Vko 27: Minas Tirith

Luku alkaa Pippinin havahtuessa hereille kesken ratsastuksen. On menossa kolmas yö sen jälkeen, kun hän on katsonut Palantíriin, ja Gandalf on käyttänyt yöt ratsastaakseen kohti Minas Tirithiä Pippin viittansa alla. Matkaajat ovat tulleet Gondorin alueelle ja näkevät kokkojen palavan sodan merkiksi. Seuraavan päivän he viettävät piilossa ja ratsastavat jälleen yön, kunnes he aamuhämärissä tulevat Pelennorin muureille, joita korjataan paraikaa. Vartijat toivottavat Gandalfin tervetulleeksi ja ratsastus jatkuu, kunnes aamun koitteessa Gandalf ja Pippin ovat Minas Tirithin porteilla.

Matkaajat pääsevät ongelmitta kaupungin seitsemän portin läpi aina Minas Tirithin linnaan asti, ja ennen valtaistuinsalia Gandalf varoittaa Pippiniä puhumasta ohi suunsa. Salissa he kohtaavat Gondorin käskynhaltija Denethorin istumasta mustalla kivituolilla valtaistuimen korokkeen juurella. Hänellä on sylissään poikansa Boromirin torvi, joka on haljennut kahteen osaan. Pippin muistaa, kuinka Boromir yritti suojella häntä örkeiltä aina kuolemaansa saakka, ja Pippin lupautuu palvelemaan Denethoria maksuksi tästä velasta. Valan jälkeen Denethor haluaa kuulla Pippiniltä kaiken, mikä koskee Boromiria. Tämä keskustelu kestää tunnin, ja sinä aikana Denethor ahdistelee Pippiniä terävillä kysymyksillään ja lävistävällä katseellaan. Vaikka Pippin yrittää olla kertomatta mitään Aragornista tai Saattueen päämäärästä, saa Denethor selvillä paljon vihjeitä.

Kaartilainen Beregond Baranorin poika ryhtyy seuraavaksi perehdyttämään Pippiniä uuteen toimeensa sekä Minas Tirithin yleisiin asioihin. Heidän ollessaan muurilla Nazgûl lentää kaukaa heidän ylitseen, ja vain juuri kuuluvana hyytävä huuto kantautuu miesten korviin. Sota on lähellä. Beregond esittelee vielä Pippinin kolmannen komppanian miehille, ja tämän jälkeen Pippin lähtee etsimään Beregondin poikaa Bergiliä, joka on luvattu hänelle oppaaksi. Hobitti ja nuori poika seuraavat yhdessä portilla, kuinka Gondorin päälliköitä marssii kaupunkiin joukkojensa kanssa. Palattuaan takaisin asumukseensa Pippin menee nukkumaan, ja yöllä herää kohdaten jälleen Gandalfin joka kävelee huoneessa edestakaisin huolestuneena. Gandalfin viimeiset sanat ovat pahaenteiset: ”On alkanut Pimeys. Aurinko ei nouse.”

Hmm.. voinkohan käyttää sanaa ihana kuvaamaan tätä lukua.. No käytän silti.

Ihana luku kaikkinensa, kaupunginkuvauksine, Denethorin kyseilytunteineen ja Pippinin kaupunkiin ja ihmisiin tutustumisine. Olisipa mukava päästä tuollaisessa paikassa käymään, ja vaikka aika ei nyt mitenkään otollisin ole Pippinillä niin se tekee osansa tuosta luvun tunnelmasta. Ja Denethor rukka on niin julman oloiseksi tehty Jacksonin elokuvassa, paljon mukavamman vaikutelman se antaa näin kirjassa, mikä on kyllä hyvä.

Voi mahoton ku ei nyt pääse yli tästä fiiliksestä. Ihana luku siis <3

Pelennorin kuvaus kuulostaa alkukielellä musikaaliselta, vaikka ei ymmärtäisikään käytettyä maataloussanastoa:

The townlands were rich, with wide tilth and many orchards, and homesteads there were with oast and garner, fold and byre,

Click to expand...

("Asutut maat olivat vauraita, siellä oli paljon viljelysmaata ja hedelmätarhoja, maataloja, kuivatusuuneja, vilja-aittoja, lammastarhoja ja navettoja,")

Anthony Lane on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka Tolkien suosii Morian örkkipäällikön kuvauksessaan yksitavuisia, germaanista alkuperää olevia sanoja:

His broad flat face was swart, his eyes were like coals, and his tongue was red;

Click to expand...

Myös sarjassa oast, garner, fold, byre ainoastaan garner 'vilja-aitta' on Wiktionaryn mukaan saatu muinaisranskasta (ja se on toki myös ainoa kaksitavuinen sana). Runollista vaikutelmaa tehostanee myös se, että sanoissa oast ja fold on sama diftongi, ja garner ja byre päättyvät molemmat -ə(r).

Mulla ei ole ollenkaan yhtä syvällinen tai taustaa pohtiva kommentti kuin Harri Perälällä (pisteet hänelle, hieno analyysi!) Mutta 12-vuotiaana samaistuin Pippiniin hyvin voimakkaasti: olisin varmasti käyttäytynyt yhtä hölmösti kuin hän. Ja olin pihisevän kateellinen hänelle, kun hän sai ratsastaa päiväkausia ihailemani Gandalfin kanssa ihan kahdestaan! Minäkin olisin halunnut jutella ja kysellä kaikkea mahdollista Keski-Maan ja taivaan väliltä!!

Gondorin maaperällä Pippin, tuo pieni puolituinen, on kummastuksen aihe ja hän kerää kovasti katseita. Pippinille kehittyy nopeasti hyvä maine Gandalfin matkakumppanina ja häntä tituleerataan jopa Puolituisruhtinaaksi, joka on saapunut kaukaa puolituisten maasta ja niin edelleen. "Oikeinko ihmismies"? Tämän kommentin Pippin tyrmää heti. Hän ei ole ihminen saati ihmismies vaan hobitti - puolituinen. Muutamien käsitys puolituisista muuttuu, kun he ovat Pippinin seurassa kuunnellen hänen kertomiaan tarinoita omasta matkastaan ja sattumuksistaan ulkomaissa. Hänellä on myös paljon tietoa ja uutisia mukanaan.

Minas Tirith on kuvailtu onnistuneesti ja toteutettu elokuvissa hyvin. Seitsemän tasoa ja laivan keulan mallinen kallio. Tässä kävi samoin, kuin Helmin Syvänteen kohdalla. Kirjan kuvausta on ensimmäisellä lukukerralla ehkä hieman vaikea käsittää ja oma mielikuva näistä paikoista muotoutuu vahvasti ja se saa vain hiukan vahvistusta kirjan kuvaukselta. Mutta elokuvien jälkeen sitä on käsittänyt, että nämä paikat (Helmin Syvänne ja Minas Tirith ja myös Rautapiha torneineen) on kuvailtu joiltakin kohden hyvinkin tarkkaan ja ne on nyt saatu elokuvan katsojalle sellaisena, joillaisina ne on kuvattukin. Oma mielikuvitukseni ei ihan kaikkia rakennustermejä tunnista, jotta oma mielikuva näistä rakennelmista olisi ollut elokuvassa olevien kaltainen, mutta kun kirjaa on lukenut uudelleen ja kiinnittänyt näihin rakennelmien kuvauksiin eri tavalla huomiota, sitä on taas hoksannut enemmän. Elokuvien toteutukset ovat onnistuneet mainiosti.

Denethor viittaa ohimennen näkykiviin ja omaan tietoonsa ulkomaailman asioista. Gandalf on ihmeen kärsivällinen Pippinin kanssa, eikä pidä pahana sitä, että Pippin lupautui Denethoria palvelemaan. Toteaapa Gandalf itsestään, että hän on "ihan kamala ukko". Pippin joutui kahden kamalan vanhan ukon väliin ja yritti pitää päänsä kylmänä keskustellessaan käskynhaltian kanssa. Tai pikemminkin vastaillessa tämän hiillostaviin kyselyihin. Ja hyvin Pippin siinä onnistui, vaikka Denethor toki sai ongittua yhtä ja toista pikkutietoa. Kuuluisa miekka ja ylhäissyntyinen saattueen jäsen? Denethor ei ole tyhmä, vaan laskee 1+1 ja arvaa loput. Vaan missä oli Gandalf pitkän päivän? Keiden seurassa hän vietti aikaansa ja kenen kanssa keskustellen? Olisiko hän ollut mukana vastaanottamassa ja neuvottelemassa pitkin päivää saapuvien lisäjoukkojen komentajien ja johtajien kanssa? Se vaikuttaa todennäköiseltä. Luku päättyy "aamuttomaan aamuun", pimeään ja synkkään ja pahaenteiseen.