Luvun nimen mukaisesti vähän itse kullakin tuntuu olevan nälkä. Ensin Klonkku valittelee nälkäänsä lepuuttaen käsiään kutistuneen mahansa päällä ja sittemmin Sam ei tunnu nukkuvan kovin hyvin, mikä sekin saattaa johtua nälästä. Vaikka örkit ehkä kavahtavatkin auringonvaloa, kolmikko vaeltaa silti öisin ja nukkuu päivisin.
Luvussa kuvaillaan paljon Ithilieniä, sen tuoksua, kauneutta ja kasvistoa. Siellä matkalaiset tuntevat olonsa hieman paremmaksi, vaikka merkkejä vihollisesta näkyy siellä täällä. Ja sitten käydäänkin ruuanlaittoon kuin partiolaiset konsanaan! Nuotion sytyttäminen on Klonkun mielestä vaarallista, mutta Sam on valmis ottamaan riskin. Samin ja Klonkun monimutkaisesta suhteesta huolimatta Klonkku hankkii Samille jäniksiä, joista Sam alkaa valmistaa jänispataa. Ruokaa tehdessään Sam tarkkailee koko ajan Frodoa. Vaikka Sam ei löytynytkään sipulia tai porkkanoita tai pottuja, sai hän aikaan kelvon jänispadan yrttien kera. Klonkulle keitos ei edelleenkään kelpaa, mutta hobitit pistelevät kaiken poskeensa. Pestessään astioita Sam huomaa nuotionsa savuttavan ja rientää mahdollisimman nopeasti paikalle. Hän ja Frodo kuulevat ääniä, ikään kuin linnun vihellystä, mutta kyseessä ei ole lintu. He piiloutuvat parhaansa mukaan, mutta viholliseen törmääminen on väistämätöntä.
Hobitit ponnistavat piilostaan miekat esillä vain huomatakseen, että kyseessä onkin neljä miestä örkkilauman sijaan. Miehet tuovat Boromirin Samin mieleen. Hobitit eivät kuitenkaan olleet ainoita, jotka yllättyivät. Miehet eivät tunnistaneet heitä puolituisiksi ennen esittelyitä ja Frodo kertookin heille ihmeen auliisti kuka on, mistä on tulossa ja kenen kanssa on liikkunut. Lisää yllättyneisyyttä piisaa, kun Frodo kertoo kulkeneensa Boromirin kanssa eikä Faramiriksi esittäytynyt mies tahdo uskoa sitä ensi kuulemalta. Hänen on kuitenkin lähdettävä suorittamaan omaa tehtäväänsä ja kaksi miestä jää vartioimaan hobitteja. Miehet ovat vähäpuheisia ja näiden nimien lisäksi Frodo saa selvitettyä melko vähän näiden asioista, lähinnä sen, että Faramir on järjestämässä väijytystä Haradin miehille. Klonkku pysyttelee edelleen piilossa, missä se sitten ikinä lieneekään. Pian kaikki kuulevat meteliä ja väijytyksestä alkanut taistelu lähenee heitä kohti. Kahakka etenee lopulta niin lähelle, että kuollut vihollinen kaatuu heidän keskelleen. Sam tuntee lyhyessä ajassa paljon, mutta nopeasti jokin muu kiinnittää hänen ja muiden huomion. Olifantti, Haradin mûmak! Suuri olento rynnii vauhkona heidän ohitseen jättäen jälkeensä ruumiita, mutta Samin päällimmäinen tuntemus taitaa kuitenkin lopulta olla innostuneisuus. Uskooko kukaan kotona, että hän on nähnyt olifantin?! Kun tämä suur-tapaus on takana, on Sam valmis jatkamaan kesken jääneitä uniaan jaksaakseen taas jatkaa matkaa. Näyttää kuitenkin siltä, että heidän matkasuunnitelmiinsa saattaa tulla muutoksia Faramirin myötä.
Luvussa kuvaillaan paljon Ithilieniä, sen tuoksua, kauneutta ja kasvistoa. Siellä matkalaiset tuntevat olonsa hieman paremmaksi, vaikka merkkejä vihollisesta näkyy siellä täällä. Ja sitten käydäänkin ruuanlaittoon kuin partiolaiset konsanaan! Nuotion sytyttäminen on Klonkun mielestä vaarallista, mutta Sam on valmis ottamaan riskin. Samin ja Klonkun monimutkaisesta suhteesta huolimatta Klonkku hankkii Samille jäniksiä, joista Sam alkaa valmistaa jänispataa. Ruokaa tehdessään Sam tarkkailee koko ajan Frodoa. Vaikka Sam ei löytynytkään sipulia tai porkkanoita tai pottuja, sai hän aikaan kelvon jänispadan yrttien kera. Klonkulle keitos ei edelleenkään kelpaa, mutta hobitit pistelevät kaiken poskeensa. Pestessään astioita Sam huomaa nuotionsa savuttavan ja rientää mahdollisimman nopeasti paikalle. Hän ja Frodo kuulevat ääniä, ikään kuin linnun vihellystä, mutta kyseessä ei ole lintu. He piiloutuvat parhaansa mukaan, mutta viholliseen törmääminen on väistämätöntä.
Hobitit ponnistavat piilostaan miekat esillä vain huomatakseen, että kyseessä onkin neljä miestä örkkilauman sijaan. Miehet tuovat Boromirin Samin mieleen. Hobitit eivät kuitenkaan olleet ainoita, jotka yllättyivät. Miehet eivät tunnistaneet heitä puolituisiksi ennen esittelyitä ja Frodo kertookin heille ihmeen auliisti kuka on, mistä on tulossa ja kenen kanssa on liikkunut. Lisää yllättyneisyyttä piisaa, kun Frodo kertoo kulkeneensa Boromirin kanssa eikä Faramiriksi esittäytynyt mies tahdo uskoa sitä ensi kuulemalta. Hänen on kuitenkin lähdettävä suorittamaan omaa tehtäväänsä ja kaksi miestä jää vartioimaan hobitteja. Miehet ovat vähäpuheisia ja näiden nimien lisäksi Frodo saa selvitettyä melko vähän näiden asioista, lähinnä sen, että Faramir on järjestämässä väijytystä Haradin miehille. Klonkku pysyttelee edelleen piilossa, missä se sitten ikinä lieneekään. Pian kaikki kuulevat meteliä ja väijytyksestä alkanut taistelu lähenee heitä kohti. Kahakka etenee lopulta niin lähelle, että kuollut vihollinen kaatuu heidän keskelleen. Sam tuntee lyhyessä ajassa paljon, mutta nopeasti jokin muu kiinnittää hänen ja muiden huomion. Olifantti, Haradin mûmak! Suuri olento rynnii vauhkona heidän ohitseen jättäen jälkeensä ruumiita, mutta Samin päällimmäinen tuntemus taitaa kuitenkin lopulta olla innostuneisuus. Uskooko kukaan kotona, että hän on nähnyt olifantin?! Kun tämä suur-tapaus on takana, on Sam valmis jatkamaan kesken jääneitä uniaan jaksaakseen taas jatkaa matkaa. Näyttää kuitenkin siltä, että heidän matkasuunnitelmiinsa saattaa tulla muutoksia Faramirin myötä.