Rasittavat sanat ja sanonnat

Musiikin opiskelijoiden puheessa kuuluu jatkuvasti verbi saundata merkityksellä kuulostaa (yhden tyypin virkkeessä se mielestäni oli jopa merkityksessä kuulua). Yääh. Kuulostaako kuulostaminen liian juntilta ja arkiselta, ettei sitä voi käyttää mieluisan musiikin tai instrumentin äänen kuvailemisen yhteydessä?
 
Ping. Facebookissa, kun halutaan ilmoittaa joillekin kavereille, että on jaettu jotain joka näitä mahdollisesti kiinnostaa. "Kajaanissa nähty jänkäkurppa" (linkki HS:n uutiseen) Ping Olli Ornitologi, Leena Linnustaja, Pirkka-Pekka Petelius. Siis mihin hittoon sitä pingiä siinä tarvitaan, kun kyseiset henkilöt kerran jo tägätään postaukseen, jolloin he saavat siitä tiedon ilman mitään pingejä?!

En ole ihan varma ymmärsinkö oikein, mutta eikö ping ole vain tapa ilmoittaa miksi on tägätty? Kuulostaa selkeämmältä kuin vain tägätä ilman selitystä.
 
Minä rohkenen olla eri mieltä charlien kanssa. Suurin osa ihmisistä pystyy kyllä päättelemään jos viestin lopussa on nimi(ä) että ne on laitettu siihen vain tägäyksen vuoksi ja se ping on vaan turha ja vähän ärsyttävä lisä. Onneksi olen yllättävän vähän törmännyt tähän.
 
Yle Puheella keskusteluohjelmassa viljeltiin ilmauksia ostan tämän ajatuksen ja en osta tätä käsitystä. Jouluaattona Suomessa Yleisradion kanavalla! Voi tätä rähmälläänolon määrää. :x
 
Vauski :knockout:

Joku päivä mulla oli mielessä joku muukin, mutta onneksi en ole sen jälkeen sitä muistanut.

(edit: en tajunnut tarkentaa ja kävi ilmi että sana oli epäselvä. Vauski tarkoittaa siis vauvaa. Brrh.)
 
Last edited:
Minua ärsyttää jostain syystä suunnattomasti sana tempaus tai tempaista. Jos näen otsikon, että jokin taho tempaisee hyvän asian puolesta, niin en edes pysty lukemaan, että minkä asian, kun hermot menee heti kättelyssä. :D

Porukat vanhemmista käytettynä nimityksenä on ärsyttänyt minua teinistä asti, jolloin se oli ainakin meidän perällä yleinen sana. Samoin jo täällä mainitut muijat ja emännät ovat kauhistuksia.
 
Joskus ennen vanhaan kunnanlääkäri lääkitsi sairaita kunnansairaalassa, kunnes tilalle tulivat terveyskeskukset. Nykyään ei tarjota enää terveyttä saati lääkitä sairaita vaan meillä on hyvinvointikeskus.
 
Minua ärsyttävät nykyään paljon viljellyt lyhenteet kuten kiky, mamu, Brexit, sote, some. ARH! Jos niitä käytettäisiin vaan joissain jutuissa, mutta tuntuu että kaikki vähänkään pidemmät jutut on pakko lyhentää.
 
Joskus ennen vanhaan kunnanlääkäri lääkitsi sairaita kunnansairaalassa, kunnes tilalle tulivat terveyskeskukset. Nykyään ei tarjota enää terveyttä saati lääkitä sairaita vaan meillä on hyvinvointikeskus.

Minua ärsyttävät nykyään paljon viljellyt lyhenteet kuten kiky, mamu, Brexit, sote, some. ARH! Jos niitä käytettäisiin vaan joissain jutuissa, mutta tuntuu että kaikki vähänkään pidemmät jutut on pakko lyhentää.

Olemmehan tässä totuudenjälkeisessä (Totjäl?) maailmassa kovaa kyytiä matkustamassa kohti uuskieltä käyttävää orwellilaista dystopiaa (Ordys?) mikä on ollut havaittavissa niin Suomessa kuin Trumpistanissakin (One Man Stan sekin, woohoo). Eipä aikaakaan, niin Jussi Niinistöstä tulee rakkauden ministeri (rakmin) ja Yleisradio muutetaan Totuuden ministeriöksi (Totmin). Et cetera, et cetera (&c)
 
Täytyy tunnustaa, että olen aika ylpeä tämän valtionnimen keksimisestä. On sen toki joku muukin voinut jo keksiä, ja ihmettelen jos ei: sen verran runsaasti raskasta satiiria syntyy kyseisessä appelsiinitasavallassa. Siellä myös syntyy kasapäin rasittavia sanoja ja sanontoja.
 
"Pinnan palaminen." Ärsytti taas tänään Hesarin otsikossa.
Pinna on metallipuikko. Se ei pala. Katketa se voi, jos sitä kiristää liikaa. Siitä on sanonta.
Päreet palavat. Siitäkin on sanonta.
Mutta pinna ei pala.
 
Tähän ei voi kuin siteerata Tove Janssonia:
Original-Snork.jpg
 
Nämä sanat eivät ole sanana rasittavia, mutta kun ne liitetään lähes kehen tahansa pieneen vauvaan tai lapseen ihan ajattelematta niin minulla alkaa nousta savu korvista. Prinssi ja prinsessa. Kuninkaiden ja kuningattarien lapset ovat prinssejä ja prinsessoja. Jos lapsi on pukeutunut prinsessan tai prinssin näköiseksi niin häntä voi kutsua näillä sanoilla, mutta ei oikeasti raidalliseen potkupukuun puettuna tavallinen myssy päässä (ellei ole syntyperältään kyseistä arvonimeä saanut). Minä en ole tippaakaan kuninkaallinen ja minun lapseni eivät ole prinssejä taikka prinsessoja (ellei sitten tietty kausi ole päällä, jolloin he itse tahtovat jatkuvasti leikkiä kuninkaallisia). Minä tiedän monia ihmisiä joiden lapsia on kutsuttu prinsessoiksi tai psinsseiksi vaikka he eivät ihan varmasti ole mitään kautta kuninkaallisia. Ihan yhtä rakkaita ja ihania lapset ovat vaikka heille ei tuputettaisi tuollaista nimitystä. Ihan kuin vain kuninkaalliset lapset voisivat olla kauniita ja ihania. Ihan yhtälailla he voivat olla kauniita tai rumia kuin kenen tahansa muunkin lapset.
 
Last edited:
Tämä ei nyt liity rasittavuuteen, mutta nyt jo edesmenneet lapseton enoni ja hänen vaimonsa kutsuivat minua "meidän prinsessaksi". Kuljin paljon heidän mukanaan ja meillä oli erittäin lämpimät välit. Nytkin kuulen päässäni, millä äänensävyllä tuo lausuttiin (snif). En kutsuisi omiani enkä kenenkään toisen lapsia noin, mutta ehkä heidän oli vaikea muuten pukea sanoiksi kiintymystään. Monet hellittelynimet oli ikäänkuin "varattu" lapsen ja vanhemman väliseksi. Ja hassu valinta sikäli, että olin rasavilli poikatyttö :)
 
Olin ihan muistavinani, että tämä olisi täällä jo mainittu, mutta ei vissiin sitten. Hei, me tehdään jotakin. Tämän ärsyttävyys muistui mieleen, kun jossakin luki hirvitys "hei, me digiloikataan". Digiloikka on myös erittäin ärsyttävä sana, joten tuo yhdistelmä aiheutti melkoista päänsärkyä.
 
Ylös