Mitä tulee entisaikain kahteen suurhobittiin, Prologi vittaa mielestäni aika selkeästi Merrin ja Pippinin enttidopingilla kasvatettuun varteen: "Hobittien asiakirjojen mukaan vain kaksi entisaikojen suurhobittia on ollut häntä [= Bandobrasia] mittavampia,
mutta tästä erikoislaatuisesta asiasta tulee puhe tässä kirjassa." (TSH, Prologi, s. 13-14, uusin laitos.)
Ja mitä tulee huutoihin, askelten kuminaan tai rääkätyn hevosen nopeaan kavionkopseeseen, näitä sanotaan hobittien kuulleen
joskus piilossa maatessaan ja tällöin viitataan päiviin 19. maaliskuuta - 22. maaliskuuta, eli taival Barad-dûrin tiellä alkoi 19. maaliskuuta ja seuraavat päivät kuitataan yhdellä kappaleella jossa myös äänistä kerrotaan. Nykyhetkeen palataan 22. maaliskuuta, kun "neljä päivää oli kulunut siitä kun he olivat paenneet örkkien kynsistä". (TSH VI.3., s. 965, uusin laitos.) Lännen armeija oli tuolloin Ithilienissä, jonka se jätti taakseen 23. maaliskuuta. Kanssapuhe Sauronin suun kanssa samoin kuin taistelu kuonakummuilla tapahtui 25. maaliskuuta. (Päivämääristä ks. TSH, Liite B, s. 1133, uusin laitos.) Kartasta summittain mitattuna Barad-dûrista oli Rautakitaan matkaa vähän vajaat sata virstaa linnuntietä (jos nyt Mordorissa lintuja oli, muita siivekkäitä kylläkin, joopa joo) eli noin 160,9 kilometriä.
Helsingin kaupunginkirjaston
vastauksessa Kysy.fi-sivustolla jollekulle hevosen päivämatkasta kiinnostuneelle sanotaan, että normaali päivämatka oli 25 kilometriä, enimmillään (ja tähän voinee laskea rääkätyt hevoset!) 50 kilometriä päivässä. Olettakaamme, että Sauronin suu sai vereksen ratsun vähintään kerran päivässä, ehkä useamminkin, koska oli niin iso kiho. Ja oli miten tahansa, Lännen armeija oli liikkeellä pohjoiseen jo 19. maaliskuuta, Sauron oli suunnitelmansa laatinut ja saattoi hyvinkin lähettää Suun liikkeelle niihin aikoihin, että yksi niistä rääkätyistä hevosista oli hänen. Muutakin viestiliikennettä, joukkojen siirtelyä ja sen semmoista sota-asioihin kuuluvaa hälinää oli varmasti meneillään, joten ihme, että hobitit saivat (ehkä eivät juuri saaneetkaan) nukuttua kaikelta liikenteen meteliltä (joka Tolkienin mielestä varmasti sopi Mordorin äänimaisemaan).