Pieniä, suuria ja kaikenkokoisia ilonaiheita

Finlandia on ihana <3

Meillä oli eilen Mushun päiväkodin Suomi 100 -juhla. Sibeliusopistin lapsikuoro esitti pari laulua ja sitten oli lasten esitykset. Mushu oli ihanan reipas revontuli vaikka selvästi jännitti hurjasti. Vaikka pystyin pitämään itseni kasassa niin en enää ihmettele vanhempia jotka itkevät lastensa esityksissä. Oli jotenkin hurjan liikuttavaa kun pieni ihminen oli suurella lavalla ja niin reipas vaikka selvästi pelotti.

Sain nukuttua viime yönä kuusi tuntia putkeen! Nyt olo on ihan hassun lämpöisen pöpperöinen moisen unen jäljiltä. Ja samalla ehti tulla hurja ikävä Spyroa. nyt vaan halua pitää sylissä ja silitellä ja halitella kun oltiin niin hurjan pitkään erossa. Koskaan ei ole hyvä :D

Saadaan jouluksi olohuoneen remontti tehtyä vaikka seinähyllyt jäävätkin kevääseen. Olisi ollut hienoa saada kaikki ihan valmiiksi, mutta tämäkin on jo hyvä. Tällä hetkellä kotona on ihan hurja kaaos kun ollaan tyhjennetty olohuonetta, mutta toisaalta se on hyvä tekosyy olla ottamatta stressiä siivouksesta. jos jokatapauksessa on hurja sotku niin muutama ylimääräinen tavara väärässä paikassa ei ole niin hurjan vakavaa. Jouluksi voi sitten siivota loppuun.
Muutenkin odotan tänä vuonna joulua ihan eri tavalla. Tuntuu että haluaisin jo aloittaa joulutunnelmoinnin. Mushu menee isovanhemmille yhdeksi viikonlopuksi ennen joulua ja saadaan sillon siivota. Sain Novalta luvan tuon siivouksen jälkeen alkaa koristella jouluksi. Olen aina ennen varonut liikoja koristuksia etukäteen että tunnelmaa riittäisi aatoksi ja joulupäiväksikin, mutta nyt oikein odotan tuota joulunodotuksen aikaa.
 
Minä uskalsin sanoa esimiehelleni suoraan ja rauhallisesti naamatusten, että hän on toiminut esimiehenä väärin menemällä henkilökohtaisuuksiin. Hän menetti malttinsa tilanteessa, minä en. Pystyin seisomaan selkä suorassa ja katsomaan häntä silmiin, samalla kun hän syytti minua jälleen virheestä, joka oli jo käsitelty. Olen iloinen siitä, etten jättänyt näin vaikeaa asiaa sikseen, ja että uskalsin rohkeasti olla periksiantamaton omien oikeuksieni osalta. Olen iloinen ja ylpeä siitä, että pystyin tilanteessa käyttäytymään kypsästi ja asiallisesti. Sain vastentahtoisen (mitä olin koko ajan hakenut) anteeksipyynnön, ja se oli vähintä mitä hän saattoi tehdä. Me molemmat tiedämme, että hänellä on vaikea kausi, eikä hänellä ole varaa menettää kaltaistani ahkeraa ja lojaalia työntekijää.
 
Minullakin on työhön liittyvä ilonaihe: olen tehnyt tämän syksyn ajan opiskelun ohessa yliopistolle litterointia, ja vaikka tiesin olevani opintojeni pohjalta ihan pätevä hommaan, on itsenäinen työskentely aina vähän kuumottelevaa - palautetta kun sai ensimmäisestä kahdesta sivusta, ja loput olen vain palauttanut toivoen parasta. Eilen sain kuitenkin kehuvan viestin, jossa tarjottiin sopimukseni jatkamista myös ensi vuoden puolella!
 
Olen iloinnut pitkästä aikaa ja syynä 1. joulukuuta. Erityisesti kaikenlaiset joulukalenterit ovat tuoneet hymyn huulilleni ja yhteen joulukalenteriin osallistun itsekin omilla kirjoituksillani. Olohuone on jo puettu jouluverhoin, koristein ja kynttilöin. Ajatuksena oli viettää tätä joulun odotusta heti joulukuun alusta alkeen, koska jouluna olen ensimmäistä kertaa elämässäni muualla kuin kotona tai sukuloimassa. Pitää vain pakata reissuun mukaan koristeita ja fleesehuovat (ja ehkä pari pehmo-oravaa) että on kotoinen olo reissussakin.
 
Sain töistä lahjaksi isohkon lahjakortin firman kirjakauppaan. Tuntuu hyvältä, varsinkin kun olen väliaikainen ja osa-aikainen työntekijä ja vielä työskentelen eri paikassa. Esim. Tove Janssonin kuvittama Hobitti voisi olla kiva.
 
Ensimmäinen oikea vapaapäivä ties kuinka pitkään ikuisuuteen. Krasus on Prahassa koripalloturnauksessa, Luigi partiolippukunnan viikonloppuretkellä ja isänsä selostamassa jotain CS-turnausta puoleen yöhön asti. Tämä on niin harvinaista ja outoa, etten ole vieläkään oikein sisäistänyt, ettei tarvitsekaan kytätä kelloa harrastusten ja ruoka-aikojen suhteen ja olla jatkuvasti valmiina vastaamaan, jos ja kun lapsilla on jotain asiaa. Voi vain olla... <3 <3 <3
 
Meillä on olohuone melkein tyhjä. Kun näpyttelen näppistä niin ääni kaikuu pitkin seiniä. Inhoan tuota kaikua, mutta samalla se muistuttaa että jo ylihuomenna meillä on kaverit täällä repimässä tapettia. Siihen liittyy useampiakin eriteltävissä olevia ilonaiheita. Talo on taas yhtä huonetta enemmän laitettu meidän näköiseksi, ihana Trollskogen -tapetti jota haluan tuijotella tulevaisuudessa, täyspuiset kalusteet, kivat SPR:n työntekijät jotka hakivat vanhat kalusteet pois ja olivat niin iloisia lahjoituksesta että tuli tuplasti hyvä mieli, se että ei tarvitse itse repiä tapettia ja teippailla listanreunoja vaan remontti valmistuu kun vaan maltan istua ja pysyä poissa jaloista, maisema ikkunasta pääsee paremmin oikeuksiinsa kun ei ole verhoja ja kasveja edessä ja pääsen sisustamaan kun homma on valmis.
 
Jos itsenäisyyspäivänä oli " upea tilauskeli" niin oli myös tänään. Sain itseni pitkästä aikaa ulos pimeään aikaan, kun menin mukaan latuyhdistyksen iltakävelylle. Kävely latumajalle syömään joulupuuroa ja laulamaan joululauluja ja sitten samaa polkua takaisin. Majan ympäristössä oli ulkotulia. Polku oli valmiiksi lumeen tallattu ja se narisi kivasti kenkien alla, eikä ollut vielä märkää vaan oli aivan upea ulkoilukeli ja lumi valaisi mukavasti pimeää maisemaa. Muuten lähipäivinä onkin ollut melkoisen kovat pyryt tai sitten täyttä märkää vesisadetta. Kyllä tänään kelpasi.
 
Eilen oli oppivuorolainen, ja sen jälkeen tämä työpäivä tuntuu ihan vapaapäivältä. Eikä kyseessä ollut mitenkään epämiellyttävä ihminen vaan hilpeä ja turski nainen, jolla riitti juttua niin, ettei tullut edes ahdistavia hiljaisuuksia. Minä vain viihdyn niiiin paljon paremmin yksin työpisteelläni, että helpotus on suuri tänään.
 
Turski? En ole sanaa kuullutkaan. Onko se johdannainen turskasta vai yhdistelmä sanoista tuhti ja härski? Sana on minulle joka tapauksessa ilonaihe. :)
 
Olen itse oppinut sanan merkitysyhdistelmänä "suoraluontoinen", "pelkäämätön", "paha suustaan". Aika yllättävää, ettei pikainen googletus tuo tulokseksi kuin lähinnä henkilöiden ja eläinten nimiä sekä käännöksiä puolan kielestä. Yksi kansanlaulupätkä sentään löytyy, jossa todetaan, että "minä olen turski poika Härmän Kankaanpäästä, en ma sure itseäni enkä toisen henkeä säästä", ja Urbaani sanakirja kertoo, että Oulussa sanaa käytetään merkityksessä "karski". Vissiinkin olen siltä suunnalta tuon sanalainan jotain kautta joskus saanut.
 
Koko viikon vaivannut flunssa on melkein tiessään ja eilen niskaa jäytänyt kipukin (olin taas nähnyt unta, jossa olin lintu ja yrittänyt nukkua nokka siiven alla) ei vaivaa enää. Tervettä ja kivutonta olotilaa ei osaa arvostaa tarpeeksi korkealle arjessa.

Huomasin kaipaavani opiskelijaa. En ketään tiettyä, vaan ylipäätään opiskelijaa, jolle valittaa kun hän oikaisee jonkin väärän työtapani: "Ei opiskelija saa olla oikeassa!"
 
Määräaikaisen projektin viimeinen palkka oli iloinen yllätys, se oli paljon odotettua isompi ties minkä talvilomakorvausten takia.

Olen myös suhteettoman iloinen sähkölaskun vuosiraportista. Muutin vuoden alussa yhteen pitkäaikaisen puolisoni kanssa ja olen ollut huolissani sähkönkulutuksestamme. Tietysti asunto on isompi ja meitä on kaksi ihmistä ja tietokonetta mutta silti sähkölaskut tuntuivat tosi paljon suuremmilta kuin yksin asuessani (maksoin silloin reilusti alle kympin kuussa). Vuosiraportin mukaan kulutuksemme on kuitenkin vain vähän korkeampi kuin yhdellä kerrostalossa asuvalla ihmisellä keskimäärin, kahden ihmisen säästäväisen käytön alitamme reilusti (vaikka tietysti aina olisikin varaa parantaa). Ehkä tämä ilonaihe on merkki alkavasta keski-ikäisyydestä.
 
Kyse lienee suomalaisesta trendistä, missä ihmisiltä otetaan pikku hiljaa aina vain enemmän kun nämä eivät oikein luonnonvoimia saati hyväveljien hintakartelleja juuri pakoon pääse (paitsi laivalla tai lentokoneella). Eräs sukulainen kertoi äskettäin, että hänen käyttämänsä sähköyhtiö on puolestaan kuulemma nostanut hintojaan tämän vuoden aikana jo kolme kertaa, kaiken kaikkiaan puolitoistakertaiseksi. [Vai olikohan se vieläkin enemmän? :o Lähimuistini ei selvästi ole enää aivan yhtä hyvä kuin sata vuotta sitten..] Faktantarkistusta en ole tuosta vielä ehtinyt suorittaa, mutta hurjalta kuulostaa.
 
Last edited:
... Eräs sukulainen kertoi äskettäin, että hänen käyttämänsä sähköyhtiö on puolestaan kuulemma nostanut hintojaan tämän vuoden aikana jo kolme kertaa, kaiken kaikkiaan puolitoistakertaiseksi. Faktantarkistusta en ole tuosta vielä ehtinyt suorittaa, mutta hurjalta kuulostaa.

(edit: deletoin itse poliittisen kommentin koskien ko. sähköverkon myyntiä pois.)
 
Last edited:
Haudanhaamun hyytävän kylmä käsi kouraisi sydäntäni tajutessani, että olin kokonaan unohtanut Mr Robotin kolmannen kauden alkaneen telkkarissa, mutta ahdistus vaihtui helpotukseen, kun sain tietää ekan jakson näkyvän vielä viikon verran Yle Areenassa. Hirmuhyvää nörttijännäriä.
 
Väkersin tänään kahdensan tuntia estetiikkaa. Tähän sisältyi kaksi esseetä ja yleistä opettelua. Myös turhautumista, koska estetiikka on perin hankalaa ja minulla ei ole siitä käytännössä mitään pohjatietoja ja lisäksi proffa on vähän.. omalaatuinen, kirja on hankala ja muuta vastaavaa. Kolmen päivän aikana neljä esseetä aiheesta tehty parhaani mukaan, palautin ne juuri. Sormet ristissä toivon ykköstä, koska tahdon päästä läpi. Mutta on se joka tapauksessa hienoa kun on hommat tehty ajoissa ja pääsee joululomalle.:heart::)
 
Se, että on kaiken yhteisvaikutuksena kehittänyt samaan aikaan nykyviihdetarjonnan kanssa (jotenkin vain) natsaavan "no kiddin" -asenteen spoilereita kohtaan ja sitten tuntee, että on melkein kuin luodin väistänyt kun on kollannut ajoissa monia tärkeitä seikkoja Disneyn uudesta "Tähtien Sota -elokuvasta" ennen kuin on mennyt maksamaan lipusta — teko mikä olisi tietenkin samalla antanut "me tehhään mitä haluttaan ja mikä tahkoopi rahhoo" -megamoguleille rohkaisua samantasoisen silmäkarkin (tähän sopisi kuva eräästä Malcolm-herrasta!) tuottamiseen tulevaisuudessa.

Mainitun kyseenalaisen kokemuksen sijaan klikkailen tässä aivan kohtsillään (ainakin..) kaikkien tunteman suomidubbauksenkin hyvin "sietäneen" Rebelsin kolmoskauden tilaukseen jouluksi Aidolla ja Alkuperäisellä ääniraidalla. Sellaista aivosolunomistajatiimin työtä pystyy jo tukemaan, jossa on vieläpä mukana The Man Thrawn. B–)
 
Last edited:
Ylös