TSH #33: II/3.5. Valkoinen Ratsastaja

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
(Huom. Sivunumerot Kaapuhemmosta)

On maaliskuun ensimmäisen päivän aamu. Frodo, Sam ja Klonkku ovat lähdössä kohti Kalmansoiden mustaa sydäntä, mutta heistä emme vielä mitään tiedä, vaan viipyilemme Fangornin laitamilla. On myös Aragornin syntymäpäivä, mutta sitä ei kukaan näytä muistavan.

Aluksi Kolme Ajomiestä keskustelee hevosten oudosta käytöksestä ja yöllä nähdystä vanhuksesta. Oliko se sittenkin Saruman? Ja millaisessa hahmossa? Ja vainusivatko Arod ja Hasufel Hallavaharjan? Ilmeisesti, koska niiden äänet olivat Aragornin ja Legolasin mielestä ennemminkin villin iloisia kuin pelokkaita. Mistä Hallavaharja mahtoi olla tulossa? Oli varmaan menossa Gandalfia hakemaan?

Saamme myös annoksen haltiahuumoria, kun Legolas pitää hobittimysteeriä koskevan "luentonsa", niin kuin Gimli sanoo (429). Vai onko Legolas vain yksinkertainen? Gimlin lohkaisu "luennosta" on puolestaan mielestäni oiva osoitus kääpiöhuumorista, kuivakkaa, nopeaa ja salaviisasta. Ikään kuin se pohjalaismies, joka sai kunnianloukkaussyytteen naapuriltaan. Oli kuulemma tätä haukkunut puupääksi. Vaan vastaaja sanoi: "Ei pidä paikkaansa, sanoin vain, että 'varo, tikka lentää'."

No, mikä on kaiken kaikkiaan Gimlin syy olla pitämättä Fangornin ulkonäöstä? Myöhemminkin hän osoittaa metsäkammon oireita. Onko se kääpiöihin syvälle iskostunut pelko sen jälkeen, kun Puiden Paimenet tuhosivat Sinivuorilla Doriathista palaavan kääpiöarmeijan? Tulee mieleen Aulën ja Yavannan keskustelu silloin kun kääpiöitä tehtiin. Mahtien pikku skisman väreet ulottuvat näemmä kauas.

Gimli muuten tuntee Synkmetsän: "Tämä metsä on valoisampi kuin Synkmetsä" (430). Liekö tullut sen läpi Ereborilta Rivendelliin? Ei taida olla mitään mainintoja.

Lisää kääpiöhuumoria: "Sinähän olet metsähaltia, vaikka kaikkikin haltiat ovat outoa joukkoa." (430)

Miten olikaan alkutekstissä "ilman heti käsillä olevaa perustetta"? (431). Suomennos on ehkä hieman hämärä

Gandalfin asusta muuten mielenkiintoinen yksityiskohta, jota en ole ajatellut: "hänellä oli huppu päässä ja hupun päällä leveälierinen hattu" (432). Liekö elokuvan syytä (miten lie siinä itse asiassa ollut?), mutta olen aina ajatellut Gandalfin hatun suoraan harmaille (tai valkoisille) hapsille painettuna.

Myöhemmin Gandalf "viskasi hupun ja harmaat rääsynsä pois" (433). Oliko hattu lentänyt tiehensä jo aiemmin vai menikö se samalla kertaa?

Gandalfin puheita on mukava lukea: moni asia paljastuu, mutta ei liian selvästi. Lisää jännitystä sopivalla tavalla. Muuten, missä "korkealla paikalla" Gandalf mahtoi mitellä voimiaan Mustan Tornin kanssa? (435).

Ja sitten velhohuumoria: "Minä puhuin ääneen itsekseni. Vanhojen tapa: he valitsevat keskustelukumppanikseen seurueen viisaimman" - ja omahyväinen ukko kehtaa vielä nauraa vitsilleen! (435).

Gandalfin seuraava puhe on hyvin tärkeä yleistilanteen selvittämiseksi. Tältä pohjalta kaikki tapahtumat jatkavat kulkuaan, suunnitelmat tehdään ja vihollista harhautetaan (436).

Pitääkö muuten paikkansa, että Puuparta on "vanhin elävä olento joka vielä liikkuu tämän Keskisen Maan auringon alla"? (438).

Gandalfin hurja matka Morian kellariin ja sieltä katolle on varsinainen voimanponnistus. Montakohan kilometriä hän ravasi ylös portaita?

Luvun lopussa sanotaan, että Rohanin Aukosta (vai Rautapihasta?) kohoaa savua (443). Liittyykö tämä johonkin tiettyyn tapahtumaan?

Tässä muutamia haja-ajatuksia ja epämääräisiä kysymyksiä. Toivottavasti niiden - ja omien huomioittene - pohjalta löytyy keskustelulle alkua.
 
Tulisikohan savu Rautapihan hävityksestä?

Gandalfin paluu -palapeliä kokosin pitkään ja hartaasti ja liimattuna asetin sen kunniapaikalle oveen. Kohtaus on tarkka lukuunottamatta Legolasin ampumaa, tuleen syttyvää nuolta.

Luennan alla on mielikohtiani koko kirjasta ja useasti olen avannut opuksen niiltä main ja lukenut pari sataa sivua eteenpäin.
 
Tik sanoi:
Pitääkö muuten paikkansa, että Puuparta on "vanhin elävä olento joka vielä liikkuu tämän Keskisen Maan auringon alla"? (438).
Aivan mahdollisesti, tosin erilaiset henkiolennot täytynee laskea pois luvusta - siis Sauronit, Gandalfit, Bombadillon ynnä muut hepsankeikat.

Kova haaste on luonnollisesti silti Círdan, joka kaiken tietomme mukaan syntyi jo Cuiviénenilla. Hyvällä syyllä voidaan toki kysyä, oliko Tolkienilla tätä kirjoittaessaan mitään käsitystä Círdanin iästä - hänhän on käsittääkseni TSH:sta Silmarillioniin hypännyt hahmo eikä toisin päin. Yhtäkaikki täyteen umpikujaan Tolkien ei itseään kirjoittanut, vaikkei Puuparta voikaan Círdania päihittää kuin parilla hassulla vuosisadalla (aika vähän kun puhutaan reilusta kymmenestätuhannesta vuodesta). Haltioita ennenhän eivät entitkään voineet epäilemättä herätä, vai?
 
Haltiamieli sanoi:
Kova haaste on luonnollisesti silti Círdan, joka kaiken tietomme mukaan syntyi jo Cuiviénenilla.

Cirdan (jos kyseessä on tosiaan sama henkilö) oli kyllä niiden merihaltioiden johtaja, jotka jättäytyivät pois Amaniin menevältä lautalta (Eressea), mutta tämähän tapahtui Valarin vuonna 1149/50, siis sata Valarin vuotta ensimmäisten haltioiden heräämisen jälkeen. Eivätkö haltiat lisääntyneet hitaasti edenneellä matkallaan Keskimaan läpi?
Cirdan olisi voinut olla toista tai jopa kolmatta sukupolvea. Sanotaanko itse asiassa kenestäkään Silmarillionissa nimeltä mainitusta haltiasta että hän olisi kuulunut alkuperäisen herätyksen väkeen?

Tikin tiedustelema Gimlin ilmaus näyttäisi olevan
I do not wish to meet that old man at unawares without an argument ready at hand, that is all

Suomennosta on ilmeisesti muutettu, koska 1974 painoksessani ("Kaksi tornia", s.124) Gimli sanoo:
"En vain haluaisi tavata sitä vanhusta yllättäen, ilman heti käsillä olevaa todistuskappaletta, siinä kaikki."

"Peruste" on ehkä hiukan parempi kuin "todistuskappale". Joka tapauksessa "argumentti" on siis jotain mitä käytetään väitttelyssä (Gimlin huumori on tässä suorastaan akateemista).

Jos käännöksessä haluttaisiin ennenkaikkea tehdä tämän tämän "argumentti"/"todistuskappale"/"peruste" sanan merkitys selväksi,niin voitaisiin miettiä esim. käännöstä:

"En vain haluaisi joutua kiistelemään sen vanhan miehen kanssa yllättäen, ilman valmiina olevaa, iskevää perustelua..."
 
Haltiamieli sanoi:
Haltioita ennenhän eivät entitkään voineet epäilemättä herätä, vai?

Niinhän sitä ajattelisi. Toisaalta TTT:ssä luvussa The Road to Isengard (Olen vähän edellä ajastani ja vielä väärällä kielellä, sori.): 'It is not wizardry, but a power far older,' said Gandalf: 'a power that walked the earth, ere elf sang or hammer rang.'
 
Telimektar sanoi:
Cirdan (jos kyseessä on tosiaan sama henkilö) oli kyllä niiden merihaltioiden johtaja, jotka jättäytyivät pois Amaniin menevältä lautalta (Eressea), mutta tämähän tapahtui Valarin vuonna 1149/50, siis sata Valarin vuotta ensimmäisten haltioiden heräämisen jälkeen. Eivätkö haltiat lisääntyneet hitaasti edenneellä matkallaan Keskimaan läpi?
Kyllä kai olisi mahdollista, että Círdan olisi syntynyt vasta vaelluksen aikana, mutta huomattavasti todennäköisempänä pitäisin syntymää jo ennen matkaan lähtöä, kun hän jo Beleriandissa sitten esiintyy auktoriteettihahmona.
Oma mielikuvani jokatapauksessa on, että Cuiviénenilla haltiat lisääntyivät verrattain runsaasti mutta matkallaan vain vähäisissä määrin. Mutta tällaisia mielikuvia on verrattain vaikea puolustella muina kuin vain omina tulkintoina.

Cirdan olisi voinut olla toista tai jopa kolmatta sukupolvea.
Todennäköisesti olikin, ainakaan hän ei ilmeisesti ollut yksi heränneistä, sillä hänellä mainitaan olleen sukua (mikä useimpien mielestä ei olisi mahdollista heränneille) - toisaalta hänen sanotaan olleen sukua Elwën veljeskatraalle, toisaalta Voronwë mainitsee äitinsä olleen Círdanin sukua. Jälkimmäinen voisi toki olla Círdanin jälkikasvuakin, mutta sitä epäilen.

Sanotaanko itse asiassa kenestäkään Silmarillionissa nimeltä mainitusta haltiasta että hän olisi kuulunut alkuperäisen herätyksen väkeen?
Ei, ei mainita. Ja nimeltä mainituistahan Elwë ja Olwë (ja Elmo) olivat veljeksiä, ja myös Ingwëllä oli sisar (joko Indis tai Indisin äiti). Tällä periaatteella vain Finwë voisi olla ensimmäistä sukupolvea, sillä hänellä emme tiedä olleen sisaruksia, serkkuja sen paremmin kuin tätejäkään.
 
Ylös