TSH #39: II/3.11. Palantír

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Luvun historiasta: <i>War of the Ring</i>, s. 68-81.

Sisältö lyhyesti:

I. Ratsastus Rautapihasta Dol Baranille
--- Merri ja Gandalf

II. Leirissä Dol Baranin rinteillä
--- Merrin ja Pippinin keskustelu
--- Pippin katsoo kiveen
--- Gandalf tutkii Pippiniä
--- Gandalf, Aragorn ja Théoden: kivi Aragornille
--- Nazgûl lentää leirin yli

III. Gandalfin ja Pippinin ratsastus
--- Keskustelu näkykivistä


Luvussa on eräänlainen dramaattinen kaari: alussa Gandalf ja Merri ratsastavat yhdessä ilman suurempia huolia ja Merri kyselee Gandalfilta, lopussa Gandalf ja Pippin ovat Hallavaharjan selässä. Siinä välissä tapahtuu kaikenlaista. Keskipisteessä on näkykivi.

Merri ei saa paljon irti Gandalfista, joka on ajatuksissaan eikä paljon vastaile. Hän miettii, miten Rautapiha ja Mordor pitivät yhteyttä. Samalla tulevat ilmi Gandalfin suunnitelmat jatkon varalle. Hän haluaa pitää aloitteen käsissään, mutta Rautapiha-Barad-dûr -linkin epäselvyydet vaivaavat hänen mieltään pahasti.

Tästä siirrytään hobittien keskusteluun. He kaipaavat tietoja, ja Pippin erityisesti tietoja löytämästään kivestä. Heitä vaivaavat varmasti yhä Sarumanin ilkeät sanat, jotka ovat saaneet heidät tuntemaan itsensä vähäarvoisiksi. Nyt olisi tehtävä jotakin, joka saisi katseet kääntymään heihin. Pippin onnistuu tässä yli odotusten. Toisaalla on ollut puhetta Morgothin katseesta. Tässä annetaan hyytävä näyte Sauronin silmien voimasta. Vielä tekisi mieleni kuulla lisää hänen mielenhallintatekniikastaan. Esiintyykö sitä muuallakin?

Gandalfin luentoa <i>palantíri</i>stä pitäisi tietysti täydentää KTK:n luvulla. Mitenköhän paljon niiden välillä on - jos on - ristiriitoja?

Tässähän Gandalf paljastaa amanilaisen alkuperänsä: "ja minä katsoisin aavojen merten yli ja aikojen taakse Kaunista Tirionia kohti ja näkisin Fëanorin aatoksen ja käden työssä, aikana jolloin Valkoinen Puu, ja Kultainenkin, olivat kukassa!" Pippin ei tietysti tajua mitään hänen puheistaan.

Eri osastojen (Aragorn, Gandalf, Théoden, nazgûlit) liikkeiden seuraaminen alkaa olla tässä vaiheessa vaikeaa, kun kaikki tempovat eri suuntiin ja lisäksi Frodo ja Sam taapertavat omalla tahollaan. Jonkinlaisia taulukoita lienee olemassa esim. leirin yli lentäneen nazgûlin lentoaikataulusta. Löytäisi vain.

Tässä muuten esiintyy sana <i>noldor</i> ensimmäisen ja ainoan kerran koko TSH:n tekstissä. Toisen kerran siihen törmätään Liite B:n alussa, josta ilman Silmarillionin antamaa valistusta operoiva lukija juuri ja juuri voi poimia esiin yhteyden <i>noldor</i> = suurhaltiat. Mutta onhan aiemminkin heitetty lukijan eteen Silmarillion-terminologiaa suuremmin selittelemättä (vrt. Beren ja Lúthien), ja se tietysti on vain tehokeino. Liekö muuten Fëanoriakaan mainittu aiemmin? Tai Kaunista Tirionia?

Toivottavasti tästä löytyy alkua keskustelulle. Lopuksi täytyy vielä kehua luvun - ja koko III kirjan - loppulausetta: Gandalf ja Pippin hevospatsaan selässä, jonka ali maailma kiitää. Siinä on jotakin hienoa - mutta mitä?
 
Tik sanoi:
Tässähän Gandalf paljastaa amanilaisen alkuperänsä: "ja minä katsoisin aavojen merten yli ja aikojen taakse Kaunista Tirionia kohti ja näkisin Fëanorin aatoksen ja käden työssä, aikana jolloin Valkoinen Puu, ja Kultainenkin, olivat kukassa!"

Minä aikanani tulkitsin tämän kohdan niin, että Gandalf puhui asioista joita itse ei ollut nähnyt (vertaa myös kukaties Fëanor teki ne itse niin kaukaisina aikoina, ettei niitä voi mitata vuosissa; tämä kohta teki minuun huikean vaikutelman kymmenien tai satojen tuhansien vuosien ajanjaksoista).

Jossain muualla "Tarussa" Gandalf puhuu nuoruudestaan Lännessä, joka on unohdettu. Oliko maia-hengillä "nuoruutta" Ardassa?
- Jossain myöhemmin Tolkien kai toteaa (?), että istari olivat maioja (vrt. Olórin "Valaquentassa"), mutta ajatteliko hän näin "Tarua" kirjoittaessaan. Vai olisiko hän voinut ajatella, että Gandalf oli syntynyt Amanissa, vieläpä joskus Fëanorin suurtöiden jälkeen?(Erillinen velhojen rotu??- vrt. Prologi: "[Kessun polttamisen] oppivat kääpiöt, samooja, velhot ja matkamiehet"- tässä tulee mieleen ajatus useammista kuin kahdesta tai kolmesta velhosta, vai? )

2. Pippinillä leikkaa ajoittain aika hyvin:
..."Kävin vain mielessäni joitakin Tiedon Sanoja", velho vastasi. "Ne ovat ehkä unohtuneet hobiteilta, nekin, jotka he joskus ovat tunteneet."
"Eivät kaikki", Pippin sanoi. "Ja meillä on paljon ikiomia sanoja jotka eivät ehkä kiinnostaisi sinua..."

3. Kiinnostavaa miten tässä ja edellisessä luvussa Gandalf ei näytä alunperin tunnistavan palantiria tai ymmärtävän sen Rautapihasta löytymisen seurauksia. "Tarun" varhaisemmissa luonnoksissa tämä käy eksplisiittisemmin selväksi.

4. Gandalfin hyräilemän laulunpätkän "seitsemän tähteä" on ilmeisesti jäänyt varhaisemmasta versiosta, jossa Elendilin ja tämän poikien laivojakin oli vain seitsemän. Vai onko näille "tähdille" missään mitään muuta selitystä kuin laivojen (aluksi kaikkien laivojen ja myöhemmin palantireja kuljettaneiden laivojen) tähtiliput? Vrt. Elendilmir, "Elendilin tähti".
 
Ei ihan Titanicejä, vaikka sama varustamo?

Telimektar sanoi:
4. Gandalfin hyräilemän laulunpätkän "seitsemän tähteä" on ilmeisesti jäänyt varhaisemmasta versiosta, jossa Elendilin ja tämän poikien laivojakin oli vain seitsemän. Vai onko näille "tähdille" missään mitään muuta selitystä kuin laivojen (aluksi kaikkien laivojen ja myöhemmin palantireja kuljettaneiden laivojen) tähtiliput? Vrt. Elendilmir, "Elendilin tähti".

Tähtiliput lienee paras ja luultavasti ainoa selitys. Hammond ja Scull siteeraavat vuoden 1966 LoTR-edition indeksiä (joka on toki uusimmissakin LoTR:n editioissa). Tolkien kirjoittaa (s.v. <i>Star, as emblem: </i>(4)<i> Seven Stars of Elendil and his captains</i>), että seitsemän tähteä, jotka olivat osa Elendilin ja hänen huoneensa tunnuskuvaa "alun perin edustivat niiden seitsemän laivan (yhdeksästä) lipuissa olleita yksinäisiä tähtiä [ei sentään <i>lone stars</i> vaan <i>single stars</i>], jotka kantoivat <i>palantír</i>iä." (RC 436). Joten ainakin tässä vaiheessa runon seitsemän laivaa on harmonisoitu käsitykseen yhteensä yhdeksästä laivasta.
 
Re: Ei ihan Titanicejä, vaikka sama varustamo?

Tik sanoi:
Tähtiliput lienee paras ja luultavasti ainoa selitys. .

Minusta se haiskahtaa kyllä jälkikäteiseltä hätäselitykseltä. Puu ja Kivet olivat suunnattoman tärkeitä esineitä. Jos lipuilla oli samanlainen merkitys, niin eikö niitä olisi pitänyt säilyttää jossain? (Vai varastiko Beruthiel ne Tarannon Falasturilta:wink: )

Ehkäpä J. R. R. T:n mieleen vain pulpahtivat kivankuuloiset säkeet "...seitsemän tähteä, seitsemän kiveä..., eikä hän sitten ehtinyt myöhemmin keksiä Tähdille mitään omaa tarinaa. Joltain mahtavilta (Elendilmirin tapaisilta) arvoesineiltä ne minusta kuulostavat.

2. Kiinnostavaa muuten, että jossain vaiheessa Tolkien ajatteli sijoittaa viisi seitsemästä palantirista etelään. Ämyrilinnassa olisi ollut yksi. Tämä olisi ehkä muodostanut ehjemmän näköisen viestiketjun Minas Ithilistä Orthanciin. Toisaalta kahdellakin kivellä olisi pärjännyt tämän välin, jos kerran Pippin näki Orthancista Barad-duriin asti. KTK:ssa itse asiassa sanotaan, etttä pienempien kivien sopiva matka esineiden näkemiseen oli n. 500 mailia, mutta Orthancista Barad-duriin olisi mielestäni n. 100 mailia enemmän. Ehkä kahden henkilön välinen kommunikaatio toimi hiukan pidemmänkin matkan päähän.

Sotilaallista tiedustelua ajatellen Gondorin palantirit eivät tuntuisi kovin järkevästi sijoitetuilta, kun kolme niistä oli hyvin lähellä toisiaan. Näiden esineiden hallussapidon symbolinen arvo (Isildurin ja Anarionin asuinpaikoissa)n ilmeisesti ohitti tiedustelutoiminnan tehokkuuden.
 
Tik sanoi:
Liekö muuten Fëanoriakaan mainittu aiemmin? Tai Kaunista Tirionia?

Tirion esiintyy Galadrielin laulussa Lórienissa (''Tirionin haltiamuurit'') ja Fëanor mainitaan (jälleen Gandalfin toimesta) Morian porttien edustalla, kun velho sivistää kumppaneitaan kertomalla ovessa loistavan tähden olevan Fëanorin huoneen tunnus.
 
Ylös