Pieniä, suuria ja kaikenkokoisia ilonaiheita

Keskivartalon lihaksissa kyllä tuntui, mutta siellähän sen kuuluukin tuntua, oikeassa paikassa.

Olen ilonen siitä, että olet löytänyt itsellesi sopivan laulunopettajan! Kiinnostuin vain, minkä tekniikan/koulukunnan laulua hän opettaa. Minulle on elämäni aikana myös opetettu vähän kaikenkarvaista laulua/laulutekniikkaa vähän kaikenlaisten opettajien toimesta. Nykyinen laulunopettajani, (ja myöskin maailman paras laulunopettaja, onneksi heitä on monta :p) opettaa estill-laulua (google on ystävä, jos ei tiedä mitä tämä on) ja minulle tuli aikamoisena shokkina, kun kymmenen kuorovuoden jälkeen, jolloin opetettiin laulamaan nimenomaan keskivartalon lihaksia apuna käyttäen, hän yhtäkkiä totesi minulle, että oikeastaanhan niitä ei tarvitse mihinkään laulamisessa. Tästä voi ilmeisesti olla erittäin montaa mieltä, mutta hänen mukaansa keskivartalon lihaksilla ilman ulos työntäminen voi olla jopa tuhoisaa äänen kannalta, sillä se laittaa painetta äänihuulten alle ja se paine taas voi pidemmän päälle aiheuttaa ongelmia. Samaa sanoi toinen laulunopettaja, jonka kurssilla olin tuossa vuoden alussa. Saatan tässä sekoittaa nyt laulamisen "tuen" ja ilman ulos puskemisen, mutta osittain ne oman kokemukseni perusteella ainakin ovat sama asia. En aluksi halunnut uskoa, että olisin voinut laulaa väärällä tekniikalla näin kauan, mutta sitten ihan omat kokeiluni päätyivät aina siihen tulokseen, ettei ääni muuttunut vaisummaksi, karheammaksi, tuettoman kuuloiseksi tai ääni väsynyt yhtään tai tuntunut pahalta, vaikka vapauttaisi vatsalihakset täysin. Nyt olen opetellut laulamaan molemmilla tavoilla ja voin niitä tahdonalaisesti vaihdella. Selkälihasten käyttöön varsinkin belttaamisessa tosin kannustan!
Nyt meni vähän offiksi, mutta minua vain kiinnostaa nämä erilaiset tavat, miten näitä opetetaan. Ei kai sitä yhtä oikeaa totuutta olekaan.

Ilonaiheenani on KEVÄT, ihana sää ja se että pääsen taas trampalle! Trampoliinin avulla on niin hyvä harjoitella erilaisia hyppyjä, kun ponnistusvoimaa ei tarvitse niin paljon. Spagaati ilmassa onnistuu trampalla aika hyvin, vielä joskus muutenkin. Olen aina ollut motorisesti kovin lahjaton, mutta nykyään uskaltaudun kokeilemaan kaikkea, mitä olisin ennen pelännyt kuollakseni. Opin juuri kärrynpyörän yhdellä kädellä. Oikeastaan sekin oli uskaltamiskysymys.

Koeviikko päättyi juuri ja vaikka epäilen, pääsenkö läpi maantiedosta tai historiasta, ainakin psykologiasta ja teatteri-ilmaisusta on odotettavissa hyviä numeroita. Tämä jakso meni vähän lintsaillessa ja yrittäessä jotenkin jaksaa raahautua kouluun, eikä oikeastaan ole syytä olettaa, että tämä muuttuisi seuraavassa jaksossa, mutta ainakin tämä on kohta ohi!

Nyt kun kesäteatteritreenit ovat taas kunnolla alkaneet, musiikit siihen on tehty ja elämäni on täynnä musiikkia, teatteria ja tanssia tajuan, kuinka en olisi elossa ilman niitä. Tai pikemminkin, ei ole minua ilman näitä ihania asioita.
 
Palaan yksärillä sinulle Arwen. Ilonaihe tämäkin, että voi muiden laulajien kanssa käydä sivistynyttä keskustelua tekniikasta. CVT on todella ehdoton, siitäkin kahnasin opettajani kanssa.
 
Lämpöoireilevan huhtikuun keskiaikainen rakennusprojektini on valittu ja polkaistu (ei sentään kuitenkaan kirjaimellisesti!) onnistuneesti käyntiin. Odotettavissa on lisäksi ennen pitkää laajennuksia alkuperäispiirustuksiin — kiitos myös juuri oikeaan aikaan yhyttämieni lahjakkaiden ihmisten tuottaman lisäinspiraation.

Miskatonic-yliopiston somejaoksen akateemikkokolleegoja siteeratakseni: "Kyllä Te Tiedätte!"
 
Last edited:
lindëalda, kuulostaisi siltä että laulunopettajasi ei ole todellinen valtuutettu CVT -opettaja tai sitten hän on erittäin huono sellainen, eikä kovin omistautunut. Hän meinaan opettaa väärin CVT:n perusperiaatteita kirjoituksesi perusteella. Laulun ei missään nimessä kuulu sattua tai tuntua epämiellyttävältä. Ei kuulu olla mitään poltetta. Ja CVT opettaa juurikin tuota lihasten rentoutumista josta Arwen puhuu, niitä ei missään nimessä ruveta millään lailla puskemaan. Hyvä tuki on vaivaton eikä se puske ilmaa mihinkään suuntaan vaan sen tarkoitus on juurikin pidätellä sitä. Ilmaa voi päästää vain huokoisella neutraali moodilla, jolloin se on tahallista ja tehokeino, muissa moodeissa ilman vuotaminen on vahingollista äänihuulille pidemmän päälle.

Se, miksi CVT:n opit muuttuvat koko ajan johtuu taas siitä, että he tutkivat koko ajan äänenkäyttöä ja äänihuulia tieteellisesti ja mitä enemmän he saavat asioita selville, sitä enemmän tulee uutta opittavaa tai aikaisemmat käsitykset muuttuvat, luonnollisesti. Tämän takia kaikkien valtuutettujen CVT -opettajien pitää käydä jatkokouluttautumassa tasaisin väliajoin. Joten jos sinunkin opettajasi on (olisi) oikea valtuutettu CVT -opettaja niin hänen pitäisi käydä hakemassa uudet opit yhtälailla. Mutta kuten sanoin, minusta vahvasti tuntuu, että opettajasi ei ole valtuutettu CVT -opettaja joka päivittäisi tietämystään. Kaiken lisäksi hän on oppinut jotain väärin jo perusperiaatteista. Kurjaa on se.

Anteeksi off-topic mutta en voinut vastustaa :D

Tämä oli kuitenkin ilonaiheita keskustelu, kurjuus siis pois!
Minä iloitsen siitä, että saimme viime yönä musiikkiteatterimme käsiksen vihdoin valmiiksi (2 viikkoa ensi-iltaan!). Rankkaa on taas ollut mutta tulee taas mahtava show! Nyt täytyy vain toivoa että ihmiset hoitavat oman tonttinsa. Minä ainakin hoidan omani vaikka aika on kortilla itse jos toisellakin. Hullu kai pitää olla kun kohtaa samat ongelmat joka vuosi kun kirjoitetaan omaa mutta silti joka vuosi tähän ryhtyy xD Joskus voisi tietty oppiakin jotain edellisestä vuodesta...

Ilonaihe on myös se, että tämä on ensimmäinen kirjoitukseni muualle kuin kohtaamispaikalle moneen, moneen, moneen vuoteen. Olen tässä jo parisen viikkoa selaillut topiceja, seurannut teitä kaikkia sivusta, ja kerännyt taas rohkeutta ryhtyä aktiivi foorumilaiseksi. Olen odottanut sitäkin, että löytäisin itselleni uuden avatarin kun vanha on kadonnut mutta nyt oli pakko sanoa sanasensa vaikkei avataria olekaan (on muuten todella vaikeaa yrittää löytää uutta vaikka itseasiassa vanhanaan ei ollut aikoinaan mieleiseni, mutta siihen jotenkin kasvoi ja tottui).

Että moi vaan taas kaikille jotka minut vuosien takaa vielä hämärästi muistaa ^^
 
Kevätseurantaretki lapsen ja monen uuden ja vanhan kaverin kanssa tänään. Nähtiin muutamien kevätseurantalajien (kurkia, joutsenia, töyhtöhyyppiä, leskenlehtiä, västäräkki jne) lisäksi muun muassa hiirihaukka, sinisuohaukka ja kettu. Vaihteeksi pääsi ulos ja sai kulkea omaan tahtiin ja jäädä ihmettelemään kaikenlaista mitä vastaan tuli. Pieni katseli maailmaa ihmeissään, kun enää ei ollutkaan vain valkoista.

@Lilith Evoly on taas keskuudessamme :)
 
Jatkuvasta jännityksestä huolimatta täytyy sanoa että esikarsinta meni hyvin. Noin 80-85 prosentissa tapauksista tiesin mitä tein, ja korjasin oman virheeni jopa menestyksellisesti kuuntelunäytteen jälkeen analysoimalla kappaletta pääni sisällä, ja laittamalla eri vaihtoehdot eri asteikoista sekä niiden kuulokuvat pääni sisällä järjestykseen. Lopputulema oli että asteikko on doorinen, ei kromaattinen. <3 (Kuuntelunäytteestä oli kulunut 40min. kun aloin kyseenalaistaa asiaa.)
 
Maa alkaa olla sen verran kuiva, että uskaltauduin lähtemään liikenteeseen paljasjalkakengillä. Ihana fiilis tuntea taas kunnolla maa jalkojensa alla! Kerrassaan upea keksintö nuo paljasjalkakengät; sääolosuhteet, kaupunkiympäristö ja sosiaaliset normit kun ikävästi rajoittavat avojaloin kulkemista :joy:
 
@Lilith Evoly on taas keskuudessamme :)
Ainakin taustalla pyörinyt jo parisen viikkoa ;) Kyllä tää tästä taas lähtee pikkuhiljaa rullaamaan!

Jalat on mustelmilla, koko kroppa huutaa, mutta ai että oli ihanaa eilen!
Musikaalishow'mme koreoharjoitukset jatkuu hurjalla vauhdilla ja eilen teimme Sweet Transvestiten ja ai että oli ihanaa! Vaikka tämä on ilonaiheita niin sanottakoon, että hieman harmittaa kuitenkin kun on niin kankea ja kunto on olematon. Mutta silti sain paljon kehuja koreografilta että näyttää hyvältä. Olen myös itse erittäin hämmentynyt siitä miten oikeasti jaksoin yllättävän hyvin vaikka jatkuvasti oli jotain alas- ja ylösmenoja ja roikkumista ja pumppaamista ja vaikka mitä :D Toki suonenvedoilta ei taaskaan vältytty ja polvi melkein meni sijoiltaan, mutta ei mennyt! Odotan innolla seuraavaa vuotta jolloin pääsemme (ja ehdimme) todella keskittyä koko vuosi tekniikkaan, venyttelyyn ja koreografioihin. Tätä olen odottanut mooooooooonta vuotta!
 
Minun ikkunoidenpesuni on varmaan vähän samaa luokkaa kuin @Ereine n. Samea likaisuus ja pahimmat kärpäsenkakat lähtivät pois, mutta moni kakkapilkku vielä jäi ja kun lastalla vedin niin niistä tuli komeiuta pyrstötähtiä :D Vesiviitujen suhteen taisin tänä vuonna päästä todella vähällä. Alan pikkuhiljaa oppia.

Olen jo parisen viikkoa iloinnut samasta asiasta kuin @Hanna Kullanväärtti . Jalat kiittävät kun ei tarvitse enää paksupohjaisia kenkiä. Mistä tuli mieleen että on jo pitkään pitänyt vastata kenkätopikkiin, mutta ei vaan ole jaksanut. Enkä taida jaksaa juuri nyt. Myöhemmin sitten :)

Minua ilahduttaa uusi oranssi futonsohva. Tuntuu tosi paljon paremmalta kuin vanha beige ties mitä päälimateriaalia oleva jousisohva. Onhan nuo jouselliset sohvat ihan ok niin kauan kun eri paremmasta tiedä ;) Ainakin minun mielestäni. Patjalliset sohvat joissa jonkunlainen kunnollinen patja ovat yleensä miellyttävämpiä kuin jousilla olevat. Päteeköhän sama sänkyyn? Voi kun olisin rikas. Ei nuo unikulman patjat nimittäin kestäneet hyvänä kymmentä vuotta. Alkaa olla patja aika kamalassa kunnossa ja nyt haaveilen futonista sänkyynkin. Mutta pitää ensin testinukkua joku yö tuossa sohvassa. Mutta nyt eksyin ilonaiheista vähän sivuun.
 
Löysin eilen eli Huhtikuun Virallisen [ 22 ] -hymiöpäivän puolella jo jonkin aikaa haeskelemani Tolkien-sitaatin. :1420:

Uteliaille massoille paljastettakoon, että kyseessähän oli westronin ilmeisesti vuoden 1969 kehitystilannetta koskenut viittaus "Though the actual Common Speech was sketched in structure and phonetic elements, and a number of words invented. . .", kirjassa The Peoples of Middle-earth, sivulla 299.

Kohta löytyy nyt (luonnollisesti...) myös hellähkösti painettuna lyijykynäjälkisenä numerona kirjan hakemistosta. Score!
 
Last edited:
Jeij, kevät on täällä! Vappukin lähestyy ja olen vain oikein tyytyväinen siihen, että pian on pikkuisia kasvinalkuja kaikkialla. :heart:
 
Tämä päivä on ollut ilahduttavan erilainen kuin eilinen, jolloin syytin suurimman osan päivästä itseäni siitä, etten tehnyt mitä olisi pitänyt. Tänään taas aika on jakaantunut tehokkaaseen työhön ja miellyttävään muuhun elämään. Eläköön maanantait! :p
 
Olin minilomalla kavereiden luona Etelä-Saksassa, ja siellä oli lämmintä (no itse asiassa hellettä) ja vihreää! Jospa täälläkin kohta... Hauskaa oli ja nauru raikui. Yöunet jäi vähiin (ei sinne nukkumaan menty) mutta henkisesti piristi kovin!
 
Ilmoittauduin tammikuun pimeydessä kansalaisopiston kurssille "saaristomeren linnut" jonkan ensimmäinen tapaamiskerta oli tänään. Kurssi pitää sisällään kolme teoriapainotteista tapaamista biologi Miia Röngän pitämänä. Näiden jälkeen on tarkoitus mennä Turun saaristoon lauantairetkelle Seilin saareen. Seilin saaressa en ole tullut koskaan käyneeksi, joten sekin asia korjaantuu. Seilin synkästä historiasta olen kyllä monesti kuullut juttua. Siellä on ollut 1600-1700 luvuilla leprapotilaita ja sen 1700-luvulta 1900-luvulle saakka mielenterveyspotilaita.

En ole mitenkään erityisesti "kiinnostunut" linnuista, joten tässä sitä vähän ihmettelen miksi ihmeessä löydän itseni jälleen kerran lintuaiheiselta kurssilta? Ja yksi asia tuli jälleen selväksi - olen kurssin nuorin. Miksi tämäntyyliset kurssit ja samaten Suomen latuyhdistykset keräävät tuota varttuneenpaa väkeä. Elävätkö tosiaan muut ikäiseni niitä kuuluisia ruuhkavuosia vai eikö minun ikäisiäni vain kiinnosta. Vetäjä itse taitaa olla kanssani samaa ikäluokkaa. Mielenkiintoinen ja piristävä kurssi jokatapauksessa.
 
Ylös