TSH #75: Liite A II: Eorlin huone

Samooja

Varapuheenjohtaja
Suomen Tolkien-seura
Tässä menee nyt vähän järjestys sekaisin, mutta eipä näillä liitteillä taida olla niin väliksi. Saadaanpahan vähän tiivistettyä tahtia. Tässä siis juttua Eorlin huoneesta.

Syy miksi halusin tarttua juuri tähän liitteeseen on yksinkertainen: Eorlin huone on aina jäänyt minulta hieman pimentoon – en satu olemaan mikään liitteiden ulkoaopettelija. Niinpä ajattelin näppärästi sivistää itseäni samalla ja perehtyä tähänkin osaan Rohanin kansan historiaa.

Luvun alussa kerrotaan Eorl Nuoresta ja siitä mistä Éothéodin ihmiset ovat lähtöisin. Kaikkihan me tiedämme keitä beorningit olivat mutta keitä olivat metsän länsilaidan asukkaat? Keitä siellä siihen aikaan asui, vai olivatko he vain joukko mitäänsanomattomia tyyppejä? En nimittäin muista että tuollaista porukkaa olisi aikaisemmin missään mainittu.

Eorlin esi-isät katsoivat polveutuvansa Rhovanionin kuninkaista, joiden valtakunta ennen vaunumiesten hyökkäystä sijaitsi Synkmetsän tuolla puolen…
Ehkä tyhmä kysymys, mutta keitä olivat vaunumiehet?

Alkuselostuksen jälkeen luku kertoo Celebrantin taistelusta sekä siitä, miten Cirion antoi Eorlille omaksi maan, jota myöhemmin kutsuttiin Gondorissa nimellä Rohan. Tämän jälkeen hypätään yllättäen selostukseen lohikäärmeestä ja kääpiöistä, mikä heitti ainakin tämän lukijan hetkeksi kartalta pois. Juttu aukesi vasta pari sivua myöhemmin kun päästiin Markin kuninkaiden listaukseen. Jäin kuitenkin kaipaamaan samantapaista sukupuuta joita hobiteista ja kääpiöiden kuninkaista on olemassa. Ehkä olen hieman liian tottunut sukupuihin Silmaa lukiessa.

Lohikäärmeen jälkeen päästiin takaisin Eorlin sukuun sekä selostukseen siitä, kuinka Eorl kesytti Felarófin, ensimmäisen mearasin. Helm Vasarakouran, Rohanin vaikeuksien, Helmin Syvänteen ja Sarumanin kautta päästään vihdoin Markin kuninkaiden luetteloon, joka on jaettu ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen haaraan. Mielestäni luettelo selventää huomattavasti Rohanin historiaa, koskapa ainakin minä hävitin välillä tekstin juonen sen pompsahdellessa välillä minne sattuu.

Tämä liite päättyy selostukseen Éomerin valtakaudesta sekä valottaa myös hieman Rohanin kansan elämää Sormusten herran tapahtumien jälkeen.
 
Mistä ne vaunumiehet Gondoriin tuli?

Vaunumiehistä hieman täällä. Wikiartikkelin suuri puute on se, että KTK:n selostusta pohjalaisista ja vaunumiehistä (s. 393-403) ei ole siinä vielä huomioitu. Mutta ken tästä "kansojen salaliitosta" on kiinnostunut, lukekoon siis kyseiset sivut Keskeneräisistä. Siellä puhutaan myös Synkmetsän Itäraiviossa ja muualla Rhovanionissa asuneista pohjalaisista.
 
Re: Mistä ne vaunumiehet Gondoriin tuli?

Tik sanoi:
Vaunumiehistä hieman täällä. Wikiartikkelin suuri puute on se, että KTK:n selostusta pohjalaisista ja vaunumiehistä (s. 393-403) ei ole siinä vielä huomioitu.
Poks, puutetta korjasin urakalla ennen kuin huomasin sinun siitä edes kommenteeranneen.
 
Samooja sanoi:
Eorl kesytti Felarófin, ensimmäisen mearasin. .

Vai olisiko mearas monikko, jolloin Eorl kesytti ensimmäisen mearan? Nämä sanat ovat kai muinaisenglantia.

Minulle nämä liitteet ylipäätään ovat parasta, mitä "Tarusta" löytyy. Kun yhdeksän-kymmenenvuotiaana luin "Tarun" ensimmäisen kerran, olin myös ahminut erilaista tietokirjallisuutta. Tarkoitan myös, että pidin nimenomaan siitä tyylistä jolla (ainakin tietyt) tietokirjat oli kirjoitettu. Liitteineen "Taru" yhdisti monia eri kirjoitustyylejä (jopa runoja, jotka tuohon aikaan olivat minulle jotain paljon oudompaa ja pelottavampaa). Varmasti paljolti juuri tämän takia palasin Tolkieniin aina uudelleen ja uudelleen, toisin kuin joidenkin muiden kirjoittajien erittäin hyviin fantasiakirjoihin, joista kyllä olin myös niitä lukiessani pitänyt (vaikkapa Susan Cooperin "Pimeä nousee"-sarjaan).

Rohanin ja Eorlin huoneen vaiheet ovat minusta jotenkin mehukkaampia ja "uskottavamman" tuntuisia kuin kiiltokuvamaisiksi jäävien numenorilaisten kuningaskuntien. Tai sanokaamme että ero on kuin saagojen (Rohan) ja Vanhan testamentin aikakirjojen (dunedain) tyylin välillä. (Ehkä VT:ssä Tuomarien tai Samuelin kirjat olisivat lähempänä rohirrimin vaiheita.)
Minun silmissäni muuten tämän Eorlin huone-liitteen siirtyily ajassa edestakaisin tekee sen entistä "aidomman" tuntuiseksi ja lisää sen viehätystä. Tämäntyylisiä kai muinaiset dokumentit usein olivat, eri kirjoittajien lisäyksiä liitettiin yhteen milloin missäkin järjestyksessä.

Jotkut lakoniset maininnat Rohanin kuninkaista ja heidän esi-isistään ovat mieleenjääviä.

Kun Léod rohkeni nousta sen selkään, kantoi se hänet kauas ja heitti lopulta maahan ja Léodin pää osui kiveen ja hän sai surmansa

Juhlissa vannoi Baldor lähtevänsä "Kuolleiden kulkuteille" eikä hän palannut.

Siinä seisoi Helm kuolleena kuin kivi eivätkä hänen polvensa kuolemassakaan pettäneet

Minulle Sormuksen ritarien seikkailut ovat ehkä lähinnä jonkinlainen johdanto, jonka jälkeen pääsee todellisten herkkujen kimppuun eli lukemaan liitteitä. :grin:

Eräs kysymys sekä tässä että "Durinin heimo"-liitteessä esiintyvistä Harmaavuorten lohikäärmeistä (dragons, long-worms).

Olisiko nimeltä mainitsematon suuri hyykäärme (cold-drake), joka surmasi kääpiökuningas Dáin I:n ollut sama kuin Framin surmaama Scatha, Ered Mithrinin suuri lohikäärme (dragon)? Dáinhan surmattiin oman salinsa portilla, ja kääpiöt vaativat itselleen Scathan aarretta. Jossain triviassa tämä asia oli puheena, ja nyt olisin taipuvainen ajattelemaan että Scatha oli molemmilla kerroilla kyseessä huolimatta cold-drake ja dragon-sanojen erosta.

Nimittäin: milloin Scatha olisi muuten ilmestynyt mukaan kuvioihin, ja mihin Dainin surmannut suuri hyykäärme sitten olisi kadonnut (no, ehkä Scathan mahaan :p ).

Hupsista. Haltiamieli huomasi teoriassani pienen (puolen vuosituhannen mittaisen) aukon.
 
Telimektar sanoi:
Olisiko nimeltä mainitsematon suuri hyykäärme (cold-drake), joka surmasi kääpiökuningas Dáin I:n ollut sama kuin Framin surmaama Scatha, Ered Mithrinin suuri lohikäärme (dragon)? Dáinhan surmattiin oman salinsa portilla, ja kääpiöt vaativat itselleen Scathan aarretta. Jossain triviassa tämä asia oli puheena, ja nyt olisin taipuvainen ajattelemaan että Scatha oli molemmilla kerroilla kyseessä huolimatta cold-drake ja dragon-sanojen erosta.
Scathahan sai surmansa Framin käsissä joskus 2000-luvun taitteen pakeilla - hänen isänsä Frumgar johti éothéodin muuttoa pohjoiseen vuonna 1977. Dáin I taas eli ja sai surmansa joskus pari vuosisataa myöhemmin, tyyliin 2251 tai jotain sinne päin? Ellei Dáinin surmannut hyykäärme ollut epäkuollut, tuskin kyseessä oli sama yksilö. Vai heittääkö ymmärrykseni tai kronologiantajuni nyt pahasti?
 
Haltiamieli sanoi:
Ellei Dáinin surmannut hyykäärme ollut epäkuollut, tuskin kyseessä oli sama yksilö. Vai heittääkö ymmärrykseni tai kronologiantajuni nyt pahasti?

Ei heitä. Minun kronologiantajuni heitti.

Mutta mistähän Scathan aarre oikein oli peräisin?
 
Telimektar sanoi:
Mutta mistähän Scathan aarre oikein oli peräisin?

Scathan aarteestahan oli peräisin se torvi jonka Éowyn ja Éomer lahjoittivat Merrille, ja jota tämä sitten varsin menestyksekkäästi töräyttelikin. Vaikka sen kerrotaankin olleen kääpiöiden tekoa, lienee se silti ollut tilaustyö Eorlin huoneelle, sillä itsensä Eorlin kerrotaan sen tuoneen mukanaan pohjoisesta ja koristeenakin oli ratsukkoja. En sitten tiedä todistaako tämä vielä edes osan aarteen alkuperästä (ihmiset), sillä vohan olla että kääpiöt eivät olleet työtä vielä luovuttaneet.
 
Telimektar sanoi:
Mutta mistähän Scathan aarre oikein oli peräisin?
Olihan lohikäärmeillä aikaa aarteenkasailuun ja vaikka Ered Mithrinin sanotaankin olleen vähän tutkittu silloin kun Durinin heimon kuninkaat väkineen sinne siirtyivät 2000-luvulla, varmasti pohjoisen vuorilla oli kääpiöitä ollut jo aikoja vähintään pienimuotoista kaivostoimintaa puuhaamassa, ja vuorten eteläpuolella ihmisten heimoja. Ja olihan Gundabadkin verrattain lähellä - senhän Tolkien kertoo olleen alunperin kääpiöiden varhainen pyhä vuori, Durinin heräämispaikka. Kun moinen läävä aikanaan joutui örkkien haltuun, ryöstösaalista voisi olettaa riittäneen lohikäärmeillekin.

Nerwen sanoi:
Scathan aarteestahan oli peräisin se torvi jonka Éowyn ja Éomer lahjoittivat Merrille, ja jota tämä sitten varsin menestyksekkäästi töräyttelikin. Vaikka sen kerrotaankin olleen kääpiöiden tekoa, lienee se silti ollut tilaustyö Eorlin huoneelle, sillä itsensä Eorlin kerrotaan sen tuoneen mukanaan pohjoisesta ja koristeenakin oli ratsukkoja.
Niin tai siis Eorlin huoneen enemmän tai vähemmän suorille esi-isille/sukulaisille, kun Eorl itse eli hänkin puolisen vuosituhatta Scathan hengenlähdön jälkeen. Olihan Rhovanionissa asunut hevosten käsittelyyn tottuneita pohjalaisia jo jostain Ensimmäisen Ajan lopulta lähtien, ainakin jos uskotaan myöhäistä esseetä Of Dwarves and Men (HoME XII). Toisella Ajalla Durinin heimon kääpiöt ja Rhovanionin ihmiset jopa muodostivat vahvan sotilas- ja kauppaliittouman, joka kuitenkin kaatui Ajan puolivälissä Sauronin masinointeihin. Ihan niin vanha hopeatorvi tuskin oli, kai metalli olisi jo aika kelvottomaksi haurastunut pauttirallaa viidessä vuosituhannessa, vaikka ratsukkokuviointi siihen sopisikin hyvin. Mutta varmasti liittouman päätöksen jälkeenkin kääpiöiden ja pohjoisten ihmisten välillä oli kanssakäyntiä - jostainhan kääpiöiden täytyi saada sapuska ja muu kivisaleihinsa.
 
Telimektar sanoi:
Vai olisiko mearas monikko, jolloin Eorl kesytti ensimmäisen mearan? Nämä sanat ovat kai muinaisenglantia.
Yksi heppa on kaiketikin mearh (1). Myös kirjoitusasua mearg esiintyy käsikirjoituksissa, ääntämys lienee sama. The Wanderer -runossa kysellään, hwær cwom mearg· hwær cwom mago - Tolkienin käännöksenä "Where is the horse gone, where the young rider?" (Valedictory Address The Monsters and the Criticsissä).
 
Ylös