TSH #79: Liite D: Kalenterit

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Tässä hajanaisia mietelmiä liitteestä D. Ottakaa kantaa, vastatkaa kysymyksiin ja esittäkää omia kysymyksiänne ynnä muita huomioita. Kertokaa myös, miltä nyt tuntuu (kun olette lukeneet liitteen D. Pyöriikö päässä vinhemmin kuin tavallisesti? Onko tämä tosiaan puisevinta mitä J.R.R on kirjoittanut? Vai löytyykö joukosta pieniä helmiä?

I. Yleistä

Liite D löytyy Tarun eri laitoksista seuraavasti:
  • Vanha kolmiosainen laitos: osa III, s. 500-507
  • Yksiosainen laitos: s. 952-957
  • Tarkistettu kolmiosainen laitos: osa III, s. 478-486

Liiteen aloittaa taulukko "Konnun kalenteri kaikille vuosille" lyhyine selityksineen.

Ensimmäinen osa "Kalenterit" alkaa lyhyellä Konnun ajanlaskutavan esittelyllä. Sen jälkeen paneudutaan eldarin lyhyisiin ja pitkiin vuosiin sekä kuukausiin. Mahtoiko näistä laskelmista ja niiden mahdollisista virheistä olla jossakin lisää tietoa?

<i>Eldar</i>in jälkeen kerrotaan númenorilaisten kalenterista ja sen monista muutoksista Toisen ja Kolmannen Ajan siirtymävuosina. Näissä Tolkienin laskelmissa ainakin oli jotakin häikkää. Lienevätkö Hammond ja Scull joskus asiasta maininneet?

Seuraavaksi esitellään tarkemmin Konnun (ja Briin) kalenteria. Näistä kappaleista osa on jätetty suomentamatta (ks. alla), koska ne liittyvät niin läheisesti englannin kieleen.

Westroninkieliset ja sindarinkieliset kuukausien ja viikonpäivien nimet on tietysti opiskeltava ulkoa, eikö niin? Tässä vaiheessa itse asiassa moni lukija saattaa olla jo melkoisen puutumustilan vallassa, vaikka liite onkin alle 10 sivun mittainen. -- Muuten, tarkistetussa laitoksessa on yhä pari hassua virhettä sivulla 483: kuukaudennimi Urimë po. Úrimë ja kolmanneksi alimmalla rivillä "satamien [päivä]" on tietysti "Taivaan päivä" ([<i>dedicated to</i>] <i>the Heavens</i>). Virhe ei toistu seuraavassa kappaleessa (s. 484): "…lisäsivät he [númenorilaiset] Taivaan Päivän jälkeen 'Meren Päivän'…" (engl. <i>they inserted a 'Sea-day' - - - after the Heavens' Day</i>). [liekö suomentajan käytössä olleessa kirjassa ollut painovirhe <i>Havens'</i> pro <i>Heavens'</i>?]

Tämän jälkeen puhutaan vielä vuodenajoista, hämärän hetkistä ja vertaillaan Konnun kalenterin vuosilukujen sekä Kolmannen ja Neljännen Ajan vuosilukujen vastaavuutta.

Viimeisenä on mielenkiintoinen katsaus Konnun historiaan Sormuksen Sodan jälkeiseltä ajalta: kertomus juhlapäivästä 6. huhtikuuta ja sen mahdollisesta alkuperästä. Tässä muuten esiintyy Samvaisin nimen yhteydessä sukunimi Tarhuri. Omaksuiko hän itse (eivätkä vain jotkut hänen jälkeläisistään) sen Gamgin tilalle?

Minulle eivät vuosien kuluessakaan Aikojen vaihtumisen ajankohdat ja niiden vaikutukset ajanlaskuuun ole tulleet selväksi. Joskus pitäisi oikein kunnolla opiskella tämäkin asia. Vai osaisiko joku selittää? Esimerkiksi sen, loppuiko vuosi 3021 maaliskuun 24. päivänä? Vai käytettiinkö Kolmannen ja Neljännen Ajan vuosilukuja rinnakkain toisistaan riippumatta, tarpeen ja huvin mukaan?

II. Puuttuvat kappaleet:

Tarun alkuteoksen (The Lord of the Rings) neljännessä liitteessä Appendix D, The Calendars (+ taulukko Shire calendars for use in all years, suom. "Konnun kalenteri kaikille vuosille") on kaksi kappaletta, joiden sisältö on niin sidoksissa englannin kieleen, että ne on jätetty pois suomennoksessa. Tässä nämä kappaleet on suomennettu niin pitkälle kuin mahdollista. Suomentajan huomautukset ovat hakasulkeiden sisällä.

1) Hobittien kuukaudet:

Sivulla III 505 / 955 / III 483 sanoilla "Hobitit eivät kuitenkaan käyttäneet tätä nimistöä" alkavan ja sanoihin "Esimerkiksi math, joka esiintyy joidenkin lopussa on väännös englannin sanasta month" päättyvän kappaleen jälkeen seuraa suomennoksesta pois jätetty kappale, jossa esitellään hobittien kuukaudennimiä:

J.R.R. Tolkien sanoi:
Kontulaiset [kuukausien] nimet on esitetty Kalenterissa. Huomautettakoon, että Solmath yleensä äännettiin ja joskus kirjoitettiinkin Somath. Thrimidge [suom. Thrimidz] kirjoitettiin usein Thrimich (arkaainen muoto Thrimilch); ja Blotmath äännettiin Blodmath tai Blommath. Briiläiset nimet erosivat näistä: Frery, Solmath, Rethe, Chithing, Thrimidge, Lithe, The Summerdays [suom. "kesäpäivät", vrt. Konnun kalenterin lithepäivät, engl. Lithedays], Mede, Wedmath, Harvestmath, Wintring, Blooting ja Yulemath. -- Frery, Chithing ja Yulemath olivat käytössä myös Itäneljännyksessä.*

* Briissä sanottiin leikillään "talvenfilthinä (mutaisessa) Konnussa", mutta kontulaisten mukaan Wintring oli Briissä tehty muutos vanhemmasta nimestä, joka oli alun perin viitannut vuoden täyttymiseen tai päättymiseen ennen talvea, ja oli peräisin ajalta ennen Kuninkaanlaskun täyttä omaksumista, jolloin heidän uusi vuotensa alkoi sadonkorjuun jälkeen.

2) Hobittien viikonpäivät

Sivulla III 505 / 956 / III 484 sanoilla "Konnussa oli säilynyt tuskin lainkaan vanhoja dokumentteja." alkava kappale päättyy suomennoksessa sanoihin "Tällöin viikonpäivät esiintyvät arkaaisissa muodoissaan." Alkuteoksessa kappale jatkuu esityksellä hobittien viikonpäivistä:

J.R.R. Tolkien sanoi:
Tällöin viikonpäivät esiintyvät arkaaisissa muodoissaan, joista seuraavat ovat vanhimpia: (1) Sterrendei, (2) Sunnendei, (3) Monendei, (4) Trewesdei, (5) Hevenesdei, (6) Meresdei, (7) Highdei. Sormuksen Sodan ajan kielessä näistä oli tullut Sterday, Sunday, Monday, Trewsday, Hevensday (tai Hensday), Mersday, Highday.
 
Hihdei! Miksei aina voi olla hihdei!

Tik sanoi:
J.R.R. Tolkien sanoi:
Tällöin viikonpäivät esiintyvät arkaaisissa muodoissaan, joista seuraavat ovat vanhimpia: (1) Sterrendei, (2) Sunnendei, (3) Monendei, (4) Trewesdei, (5) Hevenesdei, (6) Meresdei, (7) Highdei. Sormuksen Sodan ajan kielessä näistä oli tullut Sterday, Sunday, Monday, Trewsday, Hevensday (tai Hensday), Mersday, Highday.

Companion kertoo (s.732) että "Tarun" vuoden 2005 laitoksessa viikon viimeisen päivän (perjantain) vanhaenglantilais-hobittilainen nimi on muutettu aikaisempien laitosten virheellisestä muodosta "Highdei" Tolkienin alkuperäisen käsikirjoituksen mukaiseen muotoon Hihdei :grin:

Tämäkin liite on aina kiinnostanut minua kovasti, varsinkin päivien ja kuukausien nimet sekä haltioiden runolliset vuodenajat. Tosin en ole oikein jaksanut seurata (sinänsä ehkä simppeleitä) perusteluita siitä miksi ja kuinka paljon Kuninkaanlasku oli meidän gregoriaanista kalenteriamme tarkempi.

(Eru teki muuten jopa maailmankaikkeuden rakennetta mullistaessaan kirurgisen tarkkaa työtä. Vuoden pituus - ja näin muodoin kalenteri - pysyi täsmälleen samana toiselta kolmannelle ajalle siirryttäessä vaikka Maa muuttui pyöreäksi ja aiempaa suuremmaksi ja Auringon etäisyys Maasta muuttui epäilemättä aika lailla. Eru on suuri! Ylistetty olkoon Eru!)

Numenorilaisen (ja hobittien) kalenterin eroista ja yhtäläisyyksistä meidän kalenteriimme: Kuninkaan-, käskynhaltijain- ja konnunlaskuissa oli päiviä, jotka eivät kuuluneet mihinkään kuukauteen, konnunlaskussa myös päiviä, jotka eivät kuuluneet mihinkään viikkoon. Niinpä kaikki kuukaudet olivat 30-päiväisiä (vanhassa kuninkaanlaskussa oli tosin kaksi 31-päiväistä kuukautta, miksiköhän juuri kesä- ja heinäkuita vastaavat kuukaudet olivat tällöin muita pitempiä?), ja konnunlaskussa sama viikonpäivä osui aina samalle kuukaudenpäivälle. Sinänsä kiitettävää täsmällisyyspyrkimystä.

Mitä tämä Tolkienin kuvailema kalenterien kehitys kertoo Keskimaan kansoista eri aikakausina? Seitsenpäiväiseen viikkoon perustuva kalenteri tarkasti laskettuine vuoden pituuksineen oli siis ihmisten luomus. Se oli käytössä jo Toisen ajan alusta alkaen. Toisin sanoen Lännen ihmisillä oli varsin hyvät tähtitieteelliset ja matemaattiset tiedot jo Beleriandissa. Haltiat ehkä opettivat heitä, vaikka itse käyttivätkin toisenlaisia kalentereita. Mutta olen taipuvainen ajattelemaan, että jo Beleriandiin saapuneet edain tiesivat ja osasivat yhtä ja toista. Vai olisiko "kuninkaanlaskun" pohjana ollut tieto Eonwen ihmisille opettamaa näiden asettuessa Numenoriin?
Kalenteriuudistukset vielä Käskynhaltijoiden kauden alkupuolella kertonevat siitä, että "tieteelliset" traditiot eivät olleet tuohon aikaan kokonaan kadonneet.

Olisi hauskaa jos Tolkien olisi voinut kertoa ennemmän esimerkiksi kääpiöiden kalenterista. Itseeni vetoaa vuoden aloittaminen muinaissuomalaiseen tapaan loppusyksystä ja - ilmeisesti - kääpiöiden harrastama kuukausien määrittely taivaalla näkyvän kuun mukaan. Ks. keskustelut "Durinin päivän" ajankohdasta "Hobitissa. (Tai millainen olisikaan voinut olla vaikkapa kotkien kalenteri, jos ne olisivat olleet oikeasti oma "kansansa" :cry: )
 
Ylös