > ... varustuksensa ja mitä muuta hän tietäisi kuninkaan aikeista (???) (UT 66: if he would but reveal where Turgon had his stronghold, and aught else that he knew of the King's counsels. Nyt on kyllä pakko paljastaa tietämättömyyteni (vanhakantaisesta) englannista. Jos joku jolla kieli on hyvin hanskassa, sanoisi mielipiteensä, olisin kiitollinen: mutta minä luen tuon sanan aught "mitään" tässä yhteydessä niin, että saan siitä toisenlaisen käännöksen kuin kirjan suomentaja. Kuvittelisin että siinä pitäisi lukea naught, jos haluaisi saada aikaan saman käännöksen kuin Juva. Mielipiteitä?)

s. 93, 12. rivi alhaalta:

Sillä Esikuninkaalta ei oteta kruunua pois niin kauan kuin Arda pysyy. > Sillä Esikuningasta ei kaadeta valtaistuimeltaan niin kauan... (UT 67: For the Elder King shall not be dethroned while Arda endures. Tämä tarkennus niille, joiden mielestä on tärkeä tietää, kuvitteliko Húrin, että Manwëlla on faktisesti kruunu päässään. Ei kuvitellut, sen sijaan huru-ukko näki mielessään Manwën istumassa isolla tuolilla.)

s. 94, 7.-8. rivi:

etkä sinä sitä tiennyt > etkä sinä sitä tehnyt. (UT 67: and you did not make it. Tämän korjauksen esittikin jo Nerwen. Huomatkaa muuten, että tässä vähän alempana, kun Húrin kutsuu Morgothia orjaksi, hän käyttää englannin sanaa thrall eikä slave. Nähdäkseni vivahde-ero on sellainen, että thrall viittaa ennemminkin epävapaana olemisen tilaan eikä kaikkeen siihen raadantaan, mihin slave on pakotettu.)

s. 96, 4. rivi:

niin kauan kuin Fingolfin kesti > niin kauan kuin Fingolfinin huone kesti (UT 68: while the House of Fingolfin stood. Fingolfin oli kaatunut jo aiemmin, mutta Nirnaeth Arnoediadissa kaatui koko huone Fingonin mukana. Ah ja voi!)

s. 96, 8.-9. rivi:

--- muuta väylää ollutkaan siivettömille Serechin ja Nevrastin välillä. > ... siivettömille Serechistä aina kaukaiseen länteen, Dor-lóminin ja Nevrastin rajamaille. (UT 69: and there was indeed no other pass, for the unwinged, between Serech and far westward where Dor-lómin marched with Nevrast. Kumpi näistä nyt sitten on selvemmin sanottu? Ja pitääkö "hyvän käännöstavan" mukaisen käännöksen nyt sitten niin uskollinen olla alkutekstille, ettei vähän voisi jossakin oikoa? Mene ja tiedä.)

s. 96, 9.-8. rivi alhaalta:

Hän oli kerran nähnyt Morwenin ryöstöretkellään > Morwenin hän oli nähnyt kerran, kun hän ryöstöretkellään ratsasti hänen kartanoonsa. (UT 69: Morwen he had seen once, when he rode to her house on a foray. Toisaalta käyhän (vai käykö?) tuosta jatkosta ilmi, että Brodda sai vellit housuunsa juuri Morwenin pihassa. Mutta paikka mainitaan siis heti alussa. Käänsin sanan house "kartanoksi", koska halusin välttää mielikuvaa Broddasta kopsuttelemassa hevosineen Morwenin ovesta sisään. Omasta mielestäni kohtaaminen sopii tilanteeseen, jossa Brodda hurauttaa portista pihaan ja Morwen seisoo tuvan portailla silmäillen tulijaa.)

s. 97, kolmas rivi:

ja heiltä Morwenille sai salaa uutisia maasta > ja heiltä Morwen sai salaa... (UT 69: and from them came secretly tidings of the land to Morwen Mitenköhän on tuon sanonnan "tidings of the land" kanssa? Tuli heti mieleeni Henry Wadsforth Longfellowin kuuluisa runo August 18, 1847, joka alkaa näin:

O faithful, indefatigable tides,
That evermore upon God's errands go,--
Now seaward bearing tidings of the land,--
Now landward bearing tidings of the sea,--
And filling every frith and estuary,

En halua kuitenkaan väittää, että pitäisi kääntää "uutisia maalta" tässä yhteydessä, vaan mietin sitä, voisiko sen silti sanoa kauniimmin? En kyllä keksi miten. "ja heiltä tuli Morwenille salaa uutisia maan asioista / päivän tapahtumista / politiikan käänteistä / ... " No nyt menee liian pitkälle. Mutta haluan sanoa että tuo fraasi viittaa nimenomaan uutisiin sen maan tapahtumista, jossa Morwenkin asuu. "Uutisia maasta" kuulostaa vain jotenkin irralliselta ja töksähtävältä, anteeksi vain, Frodo-herra, mutta niin minä luulen.

Itse asiassa nyt täytyy lopettaa tältä erää, vaikka on vielä 35 sivua käsittelemättä. On niissäkin jonkin verran mainittavaa, mutta rajansa sitä viestien pituudellakin. Queequeg quohog! Quodnam quixote!
 
Hero sanoi:
11. Mandos "piti" kauan Saerosia?: Uskoisin että hänen pahojen töidensä takia. Vaikkakin tuo huomautus jää hieman avoimeksi, koska hän hän meni kuolemansa jälkeen odotuksen saleihin. Mutta entäs muut haltiat, joita Mandos ei "pitäny". Eikö kaikki haltiat joudu olemaan Saleissa aina siihen asti kunnes tulee Dagorit yms. Vai saiko kuolleet sitten pyöriä Valinorissa, kun esim. Silmassa on seuraava maininta mikä tukisi "pyörimis-ehdotusta :p": "Finrod astelee isänsä Finarfinin kanssa Eldamarin puiden alla"

Tästä pitäisi laittaa punaisena välkkyvä merkkivalo jonnekin Lohiksen etusivulle: Haltiat palaavat kuoltuaan elämään! He poistuvat Mandosista, jos ovat olleet kilttejä! Sehän on aivan loogistakin, kun rupeaa miettimään. Haltioiden on tarkoitus olla kuolemattomia ja kestää niin kauan kuin Maa kestä. Miksi ihmeessä pitää heitä Mandosissa kykkimässä ja aiheutta surua ihan vain huvin vuoksi.
Kuolleita ei tosin pakoteta palaamaan, esim. Finwë kieltäytyi kunniasta. Ja joitain kiellettiin kerta kaikkiaan enää heräämästä, esim. Fëanoria. Mutta sehän onkin aika selvää. Hän olisi kuitenkin saanut taas jotain herttaista aikaiseksi, ja ainakin herättänyt pahaa verta Alqualondëssa :D

Ja oliko "kauan pitäminen" jonkinsortin rangaistus pahoista teoista? Ja miten kummassa Túrin tiesi, että haltia voi palata Mandosin saleista?

Kauan pitäminen oli rangaistus. Tiesikö Túrin, että haltiat voivat palata? No, ovathan haltiat hyvinkin voida kertoa sen hänelle, kun ovat niinkin paljon tekemisissä toistensa kanssa olleet.

. Myös keskustelu ihmisistä vs. haltiat oli mielenkiintoinen. Mikäs on kontulaisten mielipide, ovatko ihmiset haltioihin verrattuina kamalia surkimuksia vaiko ylöspäin kiivenneitä ja haltioiden ansiosta fiksumpia kuin aluksi? Saako kimalteleva jalokivi lasihelmen näyttämään rihkamalta vai heijastuuko jalokiven kauneus lasihelyn pinnasta kahta kauniimmin?

Ei ainakaan Eru tarkoittanut heitä surkimuksiksi. Se että he ovat kuolevaisia on tietenkin tekninen ongelma, sillä he eivät kykene kehittymään yhtä pitkälle kuin haltiat, eikä heillä ole siihen muutenkaan samaveroisia apuja. Mutta eivät he surkimuksia missään nimessä olleet. He olivat rohkeita, uljaita ja kestäviä. He eivät kuihtuneet murheisiinsa kuin eldar, vaan kestivät kun oli pakko kestää.
 
Huomioita käännöksestä, sivut 98-107

Jatkanpa joutessani käännöksen tarkastelua sivulta 98 eteenpäin. Lihavoinnit ovat minun, sitaatit alkutekstistä olen kursivoinut:

Sivu 98, 5. rivi alhaalta:

"Siksi että Labadal on rampa", Morwen sanoi > "Siksi että Sador on rampa", Morwen sanoi ('No, for Sador is lame', said Morwen UT 71). [Vain Túrin puhuttelee Sadoria Labadaliksi, muiden käyttämänä tuo nimi olisi ollut pilkantekoa.]

Sivu 100, keskellä:

"Tulevina päivinä ei Sadorille ole muuta työtä kuin orjantyö." > "Tulevina päivinä ei Labadalille ole muuta työtä kuin orjantyö." ('There will be no work for Labadal in days to come but thrall-work.' UT 72). [Sador nimittää tässä itse itseään Labadaliksi, koska hän puhuu Túrinille. - Tuo sana thrall muuten näyttää merkitsevän yleisesti 'orjaa' Tolkienin tekstissä, ilman kauhean suurta eroa sanaan slave toisin kuin edellisessä viestissäni aprikoin.]

Sivu 103, keskellä:

...nosti Túrinin polvelleen Húrinin kunniakasi... > kunniaksi [Pelkkä painovirhe.]

Sivu 103, 10. rivi alhaalta:

Ehkä tulee aika jolloin saat hallita isäsi maita Hithlumissa > Ehkä tulee aika jolloin saat takaisin isäsi maat Hithlumissa. (Perhaps the time may come when you shall regain the lands of your father in Hithlum UT 74). [Vain pieni tarkennus].

Sivu 104, rivit 7-8:

Sen tähden lähetti Doriathin haltiat pois... > Sen tähden hän lähetti Doriathin haltiat pois... [Hän-sana vahingossa tippunut pois.]

Sivu 105, rivit 11-12:

Huono onni esti Galdoria kaatamasta sitä Eithel Sirionin puolustuksessa > Huono onni esti Galdoria kantamasta sitä Eithel Sirionin puolustuksessa [Painovirhe. Siis puhutaan kypärän kantamisesta.]

Sivu 105, rivit 17-18:

Mutta silti hän piti kypärää yhtenä huoneensa arvokkaimmista aarteista > Mutta silti hän piti kypärää yhtenä huoneensa arvokkaimmista perintökalleuksista / perhekalleuksista (heirlooms UT 76). [Pieni tarkennus.]

Sivu 105, rivit 4-3 alhaalta:

pohjoisen Lohikäärmepää > pohjoisen Lohikäärmeenpää [Tämä on ehkä makuasia.]

Sivu 106, rivit 11-12:

Arthórienissa Arosin ja Celonin välillä Doriathista itään > Arthórienissa Arosin ja Celonin välillä Doriathin itäosassa (in Arthórien, between Aros and Celon in the east of Doriath UT 77)

[Arthórien - jota ei ole merkitty painetun Silmarillionin karttaan - on siis tässä Kadonneiden Tarujen Kirjan tekstissä selvästi laskettu kuuluvaksi Doriathin alueeseen. Mutta totuus on hieman monimutkaisempi: Christopher Tolkien mainitsee tämän saman pätkän HoMe 11n (The War of the Jewels) sivulla 112 ja toteaa että se on suurimmaksi osaksi peräisin erillisestä Narnin paperien joukossa olevasta muistiinpanosta, joka on kirjoitettu hyvin nopeasti eikä ole kaikilta osiltaan lukukelpoinen, ja se on painettu UT:iin hieman lyhennetyssä muodossa.

Ongelmalliseksi asian tekee CT:n selitys isänsä Beleriandin karttaan tekmistä muutoksista. JRR oli merkinnyt Arthórienin omaan karttaansa (WJ 183 ruutu F10) mutta myös Celonin alle nimen Garthúrian (tai Garthúrien), josta osoittaa nuoli kohti Celonia (eli kokonaisuudessaan Doriathia). CT selittää: "§32:ssa edellä siteeratussa tekstissä sanotaan, että 'noldor käyttivät usein Doriathista nimeä Arthúrien, vaikka se ei ole muuta kuin väännös sindarinkielisestä nimestä Garthúrian 'Salattu Valtakunta'" (WJ 189 §54). Tämä "edellä siteerattu teksti" on mainitun §32:n mukaan "eräs filologiaa käsittelevä ajoittamaton fragmentti" (WJ 187 §32).

Nämä huojunnat nimien selityksissä ovat kuitenkin sen verran epämääräisiä, että voinemme silti käyttää rauhassa nimeä Arthórien Arosin ja Celonin välisestä Doriathin osasta. Siellä muuten asui se osa Denethorin kansasta, joka siirtyi Ensimmäisen Taistelun jälkeen Doriathiin - painetussa Silmarillionissa (s. 116) tätä ei tarkasti mainita, mutta KTK:ssa kyllä (s. 107), samon WJ:n sivulla 112 mainitussa JRR:n lisäyksessä Harmaiden Annaalien (joka on painetun Silmarillionin päälähde tässä kohdin) §38:n tekstiin.]

Sivu 107, rivit 14-15:

taas yksi mies tuosta onnettomasta suvusta > taas yksi mies tuosta onnettomasta rodusta / lajista (yet another of this unhappy race UT 77). [Nämä ovat ilkiän Saerosin sanoja, ja minusta näyttää siltä että hän rasistina viittaa halventavasti koko Seuraajien rotuun eikä vain Hadorin sukuun - vai tuleeko asia selväksi puhumalla 'suvusta' kun tarkoitetaan koko ihmiskuntaa? Beren ja Túrin eivät varsinaisesti olleet sukulaisia, koska edellinen kuului Bëorin ja jälkimmäinen Marachin jälkeläisiin. Vai kuinka?

Siinäpä tämänkertaiset huomautukset. Jatkoa tulee vääjäämättömästi kuin kirvoja koivuihin.
 
Ennen käännöshuomautuksia mainitsen kiinnostavan pikkujutun sivulta 126: Túrinia etsivä Beleg "seurasi jälkiä joita osasi lukea ja sai tietoa metsäneläviltä joiden kanssa hän osasi puhua" – oletteko aiemmin tavanneet haltioita jotka osaavat – kuten muuan mainio inka elokuvassa Kuninkaan uudet kuviot tms. – puhua oravaa: "skviik skviik skviik!"? – Toisaalta Fangorn mainitsee, että haltiat puhuivat puille ja herättelivät näitä. Miksei siis keskusteluja eläintenkin kanssa?


Ja tässä viimeiset huomautukset tämän osion käännöksestä eli nootteja sivuille 108-135:


Sivu 108, 11. rivi:

...lähettämällä viestinviejiä Morwenin luo... > lähettämällä väkeään Morwenin luo... (...in sending his people --- to Morwen... UT 78 – no, tästä ei olisi kannattanut oikeastaan valittaa).


Sivu 109, 17. rivi:

Varo, poika, jos se on pahaksi > Pidä varasi, ettei se koidu pahaksi! (Beware of yourself, lest it be ill UT 79 – vai miten te ymmärtäisitte englannin sanan lest tässä yhteydessä?)


Sivu 109, 3. rivi alhaalta:

Dor-Lóminin Lohikäärmekypäri > Dor-lóminin Lohikäärmekypäri (viimeinkin oikea virhe [jonka huomaamisesta jokainen vogoni voi olla ylpeä]: siis pikku-l Dor-lóminiin)


Sivu 111, 1. rivi:

Dor-Lóminiin > Dor-lóminiin (samma här)


Sivu 117, 3.-4. rivit ja 6. rivi:

"Mistä hän löydetään?" --- "Hän etsitään" > "Mistä hänet löydetään?" --- "Hänet etsitään" (kaksi niin samanlaista virhettä lähellä toisiaan, että vallan ihmettelen, kerrassaan)


Sivu 118, 14. rivi:

Andróg jota dorlóminilaiset vainosivat > Andróg joka oli ajettu pois/karkotettu Dor-lóminista (Andróg, hunted from Dor-lómin UT 85 – vai mitä?)


Sivu 119, 15.-14. rivit alhaalta:

"Outo tapaa päästä jäseneksi veljestöön" > "Outo tapa päästä jäseneksi veljestöön" (tämähän on vain painovirhe, mutta saattaa vaikuttaa järkevältä lauseeltakin)


Sivu 120, 12. rivi alhaalta:

...kunnes tuli havahtumisen aika ja sitten itse kevät. > ...kunnes saapui koitto ja sitten kaunis kevät. (until Stirring came and then a fair spring UT 87 – myönnän, ei ole helppo kääntää ymmärrettävästi, mutta Stirring – varsinkin isolla ässällä – on käännös quenyan sanasta coirë, joka puolestaan on yksi haltioiden kalenterin kuudesta "pitkästä kuukaudesta" eli "lyhyestä vuodenajasta". Nämä vuodenaikojen/kuukausien nimet on esitelty ja suomennettu TSH:n liitteessä D [Kaapuhemmo 953] ja Stirring on siinä nimenomaan 'koitto', joten syytä olisi käyttää samaa termiä tässäkin, nih)


Sivu 121, 4. rivi:

metsämiehiä > metsänihmisiä (Woodmen UT 87). – Ei siis 'metsästäjiä' vaan 'kansaa joka asuu metsässä'. Mutta, mutta, lyhyt korjaus vaatii sitäkin pidemmän selityksen:

UT:n hakemistossa (s. 472 – ja tekstissä tietenkin) on yksi ja ainoa sana Woodmen, jolle annetaan kolme merkitystä:

1) Teiglinin eteläpuolen metsien asukkaat, joita gaurwaith kiusasivat
2) Brethilin ihmiset
3) Suuren Vihermetsän ihmiset.

KTK:n sanastossa (s. 597) on kolme hakusanaa:

metsänihmiset (1) Brethilin ihmiset.
metsänihmiset (2) Suuren Vihermetsän ihmiset.
---
metsänmiehet Teiglinin eteläpuolisten metsien asukkaat. [jätetty kääntämättä harried by the Gaurwaith (UT 472)]

Hassua kyllä, sanaston 'metsänmiehet' ei kertaakaan esiinny tekstissä samassa merkityksessä kuin sanastossa selitetään, vaan tekstissä on vain tämän kerran (siis s. 121) 'metsämiehiä', muualla (eli s. 125, 126, 203 viite 11) Woodmen = 'Teiglinin eteläpuolen väki' on suomennettu termillä 'metsänihmiset'.

Nyt on kuitenkin niin, että sanaa 'metsänmiehet' kyllä käytetään KTK:ssa, mutta vain merkityksessä 'Brethilin ihmiset' – näin sivuilla 154, 170, 174 (neljästi) – ja ettei tilanne olisi liian selvä, Woodmen = 'Brethilin ihmiset' suomennetaan myös 'metsänihmiset' s. 152, 154, 169, 171, 173.

Viimeinen tapaus, Woodmen = 'Suuren Vihermetsän ihmiset' on suomennettu johdonmukaisesti 'metsänihmiset' sen ainoan kerran (s. 378) kun se tekstissä esiintyy.


Sivu 125, 13. rivi alhaalta:

"Kyllä minä osaan" > "Kyllä minä osaan, ah ja voi!" ('I can, alas' UT 90 – suosikkihuudahdukseni on jätetty kääntämättä; voisihan sen kääntää myös ahtisaarelaisittain 'valitettavasti' tai ehkä jopa jättää kääntämättä, mutta miksi hukata tilaisuus ah ja voi!n liittämiseksi tekstiin?)


Sivu 129, 6. rivi:

oksan nuotiosta luolan suulta. > oksan pienestä nuotiosta luolan suulta. (a brand from the little fire...[/b] UT 93 – siis todellakin pieni korjaus)


Sivu 130, 12. rivi alhaalta:

Beleg samoi > Beleg sanoi


Sivu 130, 6. rivi alhaalta:

...vajonnut", Túrin sanoi. Kuka tie- > ...vajonnut", Túrin sanoi. "Kuka tie- (Siis lainausmerkki puuttuu.)


Sivu 131, 3. rivi:

...vaan mies, omieni lainen, > ...vaan mies, heimoni tapojen mukaan (tms.) (a man, according to my kind. (UT 94 – ymmärtäisin siis, että Túrinin mukaan heikäläisten [viitannee ehkä kaikkiaan ihmisiin tai sitten vain dorlóminilaisiin] käsityksen mukaan hän on jo täysi-ikäinen)


Sivu 131, 8.-9. rivit:

Thingolin armo ei ulotu ottamaan vastaan näitä lankeemukseni kumppaneita. >
Thingolin armo ei ulotu ottamaan vastaan näitä lankeemukseni kumppaneita, niin luulisin.
(The grace of Thingol will not stretch to receive these companions of my fall, I think UT 94 – tulkoon mukaan myös loppu lauseesta, joka ilmoittaa Túrinin olevan sittenkin hieman epävarma, josko Thingol sittenkin voisi löytää itsestään uuden armon hippusen ihmisiä kohtaan. Onhan hän venynyt ennenkin...)
 
Maltahwesta sanoi:
Túrinin tarinassa tuntuu olevan sääliä todella paljon mukana. Túrin säälii Sadoria ja lainsuojattomia. Minulla kun on Túrinin luonteesta sellainen kuva johon sääli ei oikein sovi. Ehkä jos hän olisi saanut elää rauhan aikana ilman surua ja yksinäisyyttä, niin ymmärtäisin säälin muita kohtaan, mutta hän tuntuu "karaistuneen" vuosien mittaan, mutta aina lopulta sieltä tulee esiin se sääli ja rakkaus muita "alhaisempia" (?) kohtaan.
Ja yleisestikkin, jotenkin jokainen tuntuu säälivän jossain vaiheessa jotakuta. Ei ehkä ihan suoranaisesti sanottuna, mutta minulle vain tulee käsitys säälistä useaan otteeseen. Milloin kohteena Túrin ja milloin kukakin. Kyseessä tietysti voi olla vain minun omien ajatusteni harhakuva ( :lol: ).

Oikeeseen osut ja kunnolla. En usko, että kukaan vastasi tähän ainakaan sellasella täsmäpommituksella, kun mihin törmäsin ihan vaan lukiessani Silmarillionia, eli:

"...but not so was Túrin, whose mother was Morwen of the house of Bëor. The Men of that house were dark or brown of hair, with grey eyes; and of all Men they were most like to the Noldor and most loved by them; for they were eager of mind, cunning-handed, swift in understanding, long in memory, and they were moved sooner to pity than to laughter." -Of the coming of Men into the West.

Tolkien siis kertoi jo "alussa" vähän luonnetaustaa(keksin juuri sanan!) Túrinin tarulle.
 
Ylös