Tänään opin, että...

Teemapäivän päiväteemana tänään (alitajuinen?) tekstinjuurevuus.

julian-bauer-the-falls-of-nimrodel.jpg

(Julian Bauer, The Falls of Nimrodel)
 
Last edited:
KO/DG tai ei, uuden elohyödyllisen.. sivistyksen määrä on kuitenkin jonain päivinä kerrassaan pistämätön. Etenkin silloin kun siitä pääsee jostain syystä nauttimaan aivan lähellä itselleen tuttuja seutuja... Mikäköhän siinä on? [22]

Tämän tiistain tyylisten pulssitestikokemusten äärellä sitä huomaa myös kaikesta huolimatta toivovansa, että myös monet itselleni tutut kanssakaupunkilaiset oppisivat vaikka sitten oma-aloitteisesti etenkin kaikenlaisiin ympäristönsä turvallisuusuhkiin liittyvät "puuttuvat palat" aina hyvissä ajoin — ja toimisivat sitten itsensä ja perheidensä turvan kannalta asianmukaisesti. 'Public service announcement' sensorttisista jutuista on (valitettavaa mutta totta) paikkaansa puolustava perinne, joka olisi omien kokemusteni perusteella hyvä elvyttää näinä nykylööppiotsakkeiden tyyppisten ilmiöiden aikana Suomessakin.
 
Last edited:
Opin juuri että käsitykseni siitä että kotilot olisivat etanoita on ollut virheellinen. Kotilot eivät ole etanoita vaan etanat ovat kotiloita :o
Joka tapauksessa tämä vahvisti käsitykseni siitä että lastenkirjoihin ja peleihin etanoiksi nimetyt nilviäiset eivät ole etanoita.

DSCN9927pieni.jpg
Kuvan pelikortti liittyy tapaukseen (olen lukenut liikaa Puutalobabyn blogia kun sieltä tarttuu tällaisia lausahduksia).
 
Edelliseen viestiin liittyen minua on ärsyttänyt pidempään, kun ristikoissa käytetään sekaisin termejä etana ja kotilo. Yleensä niin päin että kotiloselkäinen otus olisi nimeltään etana.

Opin että sammakot voivat elää yli 15 vuotiaiksi.

muoks: Viimeisimpiä ristikkovastauksia lähettäessäni palautelaatikkoon kirjoitin tuosta etana-kotilo jutusta. Saa nähdä lukeeko niitä kukaan...
 
Last edited:
Tänään opin että piano-opettajalleni lupaama Bachin inventio ei valmistu viikossa eri käsille, jos harjoittelen vain tunnin päivässä. Sen lisäksi opin itse kappaletta. Tänään opin myös että Total Eclipse Of Heart on hyvin älykkäästi muodostettu kappale, jossa on tuhottomasti sointuja, niiden käännöksiä, sekä modulaatioita. Ja sen lisäksi on opittu, tai saatu pieni tuntuma siitä, mitä tarkoittaa kivuton laulaminen.
 
...greyhoudeilla on eräs aika hupaisa rotuominaisuus: ne kalisuttavat hampaitaan ollessaan oikein onnellisia tai innostuneita. Näkemälläni videolla eräs koiranomistaja vertasi elettä kissan kehräykseen, koska se ilmenee samanlaisissa tilanteissa.
 
Samoin tekevät myös monet jylsijät.. anteeksi, jyrsijät! — joilla esiintyvää vastaavaa tapaa kutsutaan englanniksi nimellä bruxing.

Liittyy läheisesti myös siihen, miksi jokaisen, joka aikoo mennä katsomaan pilalle hemmoteltuja oravia Instagramiin "ihan vain viideksi minuutiksi" kannattaa konsultoida asiassa etukäteen Amiraali Ackbaria.
 
Last edited:
Tänään opin, että Suomi on tänäkin vuosineljänneksenä todettu jälleen Maailman Onnellisimmaksi Maaksi™!

. . . mistä tulee ainakin allekirjoittaneelle mieleen (bilbolaisittain niin hyvässä kuin pahassakin) viisaan miehen lainaus
"Much evil must befall a country before it wholly forgets the Elves, if once they dwelt there".

(Tässä yhteydessä country voi tietenkin edustaa myös yksilön sielukkuutta, "jostain paremmasta tulevan" hyvyyden ja kauneuden tajua/välähdyksiä, niiden välityskykyä, jne.)
 
... jo kahdeksanvuotiaan kallokuvista voi päätellä, minkä malliset kasvot hänellä tulee aikuisena olemaan. Minun pyöreänassuiselle kuopukselleni nimittäin oikomishammaslääkäri totesi tänään, että aikuisena hänellä tulee olemaan hyvin ovaalinmuotoiset, kapeahkot kasvot, ja oikomishoito on suunniteltu tätä silmällä pitäen.
 
Kiitos jonkun vaivannäön Kontuwikin kalenterin aukottomasti ajantasalla pitämiseksi, opin tästä arkista voinokareiden levitystä nyrjäyttävästä syyshaasteesta. . . Ovatkohan kaikkien herkkujen reseptit varmasti löydettävissä? :p Etenkin sen yhden.

(No, epäilemättä saapasmaalainen improvisaatio ei tarvittaessa kuitenkaan paljoa aidosta kalpene — ainakaan mikäli mm. oman ruokavaliopreferenssini perusteella voi jotain päätellä.)

  • 22.-29.9.2018: Juhlaviikko (Tolkien Societyn italialaisen jäsenen Anna Maria Polidorin aloittama perinne: seurataan Frodon Rivendellin-matkan kahdeksaa ensimmäistä päivää valmistamalla samoja ruokia, joita hobitit söivät).
 
Last edited:
Williams ja Shore ynnä muut elokuvasäveltäjät ovat ahkerasti kopioineet Dvořákia omissa kuuluisissa sävelmissään. En voinut välttyä "Concerning Hobbits" -viboilta, kun kuuntelin yhdeksättä sinfoniaa, osaa Largo. Kaikki nähtävästi on ollut musiikissa kierrätystä jo aikoja sitten.
 
Opin tänään että Färsaarten paikannimet ovatkin olleet alunperin englanninkielisiä, ainakin jos Helsingin Sanomien matkailusivujen juttuun on uskominen.
:knockout:

Sandavagur on viikinkihistoriastaan ja siisteydestään tunnettu kylä Vagarin saarella eteläisillä Färsaarilla. Kylän nimi tulee sanoista sandy bay, eli hiekkainen poukama.

(HS Lauantai, 7.4.2018, sivu D4.)

[Vaihtoehtoinen selitys on toki se, että Maria Paldanius on enempää ajattelematta kääntänyt juttunsa jostain mainitsematta jääneestä englanninkielisestä lähteestä.]
 
Miksi ihmeessä paikannimet olisivat olleet englanninkielisiä, kun saaret ovat olleet skandinaavien asuttamia jo 800-luvulta lähtien? Vai onko Shetlannista seilannut väkeä levittämään omaa kieltään alueelle?

Englanninkielinen wikipedia ei ainakaan väitä Sandavagurin nimen tulevan englanninkielestä, kertoopa vain sen tarkoittavan sandy baytä eli hiekkaista lahtea muistona ajasta, jolloin paikallinen hiekkaranta oli paljon nykyistä isompi.
 
Oikeastaan eilen opin, miten katana sidotaan oikeaoppisesti selkään. Samalla opin myös, että katanan pitäminen selässä ei todellakaan ole mikään "ninjatyyli", vaan kuka tahansa, jolla katana oli, kantoi sitä selässään pitkiä matkoja vaeltaessaan. Vastaavasti kukaan ei koskaan lähtenyt taisteluun miekka selässään, koska sitä on ihan älyttömän vaikeaa ellei suorastaan mahdotonta vetää esiin siinä asennossa.
 
Olen itse tullut pitkällisten kenttätutkimusten jälkeen siihen tulokseen, että katana ei välttämättä ole kaikkein paras taskuun sijoitettava esine, mikäli hakee yökerhossa tiettyä sosiaalisen jään murtavaa kysymysreaktiota.
 
Opin tänään lisää valitettavan välttämättömiä varotoimenpiteitä Suomen alareunan (kasvattamattomuusalkuperältään joko vanhaa tai uutta mallia olevien) pienten tuhotapaisvipeltäjien keskellä pyöräilemiseen.

Lähiympäristön pitkäaikaisena tuntijakonkarina osasin toisaalta kuitenkin jo odottaa tapahtunutta: että kolmanteenkin taustaanhäviämättömän näköiseen fillariini ilmestyisi julkiselle paikalle vietäessä melko nopeasti "vikaa", joka ei synny itsestään. (Ensimmäisestä ajokistani puhkaistiin menneellä viikolla parkissa seisoessa rengas ja toisesta väännettiin soittokello.)
 
Last edited:
Ylös