Fairy tale
Lapinorava
LIITTEET B, C JA D
Liite B Vuosien Kirja (Läntisten maiden aikakirjat)
Tähän liitteeseen on koottu Toisen Ajan ja Kolmannen Ajan suuret tapahtumat ja taitekohdat.
Ensimmäinen aika on ajanjakso jota kutsataan Esiajaksi ja se päättyi Suureen Taisteluun, jossa Valinorin sotajoukko kukisti Morgothin. On huomattava, että Sauronia, Morgothin palvelijaa ei tuhottu, vaan hän jatkoi Morgothin pahuuden työtä tulevina aikoina.
Toisella Ajalla keskitytään haltiavaltakuntiin ja Númenorin saarivaltakunnan pitkäikäisiin ja vahvoihin ihmisiin, joissa virtasi vahvasti haltiaverta. Harmaat Satamat ja muut haltiavaltakunnat kukoistivat. Sauron ilmestyy ja perustaa Barad-dûrin valtakunnan Mordoriin. On huomioitava, että Sauron vaeltelee siellä täällä pitkin Númenoria ja Läntisiä maita, eikä ole vielä sidottu mustaan hahmoonsa. Silmarilit liittyvät Toisen Ajan alkuun ja niiden jälkeen oli Sormusten takomisen aika. Nazgûlit ilmestyvät, Númenor tuhoutuu lopulta ja tällöin ihmisten Maanpaon Valtakunnat Arnor ja Gondor perustetaan. Toinen Aika päättyy Sauronin kukistamiseen ja tähän liittyy Isildur, joka katkaisi Suursormusta kantavan sormen.
Kolmannella Ajalla ilmestyvät istarit, velhot jotka saapuivat Meren takaa vastapainoksi Nazgûlien toiminnalle. Aika oli myös haltioiden haipumisen aikaa, moni lähti Keski-Maasta kokonaan eivätkä he luoneet mitään uutta vaan lähinnä ylläpitivät jo olemassaolevia valtakuntia ja mennyttä loistoa. Kolmannella ajalla keskitytäänkin enemmän kääpiövaltakuntien nousuun ja tuhoon. Myös lohikäärmeitä oli vielä olemassa, mutta ne tuhoutuivat yksi toisensa jälkeen. Yksi levottomuuksia ja sotia idästä paennut kansa olivat puolituiset, jotka mainitaan Kolmannella Ajalla ensimmäisen kerran. Kontu perustettiin vuonna 1601 Kolmatta Aikaa ja tästä alkoi Konnunlasku. Kolmas Aika päättyi Suursormuksen tuhoamiseen ja Sauronin lopulliseen tuhoamiseen. Neljännen Ajan ei kuitenkaan katsottu alkavan ennen, kuin Elrond oli lähtenyt Keski-Maasta. Hänen mukanaan lähti muita Suurhaltioita ja Kolmen sormuksen kantajat, Suursormuksen kantajat sekä tehtävänsä täyttänyt velho Gandalf, jolla oli hallussaan yksi kolmesta sormuksesta.
Liite C Hobittien sukupuita
Liitteissä on koottuna neljän Maanmatkaajan sukupuut: Frodon, Pippinin, Merrin ja Samvaisin sukupuut. Oletettavasti sukuja oli paljon muitakin, mutta näihin on koottu ne, joiden suvusta nousi merkittäviä vaikuttajia. Sukupuita tutkiessa voi laittaa merkille hobittien iät. Monet saavuttivat korkean iän, joka ei ollut hobittien keskuudessa tavatonta, mutta jotkut ylsivät hyvinkin merkittävään ikään.
Tukien sukupuussa on erillinen maininta hobitista, joka lähti matkalle, eikä palannut. Toisen kohdalla on maininta vanhasta perimätiedosta, että hobitti olisi nuoruudessaan ollut merillä. Nämä mainninnat viittaavat siihen, että hobittien keskuudessa oli silloin tällöin niitä, jotka lähtivät ulkomaailmaan. Jotkut palasivat, jotkut jäivät sille tielleen.
Samvaisin sukupuussa on merkillepantavaa se seikka, että mukaan on mainittu eräiden hobittien ammatteja. Lähinnä on mainittu köydenpunojan ja puutarhurin ammatit. Tämä viittaa siihen, että sukupuun on laatinut Samvais itse, joka on halunnut tuoda esiin sukunsa erityistaitoa ja osaamista näillä aloilla. Samvaisin tytär Elanor muutti aikanaan Länsikairaan, johon kuului alueet Kaukavaaroilta Tornikukkuloille. Länsikaira liitettiin Kontuun Kuningas Aragornin lahjana hobiteille.
Liite D Konnun kalenteri
Hobittien oma kalenteri saa alkunsa Kolmannen Ajan vuodesta 1601, jolloin helokesiveljekset Marcho ja Blanco ylittivät hobitteineen heille luovutetun maan rajan. Maa nimetään Konnuksi ja konnunlasku alkaa. Hobittien kalenterissa on jokaisena vuotena yhtä monta päivää ja jokaisessa kuukaudessa on aina 30 päivää. Viikko alkaa lauantaista ja päättyy perjantaihin. Kalenterissa on kiinteiden kuukausien lisäksi julepäiviä ja lithepäiviä, jotka ovat erityisiä juhlapäiviä, kuten keskikesä tai talvi ja nämä päivät tasasivat kalenterin (vrt. karkauspäivät). Kalenteri on perua Kuninkaan ajanlaskusta, mutta hobitit lisäilivät siihen omia yksityiskohtiaan. Hobittien viikko on kotoisin dúnedainilta.
Kun Kolmas aika vaihtui Neljänteen aikaan, jatkuvat Konnun kalenterin vuodet tästä katkeamatta. Kolmas Aika päättyi maaliskuun 25. päivänä vuonna 3019 ja Neljännen Ajan katsottiin alkavan syyskuun 21. päivänä vuonna 3021 jolloin Elrond jätti Keski-Maan. Samaiset vuodet ovat Konnunlaskun mukaan vuodet 1419 ja 1421. Neljäs Aika Konnussa alkoi vuoden 1422 alusta.
Liite B Vuosien Kirja (Läntisten maiden aikakirjat)
Tähän liitteeseen on koottu Toisen Ajan ja Kolmannen Ajan suuret tapahtumat ja taitekohdat.
Ensimmäinen aika on ajanjakso jota kutsataan Esiajaksi ja se päättyi Suureen Taisteluun, jossa Valinorin sotajoukko kukisti Morgothin. On huomattava, että Sauronia, Morgothin palvelijaa ei tuhottu, vaan hän jatkoi Morgothin pahuuden työtä tulevina aikoina.
Toisella Ajalla keskitytään haltiavaltakuntiin ja Númenorin saarivaltakunnan pitkäikäisiin ja vahvoihin ihmisiin, joissa virtasi vahvasti haltiaverta. Harmaat Satamat ja muut haltiavaltakunnat kukoistivat. Sauron ilmestyy ja perustaa Barad-dûrin valtakunnan Mordoriin. On huomioitava, että Sauron vaeltelee siellä täällä pitkin Númenoria ja Läntisiä maita, eikä ole vielä sidottu mustaan hahmoonsa. Silmarilit liittyvät Toisen Ajan alkuun ja niiden jälkeen oli Sormusten takomisen aika. Nazgûlit ilmestyvät, Númenor tuhoutuu lopulta ja tällöin ihmisten Maanpaon Valtakunnat Arnor ja Gondor perustetaan. Toinen Aika päättyy Sauronin kukistamiseen ja tähän liittyy Isildur, joka katkaisi Suursormusta kantavan sormen.
Kolmannella Ajalla ilmestyvät istarit, velhot jotka saapuivat Meren takaa vastapainoksi Nazgûlien toiminnalle. Aika oli myös haltioiden haipumisen aikaa, moni lähti Keski-Maasta kokonaan eivätkä he luoneet mitään uutta vaan lähinnä ylläpitivät jo olemassaolevia valtakuntia ja mennyttä loistoa. Kolmannella ajalla keskitytäänkin enemmän kääpiövaltakuntien nousuun ja tuhoon. Myös lohikäärmeitä oli vielä olemassa, mutta ne tuhoutuivat yksi toisensa jälkeen. Yksi levottomuuksia ja sotia idästä paennut kansa olivat puolituiset, jotka mainitaan Kolmannella Ajalla ensimmäisen kerran. Kontu perustettiin vuonna 1601 Kolmatta Aikaa ja tästä alkoi Konnunlasku. Kolmas Aika päättyi Suursormuksen tuhoamiseen ja Sauronin lopulliseen tuhoamiseen. Neljännen Ajan ei kuitenkaan katsottu alkavan ennen, kuin Elrond oli lähtenyt Keski-Maasta. Hänen mukanaan lähti muita Suurhaltioita ja Kolmen sormuksen kantajat, Suursormuksen kantajat sekä tehtävänsä täyttänyt velho Gandalf, jolla oli hallussaan yksi kolmesta sormuksesta.
Liite C Hobittien sukupuita
Liitteissä on koottuna neljän Maanmatkaajan sukupuut: Frodon, Pippinin, Merrin ja Samvaisin sukupuut. Oletettavasti sukuja oli paljon muitakin, mutta näihin on koottu ne, joiden suvusta nousi merkittäviä vaikuttajia. Sukupuita tutkiessa voi laittaa merkille hobittien iät. Monet saavuttivat korkean iän, joka ei ollut hobittien keskuudessa tavatonta, mutta jotkut ylsivät hyvinkin merkittävään ikään.
Tukien sukupuussa on erillinen maininta hobitista, joka lähti matkalle, eikä palannut. Toisen kohdalla on maininta vanhasta perimätiedosta, että hobitti olisi nuoruudessaan ollut merillä. Nämä mainninnat viittaavat siihen, että hobittien keskuudessa oli silloin tällöin niitä, jotka lähtivät ulkomaailmaan. Jotkut palasivat, jotkut jäivät sille tielleen.
Samvaisin sukupuussa on merkillepantavaa se seikka, että mukaan on mainittu eräiden hobittien ammatteja. Lähinnä on mainittu köydenpunojan ja puutarhurin ammatit. Tämä viittaa siihen, että sukupuun on laatinut Samvais itse, joka on halunnut tuoda esiin sukunsa erityistaitoa ja osaamista näillä aloilla. Samvaisin tytär Elanor muutti aikanaan Länsikairaan, johon kuului alueet Kaukavaaroilta Tornikukkuloille. Länsikaira liitettiin Kontuun Kuningas Aragornin lahjana hobiteille.
Liite D Konnun kalenteri
Hobittien oma kalenteri saa alkunsa Kolmannen Ajan vuodesta 1601, jolloin helokesiveljekset Marcho ja Blanco ylittivät hobitteineen heille luovutetun maan rajan. Maa nimetään Konnuksi ja konnunlasku alkaa. Hobittien kalenterissa on jokaisena vuotena yhtä monta päivää ja jokaisessa kuukaudessa on aina 30 päivää. Viikko alkaa lauantaista ja päättyy perjantaihin. Kalenterissa on kiinteiden kuukausien lisäksi julepäiviä ja lithepäiviä, jotka ovat erityisiä juhlapäiviä, kuten keskikesä tai talvi ja nämä päivät tasasivat kalenterin (vrt. karkauspäivät). Kalenteri on perua Kuninkaan ajanlaskusta, mutta hobitit lisäilivät siihen omia yksityiskohtiaan. Hobittien viikko on kotoisin dúnedainilta.
Kun Kolmas aika vaihtui Neljänteen aikaan, jatkuvat Konnun kalenterin vuodet tästä katkeamatta. Kolmas Aika päättyi maaliskuun 25. päivänä vuonna 3019 ja Neljännen Ajan katsottiin alkavan syyskuun 21. päivänä vuonna 3021 jolloin Elrond jätti Keski-Maan. Samaiset vuodet ovat Konnunlaskun mukaan vuodet 1419 ja 1421. Neljäs Aika Konnussa alkoi vuoden 1422 alusta.
Last edited:
