Vko 14: Hylkytavaraa

Kolme Ajomiestä ja hilpeät veikot Merri ja Pippin ovat siis kohdanneet jälleen ja molemmilla seurueilla on tarina kerrottavanaan. Hobitit päättävät, että on parasta aloittaa syömisellä, jatkaa piipunpoltolla ja antaa sitten tarinoiden soljua. Tämä järjestys sopi kaikille vallankin hyvin. Ja hobiteilla alkoi ollakin jo uusi nälkä pienen piipullisen ja levon jälkeen.

Pippinin ja Gimlin vitsailu on vallan mukavaa:
(Pippin) "Meidän oli pakko nauttia kenttälounas täällä, että voimme pitää silmällä tietä."
(Gimli) "Se silmä oli kyllä puoliksi ummessa."

Pippin nosti esiin pienen piipun, jossa oli matala koppa ja ojensi sen Gimlille.
"Tasoittaako tämä tilit väliltämme?" hän sanoi.
"Tasoittaako!" Gimli huudahti. "Jalo hobitti, nyt olen korviani myöten velassa sinulle."

Pippin kertoo kokemuksiaan ja Merri täydentää tarinaa. Kokemuksia kuullaan örkeistä, örkkiruoasta, enteistä ja entkäräjistä ja Puuparran tarjoamasta juomasta. Hobitit kertovat kokonaisuudessaan enttien ryntäyksen Rautapihaan. Sitten päästään kohtaamiseen Gandalfin kanssa. Pippin tuijottaa saapunutta ratsastajaa suu auki: "Gandalf!" sain viimein sanotuksi, mutta se oli pelkkä kuiskaus. Sanoiko hän: "Hei Pippin! Tämäpä iloinen yllätys!" Ei sinne päinkään! Hän sanoi:"Ylös siitä Tukintolvana! Missä ihmeessä tämän kaiken hävityksen keskellä on Puuparta?"

Jos Pippin saikin Gandalfilta muutaman aitogandalfimaisen vastauksen, olemme saaneet olla kuulemassa kertomusta aitopippinmäiseen tapaan. Ajojahdin aikaiset arvoitukset ratkeavat ja Rautapihan arvoitus saa vastauksia. Kun ystävykset ovat syöneet, juoneet, poltelleet kessua ja pötköttäneet aikansa tarinoiden, herää uteliaisuus siihen, miten tarina jatkuu ja he lähtevät kiertelemään Rautapihan ympäristössä.

Jos edellinen luku oli mukavan lepposa Helmin Syvänteen taistelun jälistä, niin tämä on jo ihan äärimmilleen leppoisaksi muuttunut kun ystävykset syövät, juovat, kessuttevat ja käyvät loppuksi tapahtumia läpi. Mainioita veikkoja nuo hobitit kestitsemään ja juttuja kertomaan, tuollaista elämäniloa ja asennetta ko sais ripauksen itselleenkin.

Ja haluaismpa saada tynnyrin pari Pitkänpohjan Pehkua ja sitä tuprutellen jatkaa seuraavaan lukuun