Olen tajuttoman helpottunut. Olen elänyt koko tämän lukuvuoden siinä uskossa, että minulta puuttuu maisterintutkinnosta yksi (1) pääaineeni pakollinen kurssi. Otin syksyllä yhden sellaiseksi kelpaavan, mutta jouduin jättämään sen kesken muun elämän aikataulu- ja jaksamiskatastrofien takia.
Marraskuusta asti olen luullut, että minun täytyy nyt keväällä jostain epätoivoisesti nyhjäistä jokin kurssi, ettei tarvitse muutaman opintopisteen takia tulla taas ensi syksynä tänne. Asia on ahdistanut, minkä takia olen lykännyt asian hoitamista, minkä takia sen on ahdistanut entistä enemmän...
Mutta nyt kävikin ilmi, että maisterintutkintoni on ihan oikeasti vain gradua vaille valmis! Ja gradu etenee hyvin.
Ilmeisesti opintosuunnitelmissa on käynyt jokin muutos minun kurssicocktailini eduksi tai sitten olen vuosi sitten ynnännyt ja päätellyt jotain väärin.
Iso painolasti vierähti harteilta.
(Vaikka vähän myös tuntuu haikealta, etten enää opiskele niitä asioita.)