Sormusruno

Sormusruno haltiakielillä?

Eli tarvitsisin sormusrunon jollakin haltiakielellä. En ole löytänyt mistään, vaikka olen yrittänyt etsiä ja googlettaa...

joten jos jollakin olisi tietoa mistä voisi saada, olisin todella kiitollinen.

Puolasta kajahtaa!

Búbhosh-Tik gimbatulúk agh thrakatulúk Kontu-hai-ishi.

Ryszard Derdzinski on sindarintanut sormusrunon ja varustanut käännöksensä laajalla kommentaarilla (linkistä löytyy myös mainintoja aiemmista käännöksistä).

Ja ainakin Maciej Garbowski on kääntänyt sormusrunon quenyaksi.

Kärmexen valistuneiden lukijoiden tehtäväksi jätän arvioida näiden käännösten tason ja kukatiess kertoa muistakin olemassaolevista käännöksistä.

Kiitos ja kumarrus Tikille! kiitos tuhannesti avusta.

Eipä kestä. Alati Teidän ja perheenne palveluksessa. Yhdistin nämä viestit tähän Sormusruno-topiikkiin, koska tännehän ne kuuluvat

Tik

Liekö tämä jo tuttu kaikille?

Elrond's Libraryssa on 56 eri versiota yli 40 kielellä sormusrunosta:

http://elrondslibrary.free.fr/RINGVERSE_GB.html

Jos nimittäin Kontuwikin sormusrunoartikkeliin sieltä haluaisi joku lisätä uusia kieliä. Ongelmana on tietenkin se, että tekstit on skannattu - ne täytyisi nähtävästi kirjoittaa uudestaan, mikä saattaa olla hieman tuskallista esim. kiinan ja muiden ei-latinalaisten fonttien kyseessä ollen.

PS. Bongasin joukosta suht helposti muotoiltavan kielen eli slovakin ja lisäsin K-wikiin. En kuitenkaan löytänyt hetkoht kääntäjän nimeä ja kärsimättömänä ihmisenä jätin etsinnän sikseen, wikiin nimen paikalle risuaidan. Korjatkaa tilanne oi te, jotka tunnette/löydätte kääntäjän nimen (ja samalla voitte korjata horjuvan slovakin ortografiani):

http://wiki.kontu.info/Sormusruno#Slovakiksi_.5BSloven.C4.8Dina_.2F_Slovak.5D

PPS. Tuli äkillinen uskonpuute: onko kielen nimi tosiaan slovakki eikä slovakia? Uskonvarmuus löytyi tältä mainiolta sivulta, jossa uskottavasti esitellään ylen lukuisten kielien nimiä niin suomeksi, englanniksi kuin galliaksikin. Lisäksi sieltä löytää kielien koodeja, jotka ovat vallan ISO 639-2 -standardin mukaisia. Standardius on ilomme, kielien paljous kunniamme:

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/nimet.html

[off]

Tik sanoi:

Jos nimittäin Kontuwikin sormusrunoartikkeliin sieltä haluaisi joku lisätä uusia kieliä. Ongelmana on tietenkin se, että tekstit on skannattu - ne täytyisi nähtävästi kirjoittaa uudestaan, mikä saattaa olla hieman tuskallista esim. kiinan ja muiden ei-latinalaisten fonttien kyseessä ollen.

Click to expand...

Wau! En edes tiennyt että se on KontuWikissä eri kielillä. Tästä innostuneena voinen ottaa sivulla olevat ei-latinalaisilla aakkosilla kirjoitettujen sormusrunojen wikintämisen kontolleni. Aiheeseen liittyen mieleeni kumpusi joitain ajatuksia, joita voi lukea tarkemmin täältä.
[/off]

Fontteja

Sivulla www.thehutt.de/tolkien/fonts on muutama oikein kätevä fontti, haltia ja kääpiöriimuja sekä elokuvatrilogian eri fontteja. Muistaakseni myös tengwar-fontti löytyy.

Sormuksi kolme haltiakuninkail aurinkon al,
seittemä kääpiöherroil heirä kivisaleissans,
yhreksän ihmisil, jotka kuapatan hautuumaal,
yks mustal valtial, joka istu mustal tualillans,
Mordori maas, jos varjoi on nii kauhiam pal.
Yks sormus niit hallitteman ja löytämän kaik,
yks kokkon kaik nippu ja pitämän pimiäs vaik.
Mordori maas, jos varjoi on nii kauhiam pal.

[pyydän anteeksi rapistunutta murretta, mutta tuo Harrin versio (viesti #20 sivulla 1) oli niin mainio että vallan intouduin. Missä on sormusruno savoksi? tampereeksi? stadiksi?]

Savolainen versio menis jotenkin vapaasti tulkittuna näin:

Suatto olla että halajatijat suap kolome sormustinta,
suattaapi olla että eivät.
Suatto olla että kiäpiöt saivat seihtemä,
suattaapi olla että eivät.
Suatto olla että immeiset sai yheksä,
suattaapi olla notta eivät suanu.
Mutta suattap olla niin notta tekköö yhen ihelleen musta herrasmiäs,
suattaap olla ettei tiekään.
Suattaapi olla Morodorissa, suattaa olla pimmiissä.
Suattaapi olla notta yks noita hallihtoo ja kehtoo löytee,
suattaan olla ett ei.
Suattaapi olla Morodorissa, suattaa olla pimmiissä.

Savolaessyntysen kielinatsin yöllisiä terveisiä: ainakin "notta" ja "miäs" ovat pohjalaismurteiden variantteja. Mutta suattaapista lisäpisteitä, melkein tirskahdin ääneen. Niin ja ai-diftongia voes viäntee enemmän muotoon ae.

Juu emmie ihan gennuiinnia savvoo uskonukkaa viäntelevän, hyvä vaan jos joku fiksaeloo Varsinkin kun luki Tikin erimurteisen runon alle, oli tosi vaikea miettiä oikeaa murretta.

Minuakin jaksoi ilostuttaa tuo Jasin savonnos, tosin itse saattaisin muuttaa pari kohtaa siitä, mutta muutoin kuvastaa oikein mainiosti savolaesta ajatusmallija

Tämä innoitti minua tarkastelemaan sormusrunoa ja suorempi savonnos voisi olla jotain tähän tyyliin;

Kolome sormusta haltijakuninkaelle alla aaringon,
seihtemän kiäpiöruhtinaelle kivisalleissaan,
yheksän immeesille, jotka viep tuoni armoton,
yks Mustalle Ruhtinaalle
valtaistuumellaan,
muassa Mortorin joka varjojen suartama on.

Yks sormus löötää heijät, se yks heetä hallihtoo,
se yks heijät yöhön syöksöö ja pimmeyteen kahlihtoo
muassa Mortorin joka varjojen suartama on.

Mahdollisesti semmoinen meänkielinen variantti. H-kirjaimen sijoittamisessa vähän ongelmia; alkuun on paljon, sitten ei enää yhtään. On vähän vaikea tehdä "oikeaa" kun en meänkielen alueelta edes alkujani ole vaan parisensataa kilometriä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan murteiden raja-aluetta vieden sisempänä on se oma alkujuuri. Ja sieltäkin ollut kauan irroitettuna ja harvalti paikalla. Toki pohjoisessa on olemassa semmoista yhtenäistä omaa henkeä, jota vähän rikastutin tuohon sormusrunon teemaan. Se on sitten taas omansa, miten sointuvana tuota voi pitää.

Tämä miun runo on jonkilaine sekoitus savolaisii ja karjalaisii piirteitä. Jonkinlaista murretta vaikka mie puhunkii, ni on aika vaikiita kirjottaa mittää hyvällä murteella. Aika helpost tulloo mukkaa jottai muihe murteihe piirteitä. Sitä paihti sormusruno on huono kääntää, koska sen kiel on niin runollist. Kokonaa uuven karjalaise sanontatavan keksimine ois liian vaikiita, joten mie oon enimmäksee jättänt ne ennallee. Lähinnä äänteit oon muutttant karjalaisiks.

Kolme sormust haltijakuninkaille päivän paisteessa
Seihtemä kääpiöruhtinaille kivisaleissaa
Yheksän immeisille, jotka viep tuoni armoto
Yks Mustalle ruhtinaalle valtaistuimellaa
Maassa Mortorin, joka varjoloihe saartama on
Se yks sormus heijät löytää, se heitä halihtoo
Se yks heijät yöhön syöksöö ja pimmeytee kahlihtoo
Maassa Mortorin, joka varjoloihe saartama on

Kokeellinen versio stadiksi, lisäyksiä ja korjauksia kaivataan.

Kolme ringlaa haltiakingeille suuliksen alla
seittemän kääpiöpomoille stemutönöissään
yheksän ihmisille, jotka heittää lusikat nurkkaan
yks Mustalle Päällikölle, joka tsittaa laiskanlinnassaan
Mordorin maassa, jota varjot rundaa
Se yks ringla löytää ne, se yks niitä rulaa
se yks ne yöhön nakkaa ja pimeyteen fångaa
Mordorin maassa, jota varjot rundaa

Doge-versio.

Tuosta Jasdrilin kiännöksestä innostuneena kotiörkkini teki aihetta sivuavan meemin.

Merri sanoi:

Kolme sormusta haltioille alla kirkhaan paitsheen,​

seittemän tärkeille kääpiöille kivisaleissaan,​

yheksän ihmisille joille käypi vähän huonommin,​

yks Pimmeyen Ruhtinaalle valtatoolissaan​

maassa Mordorin, joka kaamosta hämärömpi on.​

​

Yks sormus pistää löytäen, se yks vähän käskeepi,​

se yks pistää masentammaan ja synkkyyteen johtaapi​

maassa Mordorin, joka kaamosta hämärömpi on.​

Click to expand...

Yritänpä levottoman yöni ratoksi hieman vapaammin. En ole puhunut mitään peräpohjalaismurretta äidinkielenäni, mutta... yhteyksiä on ollut.

Lisätieto 1: Hiemankin vanhemmassa Tornionlaakson murteessa illatiivit ovat lyhytvokaalisia. 1900-luvun ja 2000-vuosisadan alun kuluessa on kaakon suunnalta saapunut uusia vaikutteita, jotka ovat aiheuttaneet naphan > naphaan > nappaan ‑tyyppistä muutosta (perusmuoto napa). Koska ehdin viime vuosisadan puolella vielä olla tekemisissä (viimeisen?) naphan-sukupolven kanssa, pyrin sen puheenparteen.

Lisätieto 2: Muistini mukaan Peräpohjolassa vanhastaan sekä Tornionjokilaakso että Kemijokilaakso sanovat rannala ja rannale, mutta näitä erottaa inessiivi: rannassa vs. rannasa.


Kolme sormusta haltioile methin mihin päivä paistaa,
Seittemän kääpiöile niitten kivishin huonheishin,
Yheksän ihmisile, mille tullee vissi kuolema,
ja Yks Pimmeyen ruhtinhale sen ishon Musthan tornhin,
Mortorissa, pikimustan pilven takana.

Ei sitä Yhtä saata pakhon päästä, kaikkia se Yks vain pakottaa,
pimmeythen ja yöhön vain se visto Sormus kaikki ajattaa,
Mortorissa, pikimustan pilven takana.