Vko 8: Uruk-hai

Fairy tale

Lapinorava
Kolmen Sukukunnan Ajomiehistä siirrytään seuraamaan mitä tapahtui örkkijoukon kaappaamille hobiteille ja ajassa siirrytään muutama päivä taaksepäin siihen kohtaan, jolloin örkkien juoksuvaellus kohti Rautapihaa alkoi. Örkit pitävät taipaleensa ensimmäista taukoa ja Pippin pyörittää mielessään viimeisten tuntien tapahtumia hieman pöllämystyneenä, pahoinvoipaisena ja kylmissään. Pippin kuuntelee örkkien "yhteiskielellä" käymää keskustelua ja selviää, että hobitit on jostain syystä tarkoitus kuljettaa perille elossa.

Lukijalle tarjoillaan katsaus eri örkkiheimoihin. Rautapihasta tulevat suurikokoiset Uruk-haiden heimo ja he palvelevat Sarumania. Heidät on koulutettu kestämään myös auringonvaloa, eikä päivävalolla taivaltaminen tuota tälle joukolle ongelmia. Heille tarjotaan Rautapihassa syötäväksi ihmislihaa, oletettavasti voitettujen taisteluiden saalista.Tämän joukon johtaja on Uglúk, joka komentaa kaikkia muita miten huvittaa, mutta Rautapihan ohjeita tarkasti noudattaen.

Pohjoisesta on tullut örkkejä, joilla ei ole erityisiä ohjeita puolituisista. He ovat tulleet pohjoisen Kaivoksista saakka kostamaan ja tappamaan. Tässä on ilmeisesti viittaus Morian örkkeihin, koska heillä on juuri nyt omat aiheensa kostoon. Tämä heimo kavahtaa auringonvaloa ja on nopeimmillaan yön pimeydessä, jolloin heidän näkönsäkin on terävimmillään.

Kolmas ryhmä ovat idästä tulleet Mordorin örkit, jotka palvelevat Suurta Silmää. Heidän joukkoihinsa kuuluu myös siivekäs Nazgûl, jonka aika ei ole vielä ylittää Anduinia sen länsipuolelle vaan se pysyttelee sen itäpuolella. Tämän joukon johtaja on Grishnákh, lyhyenläntä ja vääräsäärinen otus, hyvin tanakka ja sen kädet ulottuvat melkein maahan asti. Myös Mordorin joukot saavat lisää voimaa auringon laskiessa ja he saavat nopeutta juoksuunsa pimeän tullen.

Hobiteille juotetaan örkkijuomaa, jonka koostumusta puolituiset eivät halua jälkikäteen arvailla. Juoma saa heihin kuitenkin puhtia, se lämmittää ja palauttaa voimia. Sen voimalla puolituiset jaksavat myös juosta jonkun matkaa, kun örkit olivat kyllästyneet kanniskelemaan näitä. Örkeillä on myös ruskeaa haavojenhoitomönjää, jota läästitään Merrin naarmuiselle otsalle. Sotku taisi sisältää ainakin jotain antiseptista ainetta, joka vie kivuntunnetta pois, tai sitten örkkijuoma oli se, joka vei kivuntunteen. Örkit joutuvat kuitenkin kanniskelemaan hobitteja uudelleen näiden uupuessa ja heittävät heidän olalleen kuin perunasäkit.

Fangornin metsän luona tapahtuu kuitenkin yhtä ja toista, joka johtaa siihen, että hobitit pääsevät pälkähästä, saavat voimiaan takaisin syötyään lembasia ja irroittauvat köysistä. Säilyttääkseen henkensä heidän on valittava synkkä tie suoraan Fangorniin - tuohon pahamaineiseen ikivanhaan ja ilkeään metsään. Merri on lukenut Rivendellissä ollessaan kirjoja ja on selvillä missä he ovat ja hän tekee sen valinnan, että metsä - tai ei mitään. Mitäpä muuta voi pikku-Pippin tehdä, kuin seurata serkkuaan?
 
Last edited:
Helmikuun lopun tapahtumat hajautuvat todella monella tavalla. Saattueen jäsenet ovat kolmessa eri porukassa, anteeksi, neljässä kun Gandalfkin otetaan huomion, tai viidessä, jos laskemme vielä haltiaveneessä Anduinia pitkin matkaavan Boromir-vainajan mukaan. Lisäksi Rohanin itäosassa liikkuu muita tapahtumiin vaikuttavia ryhmiä: Grishnákhin örkit ja Éomerin ratsastajat. Luvussa Uruk-hai kerrottujen tapahtumien kanssa samanaikaisia menoja ja melskeitä kuvaillaan monessa eri luvussa tai henkilöt, kuten Gandalf, kertovat niistä myöhemmin).

Ehkä näiden viiden päivän tapahtumat voisi koota yhteen kalenteriin, josta näkee helpommin, mitkä tapahtumat ovat samanaikaisia. Kalenterista näkee myös Sormusten herran kohdat, joihin tapahtumat (tai osanottajien referaatit niistä) sijoittuvat. Sivunumerot viittaavat vuoden 2007 yksiosaiseen laitokseen. Olen lihavoinut Uruk-hai-lukua tarkoittavat numerot (3.3.), koska sehän on juuri nyt meidän kiinnostuksemme keskipisteessä. Tästä voi huomata senkin, että luku 3.2. Rohanin ratsastajat vie tapahtumat hieman pidemmälle kuin luku 3.3., ja että neljännen kirjan ensimmäinen luku (Frodon ja Samin matka kohti Mordoria) loppuu vielä aikaisemmin.

Kaiken kaikkiaan voisi todeta, että näiden viiden päivän kuvaamiseen meni Tolkienilta suunnilleen neljä kokonaista lukua (3.1., 3.2., 3.3., 4.1.) ja suuri osa kolmesta muusta (2.10., 3.4. ja 4.2.). Melkoinen kliimaksi ja käännekohta siis koko tarinassa.

26. helmikuuta: Saattue hajoaa
  • Frodo käyttää Sormusta. Sam ja Frodo soutavat Nen Hithoelin yli. Klonkku lähtee seuraamaan heitä. (Luku 2.10., s. 412-418, 421-423)
  • Saattue hajaantuu Parth Galenilla (Luku 2.10., s. 418-421); Boromirin kuolema, Merri ja Pippin vangitaan. Auringonlaskun aikoihin Uglúkin ja Grishnákhin tappelu: Grishnákh pakenee pohjoiseen. (Luku 3.3., s. 461-466)
  • Aragorn, Legolas ja Gimli hautaavat Boromirin ja lähtevät takaa-ajoon. (Luku 3.1., s. 429-436; luku 3.2., s. 437)
  • Éomer kuulee, että Emyn Muililta on laskeutunut örkkijoukko. (Luku 3.2., s. 453)
  • Gandalf Fangornissa: hän istuu kukkulalla, kamppailee Sauronia vastaan ja estää Sauronia havaitsemasta Frodoa. (Luku 2.10., s. 417-418; luku 3.5., s. 514) [huom. Gwaihir haki Gandalfin Zirakzigililtä 17. helmikuuta ja vei Lothlórieniin, josta Gandalf lähti Gwaihirin kantamana 20. helmikuuta ja laskeutui Fangornin 25. helmikuuta. Gwaihir lähetettiin tiedusteluretkelle saman tien. Legolas näki sen liitelemässä taivaalla]

27. helmikuuta
  • Frodo ja Sam vaeltavat Emyn Muililla
  • Merri ja Pippin: Pippin irrotaa rintaneulan merkiksi aamuyöllä (Luku 3.3., s. 466-468)
  • Grishnákh Sarn Gebirillä. Nazgûl käskee sitä etsimään Uglúkin käsiinsä ja vie örkit joen yli. Grishnákh suuntaa luoteeseen Uglúkin reitille (Scheme, The Lord of the Rings: A Reader's Companion)
  • Kolme ajomiestä: Legolas näkee örkit kaukana tasangolla. Ajomiehet pysähtyvät lepäämään illan pimetessä. (Luku 3.2., s. 437-442)
  • Gandalf: Puuparta näkee hänet Fangornin metsässä (Luku 3.5., s. 518)
  • Éomer saa tiedon örkeistä, jotka kulkevat tasangon poikki. Háma kertoo, ettei kuningas antaisi hänen lähteä. Keskiyöllä Éomer lähtee Itämannusta kohti pohjoista (Luku 3.2., s. 453; Scheme, The Lord of the Rings: A Reader's Companion)

28. helmikuuta
  • Frodo ja Sam harhailevat Emyn Muililla ja yöpyvät kivisessä notkossa. (Luku 4.1., s. 625-626)
  • Merri ja Pippin: Pohjoisen örkit erkanevat joukosta, Grishnákh palaa Uglúkin luo. (Luku 3.3., s. 468-471)
  • Kolme ajomiestä taivaltaa ”kaksi kertaa kuusi peninkulmaa” tasangon poikki (Luku 3.2., s. 442-444)
  • Éomerin johtamat ratsastajat saavuttavat örkkijoukon virstan päässä Fangornin rajasta ja ampuvat useita kuoliaaksi jousillaan. (Luku 3.3., s. 470-471)

29. helmikuuta
  • Frodo ja Sam laskeutuvat Emyn Muililta, kohtaavat Klonkun ja vangitsevat sen. He jatkavat matkaansa Klonkun opastamina aamunkoittoon saakka. (Luku 4.1., s. 626-642; luku 4.2., s. 643-644)
  • Merri ja Pippin pääsevät aamuyöllä karkuun örkeiltä, astuvat Fangornin metsään ja tapaavat siellä arvaatte-kyllä-kenet ja pääsevät vieraiksi hänen, huum, lukaaliinsa (Luku 3.3., s. 471-477; luku 3.4., s. 478-496)
  • Örkit saarretaan aamunkoitteessa ja surmataan viimeiseen örkkiin huolimatta Mauhúrin tuomista apujoukoista. Éomer menettää viisitoista miestä ja kaksitoista hevosta. (Luku 3.3., s. 476-477; luku 3.2., s. 450, 453-454)
  • Kolme ajomiestä jatkaa matkaansa ja jää lepäämään erään kukkulan huipulle. (Luku 3.2., s. 444-445)
  • Faramir näkee aamuyöllä Boromirin hautaveneen lipumassa pitkin Anduinia (Luku 4.5., s. 689-690).

30. helmikuuta
  • Frodo, Sam ja Klonkku jatkavat matkaansa kohti Kalmansoita (Luku 4.2., s. 644-648)
  • Merri ja Pippin seikkailevat Fangornin metsässä (Luku 3.4., s. 496-502)
  • Éomer kohtaa Kolme ajomiestä, kertoo tekemisistään, antaa kolmikolle kaksi hevosta ja lähtee paluumatkalle Edorasiin. Aragorn, Legolas ja Gimli etsivät merkkejä hobieista ja leiriytyvät yöksi Fangornin reunaan. Gimli näkee Sarumanin nuotion ääressä. (Luku 3.2., s. 446-450)
 
Triviaa örkkinimistä:

"Grishnákh". Luultavimmin veitsen kanssa touhuiluun tai sen seurauksiin liittyvä lempinimi (< eld. KIR-IS tai RIS), joskin hyvälle ja aikaansaavalle örkille ainakin lähes yhtä tärkeä ominaisuus oli epäilemättä huolellisuus — vanhalla goldogrin-kielellä grith ! Jälkiosa tuo eldar-juuren (Á-)NAK lisäksi mieleen mm. suomalaisen murreverbin naakia "vaania, hiipiä luo, lähestyä ryömien". Örkkienkin käyttämään westroniin vaikuttaneen persian nâkhon tarkoittaisi varsin osuvasti "kynttä".

"Lugdush". Ensisijainen lug- viitannee Mustassa Kielessä linnoitettuun torniin, mutta äänteellisesti läheisin haltiakielten muoto †lûg (-lug) tarkoittaa lohikäärmettä sindarissa. Kelttien jumala Lugus eli Lugh (Thurneysen 1909: "Lug, Name eines Elfen"!) oli epäilemättä TSH:n akateemiselle ensiyleisölle jokseenkin tuttu hahmo, jonka nimeen liittyvä muinaisiirin lug- merkitsi "ilvestä", "sotaurhoa" sekä johdoksissa kiistapäisyyttä ja kiroamista, valantekoa. Dushgoi oli Minas Morgulin, "Noituuden Tornin" nimi örkkien kielellä (The War of the Ring ss. 216, 226).

"Mauhúr". Arabian kielessä aivan ehta passiivin partisiippi verbistä wahara "viedä vaikeuksiin, johdattaa vaaraan, häpeäntekoihin".

"Snaga" oli pienikokoisempien örkkien haukkumanimi yleisemminkin (The War of the Jewels s. 390) ja merkitsi "orjaa" (PE17 s. 79).

"Uglúk". Tolkien lienee TSH:n jälkeen pohtinut nimen yhteyttä mm. quenyan vartaloihin ulca, olca "paha" (PE17 ss. 149, 170). Loppuosa merkitsee luultavasti "kokonaan" (adjektiivinen pääte á la *-ikwā, WJ s. 412 ?) samaan tapaan kuin Sormusrunossa.
 
Last edited:
Oih. Nyt tämä kirja on tullut siihen pisteeseen mitä on odottanut, eli seurataan eri porukoiden seikkailuja. Pääsääntöisesti tämä on mainio keino seurata loppuviimein kaikkia, mutta toisaalta aina luvun lopuksi (tai siis kun siirrytään seuraamaan toisia) jää kutkuttamaan että mitä juuri luetun luvun tyypeille tapahtuu. Todella hyvin jää kutkuttavaan kohtaan luvun vaihdokset. Tosin nytkin jo hivenen seuraavaa luku vaklanneena huomaa *SPOILERI* että jatketaan Merrin ja Pippinin seuraamista vielä.

Mutta niin tämä luku on siksikin jännä kun Merri ja Pippi ovat örkkien vankina ja mitä vain voi tapahtua. Ja niinhän siellä onkin örkeillä keskinäistä kahinaa ja päitäkin putoilee. Mutta niin vain sitkeydellään ja osaksi örkkijuoman ansiosta hobitit selviävät matkasta aina ratsastajien piiritykseen asti josta lembasin antamien voimien ja haltiaviittojen ja pimeyden turvin hobitit pääsevät livahtamaan niin örkkien kuin ihmistenkin silmien alta karkuun aina Fangornin rajoille.
 
Tässä vaiheessa tapahtumat alkavat tosiaan vyöryä kiihtyvällä vauhdilla. Syksyllä kirjan alussa lähdettiin Hobittilasta, ja tällä luku viikossa tahdilla ollaan pysytty tarinan mukana tähän hetkeen asti. Mutta kirja ei vielä ole edes puolessa, ja aikaa lopulliseen ratkaisuun sormuksen suhteen on enää maaliskuun 25. päivään, eli ainakin puolet kirjasta käsittelee yhden kuukauden aikaisia tapahtumia.

Itse luvussa Pippin nousee esiin minulle uudella tavalla. Aiemmin olen nähnyt hänet vain mukana kulkevana hieman lapsellisena hobittina. Nyt hän on aktiivinen ja tiukassa paikassa järjellä ajatteleva toimija. Merri, joka mielestäni on suunnitelmallisempi ja ajattelevampi näistä kahdesta, jää luvussa sivuun. Vasta lopussa hänen karttojen tuntemuksensa tulee hyödyksi, kun Pippin ei etukäteen ollut moisista kiinnostunut.

Örkkijoukko taas kuvataan tavallaan ristiriitaisesti määrättömän iljettäväksi joukoksi, jolla toisaalta on paljon inhimillisiäkin piirteitä. He ovat kuin sekalainen sotajoukko, johon kuuluu Sarumanin eliittisotilaita ja toisaalta Sauronille uskollisia joukkoja. Lisäksi mukana on sekalainen joukko huonosti varustettuja ja koulutettuja örkkejä, joilla ei oikeastaan ole mitään halua taistella. Uglúkin kannalta on ylipäätään kyseenalaista pitää mukanaan noin riitaisaa joukkoa, vaikka hän pelkäisikin ratsumiehiä. Eikö Sarumanilta liiennyt näin tärkeään tehtävään enempää kurinalaisia ja hyvin koulutettuja örkkejä, jotka jaksaisivat edetäkkin nopeammin kuin pohjoisesta tulleet? Ehkä nämä olisivat myös tajunneet ampua sen tiedustelijan, ja Saruman olisi saanut hobitit (ei toki Sormusta).
 
Ylös