Pieniä, suuria ja kaikenkokoisia ilonaiheita

Pää on edelleen täynnä räkää, mutta nyt olen sentään kotona viltin alla lepäämässä ja taustalla soi vanhat Nightwishin kappaleet.
Nyt parin tunnin jälkeen jaksaa jo vähän lukeakin jotain.
 
Sunnuntaina istutin tupakan siemeniä itämään multaan ja tänään aamukastelun yhteydessä huomasin että sieltähän alkaa pikkuhiljaa pukkaamaan vihreää. Wohooo! Jospa edes muutaman varren tälle kesälle sais kasvamaan (ja josko sitä syksyllä sais poltella piipussa omaa kessua).
 
Jos sähkötupakkaa olisi piipunmuotoisena, voisin poltella pelkkää vesihöyryä.

Särmä-rynnäkköreppu ekaa päivää käytössä. Se on suurempi sisältä kuin ulkoa, mikä on kaupunkirepuissa välttämätön ominaisuus.
 
Kasvu ja vihreys ilahduttavat minuakin. Ananaskirsikan ja sukulaisensa mansikkakoison siemenet eivät ole lähteneet itämään, mutta basilikan ja tomaatin taimia saa viikonlopun aikana siirrellä jo uusiin astioihin harvempaan kasvamaan. Ja ostin uuden erän mansikkakoison siemeniä. :D

Varustelekasta tilatut farkut ovat hämmästyttävän hyvin sopivat. Vyötäröä saa kursia sisään vyöllä, mutta jalkojen/vyötärön sopivuusero on kuitenkin pienempi kuin useimmissa vaatekaupoista ostetuissa.

Kaksi haastattelua tehty kandia varten. Lisähaastattelut tarpeen, mutta tämä on jo iso osa työstä.
 
Olen vain yhtä hymyä. Reissu Helsinkiin onnistui yli odotusten, enkä ole tuntenut tälläistä iloa pitkään aikaan. Tai siltä ainakin tuntuu opiskelu-uupumuksen ja muiden ongelmien keskellä (ei, en ole unohtanut ilon aiheitani harjoittelupaikasta ja ystävistäni, joita täälläkin kävin hehkuttamassa). [22] Kuitenkin, juuri tällä hetkellä livemusa, upeat ihmiset ja maisemanvaihdos olivat juuri se, mitä tarvitsin. Ja mitä reissuseurani tarvitsi. Olen iloinen, että saimme jakaa tämän kokemuksen yhdessä. :heart: :joy:
 
Viikon kirjaomistustulokkaat eivät mahdu lehtikansioihin, eivätkä "järjestelypäivän" tietyt inspiraatiot yhteen ruudulliseen. . . Jotenkin niitä aina vain tulee lisää (kunhan kanssatyöskentelyn tajuaa aloittaa! ;) ). Mukavasti natsahtelee myös parin eksoottisen aasialaiskielen kanssa, joihin alkaa vihdoinkin päästä kunnolla sisään hulluista moniajo-nettiorgioista huolimatta (tai siivittämänä, koska kyseiset viihdepläjäykset ovat tavanneet liittyä läheisesti Vuoristoiseen Mantereeseen).
 
Tämä ei ole varsinainen ilonaihe, mutta koin siitä kieroutunutta hupia. Eilen aamuna mietin, ettei voi olla pahempaa kuin kurkkukipu yhdistettynä yskään, joka tuntui vievän loputkin peitteet kipeästä kurkusta. Olin väärässä. Noiden kahden kaveriksi sain illaksi viiltävän päänsäryn. Jos en olisi ollut niin sairas, niin olisin nauranut... Yritin lisäksi olla miettimättä tarkemmin sitä, että joskus tulen erittäin kovan päänsäryn myötä myös pahoinvoivaksi. Koskapa tänään vointi on eiliseen verrattuna loistava, niin uskallan ehkä sanoa, että luojan kiitos noin ei käynyt :)
 
Hauskat "synttärit" (käytännössä Giant sleepover with too much food and deep converstations). Materialistinen ilonaihe: sain Fantastic beasts-sukkia!! Ja aivan JÄRKYTTÄVÄN hienon piirrustuksen Alison Sudolista, joka koristaa nyt seinääni!! (Ja muita asioita, jotka herättivät suurta hilpeyttä.)
Oli kiva maata yöllä vanhan ala-asteeni katolla ja katsoa tähtiä.

Olin myös pitkästä aikaa kiipeilemässä. Välissä on ollut aivan liian pitkä tauko, mihin verrattuna meni ihan kivasti. Mietin erästä suht. vaikeaa ja boulderiksi todella pitkää reittiä erään ventovieraan kanssa (minulla ei ole mitään sitä vastaan, että hyvännäköiset nuoret miehet pohtivat kanssani vaikeita reittejä, päinvastoin ;)) ja yleensäkin on mukavaa, että tapaa mukavia ihmisiä ja vielä uskaltaa olla sosiaalinen. (Parasta tietenkin oli, että pääsin reitissä pidemmälle kuin hän.)

Miinuspuolena tipuin kuitenkin loppupuolella patjojen väliin ja taitoin jalkani oikein kunnolla. Istuin varmaan viisi minuuttia kärvistelemässä kipua ja mietin, että nyt meni kyllä vähän pahemmin. No, kyllä tällä kävelee, mutta sattuu. Ehkä se pitää minut paikoillani tekeemässä kaikkia kouluasioitani seuraavat kaksi viikkoa.
 
Se kun kaverilta saa tapetointipöydän lainaksi.
Niin ja tietysti se, kun söpikset seikkailee:
söpikset.jpg
 
Tampereella paistava aurinko, vuoden ensimmäinen ulkona syöty jäätelötötterö ja kaksi voitettua erää kasipalloa piristävät tätä päivää.
 
Esseekoe on tehty. Enää yksi YO-koe jäljellä. En yhtään tiedä miten meni, voi mennä todella hyvin tai hyvin huonosti. Lisäksi kursseja on tarvittava määrä, jotta valmistun. Melkein joka päivä on yksi ahdistuksenaiheuttaja vähemmän tätä vauhtia.:)
 
Käytiin hakemassa tytölle leikkimökki (joka odottaa vielä paketissaan peräkärryssä että sen huomenna saisin autotalliin purettua) joka sitten lumien lähdettyä pystytellään pihalle. Ja käytiin sen kunniaksi vielä pitsalla lähiravintolassa ja oli niin hyvä pitsa (paras tähän mennessä mitä olen sieltä saanu) että ei tosikaan. Ja oltiin aamusta jo niin liikkeellä että iltapäivällä koko porukka kaaduttiin sänkyyn ja nukuttiin kevyet kahden tunnin päiväunet. Vapaapäivän iloa :)
 
Kas NIIN. Se oli sitten siinä. Historian YO tehty, luultavasti melkoinen pistemäärä tulossa koska sain tungettua kaikkiin vähintään kolme sivua asiaa ja lisäksi tein molemmat jokerit omasta mielestä kelvollisesti. Lukion oppimäärä suoritettu, lakkia odotellessa.. :grin:
 
Kaunis kevätpäivä. Ylipäänsä se että kesää kohden ollaan menossa. Oman lapsen lätäköistä saama riemu, joutsenten paluu ja se että Eddie pääsee jo viikon päästä uuteen kotiinsa.
Lisäksi tilasin Tolkienteemaisen kudotun rengasliinan (lapsien kantamiseen tarkoitetun välineen) ja se tuli aika nopealla aikataululla.DSCN6797pienikuva.jpg
 
Kauheaa sortumista: nyt minulla on Kytkin ja Villi hönkäys.
17333070_180214402485159_3922396303459352576_n.jpg
 
Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen sain laajan juoni-idean, jota oikeasti palan halusta työstää eteenpäin. Ideoita toki joudun opinnoissa koko ajan suoltamaan ja välillä tykkään niistä, välillä tykkään jopa esimerkiksi kurssityönovellien lopputuloksistakin, mutta ne ovat olleet ulkoisen motivaation synnyttämiä eikä minulla ole ollut into- eikä kunnianhimoa tehdä niille mitään sen jälkeen, kun opintopisteet ovat kilahtaneet tilille. Mutta nyt kurssilla syntynyt idea olikin niin hyvä, että aion jäädä sen pariin vapaa-ajallani. Asian erikoisuutta lisää se, että tarinasta on tulossa näytelmä (tai jopa musikaali, jos opin kirjoittamaan sanoituksia), vaikka olen mieltänyt itseni hyvin proosaihmiseksi.
Hurjaa innostua mistään kirjoitusprojektista näin, kun on vuosikaudet laiminlyönyt "omaa" luovaa kirjoittamista opintojen vuoksi.
 
You must log in or register to reply here.
Ylös