Telimektar
Fundamentalisti
”Kohtaamisia” (”Many Meetings”)
Tämä TSH:n toisen kirjan ensimmäinen luku tapahtuu Rivendellissä yhden päivän aikana, runsas kuukausi sen jälkeen kun Frodo, Pippin ja Sam olivat lähteneet Hobittilasta kohti Bukinmaata. Keskusteluista ja haltialaululta vaikuttavien laulujen kuuntelemisesta koostuva luku muodostaa rauhallisen suvantokohdan edellisten lukujen takaa-ajon jälkeen (jota Frodo herätessään luulee ensin pitkäksi, pahaksi uneksi). Vain sormusta kyselevän Bilbon hetkellinen muodonmuutos synnytää hetkeksi uhkaavan tunnelman.
On kiinnostavaa verrata Frodon heräämistä ”Kuninkaan paluu”- osan ”Cormallenin kenttä” –lukuun, jossa Sam ja Frodo heräävät Tuomiovuorelta pelastumisen jälkeen. Cormallenin kentän liepeillä herättäessä Sam arvelee ensin nähneensä unta. Molemmissa tapauksissa heräämistä valvoo Gandalf (jonkinlainen sielujen takaisinsaattaja??). Molemmissa tapauksissa kiinnitetään huomiota Frodon käsiin, Rivendellissä vasempaan käteen, joka nazgulin veitseniskun jäljiltä oli hiukan läpinäkyvä, Cormallenissa oikean käden keskisormeen, jota Klonkun hampaidenkäytön seurauksena ei enää ollut.
”Kohtaamisia” –luvussa Frodon kohtaamina keskustelukumppaneina ovat ensin pakomatkan aikana kipeästi kaivattu Gandalf, sitten onnellisesti selvinneet matkakumppanit, näiden jälkeen Bilbon entinen seikkailutoveri, kääpiö Gloin, ja lopuksi Bilbo itse (jonka kohtalosta Frodo ei ilmeisesti ole kuullut mitään vuosiin, kumma kyllä ei edes Gandalfilta: TSH:n varhaisissa versioissa Bilbon elossaoloa salaillaan Frodon paikalla olleelta Bingolta jotenkin tarkoituksellisesti). Frodo myös näkee Rivendellin valtiaan Elrondin ja tämän tyttären Arwenin. Kiinnostavaa kyllä, Frodoa ei missään vaiheessa varsinaisesti ”esitellä” Elrondille.
Joitakin yksityiskohtia (sivunumerot 1973 suomenkieliseen painokseen, jossa ”Kohtaamisia”-luku on sivuilla 311-337).
s. 311 [ Frodon kysymys] ”... mitä kello on ?” on englanniksi ...what is the time ?.
s. 315 ”Olen tuntenut vahvoja sotaurhoja, isoja ihmisiä, jotka olisivat tuhoutuneet nopeasti samasta sirpaleesta...” – Mistä Gandalf tämän tietää? Ketään tällaista ihmistä ei missään mainita. Käskynhaltija Boromir I :stä kerrotaan Liitteissä, että hän sai sodassa ”Morgulin haavan” jonka seurauksena ”tuska varjosti hänen päiviään”, mutta hänkin eli tämän jälkeen vielä 14 vuotta.
s. 315 ”Ne yrittivät lävistää sydämesi Morgulin veitsellä, joka jää haavaan. Jos ne olisivat onnistuneet, sinusta olisi tullut samanlainen kuin ne...”. – Tästä saa helposti sen kuvan, että juuri tietynlaisen ”maagisen” veitsen onnistunut käyttö olisi ollut riittävä ja välttämätön ehto Frodon ”hämärryttämiseksi”. Mutta tällöinhän Sauron olisi saanut helposti synnytettyä tuhansien nazgulien armeijan, jonka ruokinta olisi epäilemättä tullut halvaksi.
s. 316 ”Haltiat...eivät enää [koskaan] kuuntele tai palvele häntä [Sauronia].” – ”Kuunteleminen” viitannee Eregionin sormuksentekijöiden yhteistyöhön Sauronin kanssa, mutta ainuttakaan tapausta, jossa nämä olisivat vapaaehtoisesti palvelleet tätä, ei kai ole mainittu.
s. 321 ”Elrond istui tapansa mukaan suuressa tuolissa korokkella pitkän pöydän päässä” on englanniksi Elrond, as was his custom, sat in a great chair at the end of the long table upon the dais. – Tämä tarkoittanee, että korokkeella ei ollut Elrondin tuoli, vaan koko pöytä ja sen ympärillä olleet tuolit (kuten se professorien pöytä Oxfordin Merton-collegen ruokasalissa, jonka ääressä Tolkien aterioi).
s. 322 ”[Gandalfin]...silmät muistuttivat kohtikään liekkiin leimahtavia hiiliä.”
Tämän jälkeen, ennen Arwenin kuvailua, on alkutekstissä kaksi kappaletta joissa kuvataan Elrondin ja Glorfindelin ulkomuotoa. Minun suomenkielisestä laitoksestani ne puuttuvat kokonaan.
s. 325 ”Teidän pitäisi nähdä Laakson vesiväylät, Frodo, ja vuoret, ja lammikot!”
( näin siis minun suomenkielisessä laitoksessani lukee)
Vuoden 1997 englanninkielisessä laitoksessa lukee You should see the waterways of Dale, Frodo, and the fountains, and the pools. Hammondin ja Scullin ”Companion” kertoo, että ladontavirheen vuoksi monissa englanninkielisissä painoksissa oli ”fountains” [suihkulähteet] -sanan asemesta ”mountains”, jonka siis Juva & Pennanen suomensivat hyvässä uskossa ”vuoret”. Lieneekö tämä korjattu uudemmissa suomennoksissa?
s. 331-335 ”Eärendil, kyntäjä merien...”. Pitkä runo Esiaikojen ehkä mahtavimmasta sankarista, Eärendilista. Tolkien löysi nimen éarendil 1910-luvun alussa eräästä muinaisenglantilaisesta runosta ja ihastui tähän sanaan (jonka arveli tarkoittavan ”aamutähteä”) niin paljon, että halusi saada sen mukaan omaan maailmaansa, sepittämällä sille haltiakielisen etymologian (joka viittaa kai ”mereen”) ja taustatarinan. Tämä oli yksi alkusysäyksiä Tolkienin ”legendariumin” muodostumiselle.
Tolkien suunnitteli pitkää tarinaa Eärendilin purjehduksista, mutta sai aikaan vain luonnoksia (BoLT II). Christopher Tolkienin toimittamassa ”Silmarillionissa” Eärendilin tarina esitetään hyvin niukassa ja pelkistetyssä muodossa. Bilbon laulu on itse asiassa yksityiskohtaisempi kuin ”Silmarillionin” vastaava luku.
s.334 ”Sai uuden laivan siellä hän, sen hohti kylki airoton, mithril ja lasi haltiain...”. Kiinnostavaa kyllä, Gandalf sanoo sittemmin Moriassa että ”koko maailmasta vain täältä löytyi morianhopeaa” (s.446). Näköjään sitä oli löytynyt myös Amanista, ja Gandalf puhui jälleen kerran mitä (tupakka)sylki suuhun tuo, Tai sitten Bilbo heitteli laulussaan huolettomasti itse keksimiään yksityiskohtia.
s.335 ”Aragorn käski minun lisätä siihen sen vihreän kiven. Hän näytti pitävän sitä tärkeänä.” – Galadriel antoi kyseisen vihreän kiven Aragornille runsaat kolme kuukautta myöhemmin Lorienissa.
s. 335-336 ”...jos minulla on otsaa tehdä runoja Eärendilista Elrondin talossa” – Elrond oli Eärendilin poika, kuten seuraavassa luvussa kerrotaan. (Hassua, eikö ilmausta ”Aamutähden Poika” käytetty jossain Saatanasta?)
s. 336 A Elbereth Gilthoniel, silivren penna miriel, o menel aglar elenath!...
Tämä laulu on ymmärtääkseni sindaria. Hammond ja Scull kertovat, että J. R. R. Tolkien esitti sille kaksi eri englanninnosta. Jälkimmäinen (lähteenä ”The Road Goes Ever On”, 1967) menee
”O! Elbereth who lit the stars, from glittering crystal slanting falls with light like jewels from heaven on high the glory of the starry host. To lands remote I have looked afar and now to thee, Fanuilos, bright spirit clothed in ever-white, I here will sing beyond the Sea, beyond the wide and sundering Sea.”
En nyt yritä suomentaa.
s. 337 ”näköala etelään Bruinenin kuilun yli”. – Hammondin ja Scullin mukaan Rivendellin laakson visuaalisena esikuvana oli ilmeisesti Lauterbrunnenin laakso Sveitsissä, jossa Tolkien retkeili v. 1911. Valokuva tästä laaksosta muistuttaa kuulemma kovasti Tolkienin maalausta Rivendellin laaksosta.
Tämä TSH:n toisen kirjan ensimmäinen luku tapahtuu Rivendellissä yhden päivän aikana, runsas kuukausi sen jälkeen kun Frodo, Pippin ja Sam olivat lähteneet Hobittilasta kohti Bukinmaata. Keskusteluista ja haltialaululta vaikuttavien laulujen kuuntelemisesta koostuva luku muodostaa rauhallisen suvantokohdan edellisten lukujen takaa-ajon jälkeen (jota Frodo herätessään luulee ensin pitkäksi, pahaksi uneksi). Vain sormusta kyselevän Bilbon hetkellinen muodonmuutos synnytää hetkeksi uhkaavan tunnelman.
On kiinnostavaa verrata Frodon heräämistä ”Kuninkaan paluu”- osan ”Cormallenin kenttä” –lukuun, jossa Sam ja Frodo heräävät Tuomiovuorelta pelastumisen jälkeen. Cormallenin kentän liepeillä herättäessä Sam arvelee ensin nähneensä unta. Molemmissa tapauksissa heräämistä valvoo Gandalf (jonkinlainen sielujen takaisinsaattaja??). Molemmissa tapauksissa kiinnitetään huomiota Frodon käsiin, Rivendellissä vasempaan käteen, joka nazgulin veitseniskun jäljiltä oli hiukan läpinäkyvä, Cormallenissa oikean käden keskisormeen, jota Klonkun hampaidenkäytön seurauksena ei enää ollut.
”Kohtaamisia” –luvussa Frodon kohtaamina keskustelukumppaneina ovat ensin pakomatkan aikana kipeästi kaivattu Gandalf, sitten onnellisesti selvinneet matkakumppanit, näiden jälkeen Bilbon entinen seikkailutoveri, kääpiö Gloin, ja lopuksi Bilbo itse (jonka kohtalosta Frodo ei ilmeisesti ole kuullut mitään vuosiin, kumma kyllä ei edes Gandalfilta: TSH:n varhaisissa versioissa Bilbon elossaoloa salaillaan Frodon paikalla olleelta Bingolta jotenkin tarkoituksellisesti). Frodo myös näkee Rivendellin valtiaan Elrondin ja tämän tyttären Arwenin. Kiinnostavaa kyllä, Frodoa ei missään vaiheessa varsinaisesti ”esitellä” Elrondille.
Joitakin yksityiskohtia (sivunumerot 1973 suomenkieliseen painokseen, jossa ”Kohtaamisia”-luku on sivuilla 311-337).
s. 311 [ Frodon kysymys] ”... mitä kello on ?” on englanniksi ...what is the time ?.
s. 315 ”Olen tuntenut vahvoja sotaurhoja, isoja ihmisiä, jotka olisivat tuhoutuneet nopeasti samasta sirpaleesta...” – Mistä Gandalf tämän tietää? Ketään tällaista ihmistä ei missään mainita. Käskynhaltija Boromir I :stä kerrotaan Liitteissä, että hän sai sodassa ”Morgulin haavan” jonka seurauksena ”tuska varjosti hänen päiviään”, mutta hänkin eli tämän jälkeen vielä 14 vuotta.
s. 315 ”Ne yrittivät lävistää sydämesi Morgulin veitsellä, joka jää haavaan. Jos ne olisivat onnistuneet, sinusta olisi tullut samanlainen kuin ne...”. – Tästä saa helposti sen kuvan, että juuri tietynlaisen ”maagisen” veitsen onnistunut käyttö olisi ollut riittävä ja välttämätön ehto Frodon ”hämärryttämiseksi”. Mutta tällöinhän Sauron olisi saanut helposti synnytettyä tuhansien nazgulien armeijan, jonka ruokinta olisi epäilemättä tullut halvaksi.
s. 316 ”Haltiat...eivät enää [koskaan] kuuntele tai palvele häntä [Sauronia].” – ”Kuunteleminen” viitannee Eregionin sormuksentekijöiden yhteistyöhön Sauronin kanssa, mutta ainuttakaan tapausta, jossa nämä olisivat vapaaehtoisesti palvelleet tätä, ei kai ole mainittu.
s. 321 ”Elrond istui tapansa mukaan suuressa tuolissa korokkella pitkän pöydän päässä” on englanniksi Elrond, as was his custom, sat in a great chair at the end of the long table upon the dais. – Tämä tarkoittanee, että korokkeella ei ollut Elrondin tuoli, vaan koko pöytä ja sen ympärillä olleet tuolit (kuten se professorien pöytä Oxfordin Merton-collegen ruokasalissa, jonka ääressä Tolkien aterioi).
s. 322 ”[Gandalfin]...silmät muistuttivat kohtikään liekkiin leimahtavia hiiliä.”
Tämän jälkeen, ennen Arwenin kuvailua, on alkutekstissä kaksi kappaletta joissa kuvataan Elrondin ja Glorfindelin ulkomuotoa. Minun suomenkielisestä laitoksestani ne puuttuvat kokonaan.
s. 325 ”Teidän pitäisi nähdä Laakson vesiväylät, Frodo, ja vuoret, ja lammikot!”
( näin siis minun suomenkielisessä laitoksessani lukee)
Vuoden 1997 englanninkielisessä laitoksessa lukee You should see the waterways of Dale, Frodo, and the fountains, and the pools. Hammondin ja Scullin ”Companion” kertoo, että ladontavirheen vuoksi monissa englanninkielisissä painoksissa oli ”fountains” [suihkulähteet] -sanan asemesta ”mountains”, jonka siis Juva & Pennanen suomensivat hyvässä uskossa ”vuoret”. Lieneekö tämä korjattu uudemmissa suomennoksissa?
s. 331-335 ”Eärendil, kyntäjä merien...”. Pitkä runo Esiaikojen ehkä mahtavimmasta sankarista, Eärendilista. Tolkien löysi nimen éarendil 1910-luvun alussa eräästä muinaisenglantilaisesta runosta ja ihastui tähän sanaan (jonka arveli tarkoittavan ”aamutähteä”) niin paljon, että halusi saada sen mukaan omaan maailmaansa, sepittämällä sille haltiakielisen etymologian (joka viittaa kai ”mereen”) ja taustatarinan. Tämä oli yksi alkusysäyksiä Tolkienin ”legendariumin” muodostumiselle.
Tolkien suunnitteli pitkää tarinaa Eärendilin purjehduksista, mutta sai aikaan vain luonnoksia (BoLT II). Christopher Tolkienin toimittamassa ”Silmarillionissa” Eärendilin tarina esitetään hyvin niukassa ja pelkistetyssä muodossa. Bilbon laulu on itse asiassa yksityiskohtaisempi kuin ”Silmarillionin” vastaava luku.
s.334 ”Sai uuden laivan siellä hän, sen hohti kylki airoton, mithril ja lasi haltiain...”. Kiinnostavaa kyllä, Gandalf sanoo sittemmin Moriassa että ”koko maailmasta vain täältä löytyi morianhopeaa” (s.446). Näköjään sitä oli löytynyt myös Amanista, ja Gandalf puhui jälleen kerran mitä (tupakka)sylki suuhun tuo, Tai sitten Bilbo heitteli laulussaan huolettomasti itse keksimiään yksityiskohtia.
s.335 ”Aragorn käski minun lisätä siihen sen vihreän kiven. Hän näytti pitävän sitä tärkeänä.” – Galadriel antoi kyseisen vihreän kiven Aragornille runsaat kolme kuukautta myöhemmin Lorienissa.
s. 335-336 ”...jos minulla on otsaa tehdä runoja Eärendilista Elrondin talossa” – Elrond oli Eärendilin poika, kuten seuraavassa luvussa kerrotaan. (Hassua, eikö ilmausta ”Aamutähden Poika” käytetty jossain Saatanasta?)
s. 336 A Elbereth Gilthoniel, silivren penna miriel, o menel aglar elenath!...
Tämä laulu on ymmärtääkseni sindaria. Hammond ja Scull kertovat, että J. R. R. Tolkien esitti sille kaksi eri englanninnosta. Jälkimmäinen (lähteenä ”The Road Goes Ever On”, 1967) menee
”O! Elbereth who lit the stars, from glittering crystal slanting falls with light like jewels from heaven on high the glory of the starry host. To lands remote I have looked afar and now to thee, Fanuilos, bright spirit clothed in ever-white, I here will sing beyond the Sea, beyond the wide and sundering Sea.”
En nyt yritä suomentaa.
s. 337 ”näköala etelään Bruinenin kuilun yli”. – Hammondin ja Scullin mukaan Rivendellin laakson visuaalisena esikuvana oli ilmeisesti Lauterbrunnenin laakso Sveitsissä, jossa Tolkien retkeili v. 1911. Valokuva tästä laaksosta muistuttaa kuulemma kovasti Tolkienin maalausta Rivendellin laaksosta.
