Taas ärsyttää!

Ärsyttää se, että täällä ollaan koko ajan vaatimassa koiran ruoan vaihtoa ja väitetään, että koira on tullut kipeäksi nykyisestä ruoasta, mitä syö. Ihmiset, joilla ei ole ollut koiria aikaisemmin, ovat nyt sitä mieltä, että koiran pitää vaihtaa ruokaa joka kuukausi. Johan koiralla menee vatsa sekaisin moisesta vaihtamisesta. Koiralla siis on nyt vatsatauti, mikä on taas eskaloitunut siihen, että ruoka pitäisi vaihtaa näiden yhtien mielestä, vaikka kyseisistä kuivanappuloista tämä ei johdu! Olen nyt erottanut, mikä aiheuttaa tämän vatsaongelman ja poistanut sen ruokaympyrästä, mutta homma sen kuin jatkuu. Täällä kotona siis ruoka pysynyt samana, mutta minähän en tiedä, mitä siellä toisessa paikassa koiralle syötetään. Aina, kun otan asian esiin M:n kanssa, niin tulee selvä anopin ääni sieltä takaa, että koira olisi kyllästynyt ruokaan, kun aina saa samaan. Koira ei kyllästy ruokaansa, jollei sitä siihen opeta ja sen jälkeen se alkaa vaatimaan uutta ruokaa. Koira saa siis koiranmakkaraa anoppilassa nappuloiden kaverina sellaisen puoli pötköä kerrallaan! Olen sanonut miljoona kertaa, että koiran ei tarvitse saada siellä anoppilassa ruokaa, mutta siellä se saa varmaankin 6krtaa päivässä, kun en ole vahtimassa! Kotona ei saa kuin kahdesti ja nykyisin olen jättänyt aamuruoan pois kotona, ettei tule taas ylipainoiseksi. Olen yrittänyt miljoona kertaa selittää, että koira syö vain meillä, koska tämä on sen koti, mutta ei.... Koira on siis todennäköisesti taas saanut anoppilassa jotain uutta ruokaa tai sitten ihmisen ruokaa, missä on runsaasti mausteita tai valkosipulia, juuri sellaisia asioita, mitä koira ei missään nimessä tulisi saada! Ei mikään ihme, että on vatsa sekaisin. Toinen yrittää helliä koiraa ruoalla, eikä komenna yhtään vaikka kuinka ojennettaisiin tässä asiassa. Koira vetää häntä lenkillä ja oppii huonoja tapoja muutenkin. Minä olen sen koiran virallinen omistaja ja vastuu on minun, mutta anoppi on kiven kovaa väittää ystävilleen ja sukulaisilleen, että koira on hänen. En enää kohta jaksa tuota saakelin (örkinmahanpohjukkaissuolennäppylänlimaisintajamädäntyneintä) anoppia, joka koko ajan pyrkii tekemään elämästäni paljon hankalampaa kuin sen pitäisi olla. Hyvä esimerkki, että vien koiran viikonloppuhoitoon vanhemmilleni, koska en luota siihen, että anoppi osaa koiraa hoitaa oikein vaikka olisi ohjeet. Hän niistä viis veisaa. Ei suostunut lukemaan edes eläinlääkärin kirjoittamaa sähköpostia aiheesta!
 
Ota anoppi mukaan eläinlääkäriin ja pyydä eläinlääkäriä keromaan koiran ravitsemuksesta ja ylipainon tuomista ongelmista. Tuossa on kuitenkin paitsi sinun hermot myös koiran terveys pelissä.
Meillä onneksi uskaltaa antaa anopille koiran hoitoon kun hän on ajan kanssa oppinut ainakin koiran suhteen että mennään orjallisentiukasti ohjeiden mukaan. Ehkä jopa liiankin tiukasti, mutta parempi niin kuin täysin lekkeriksi lyöminen.
 
Last edited:
Palasin Käärmeeseen tosi pitkän tauon jälkeen (mikä on ilonaihe). Odotin kahlaavani polvia myöten uusissa viesteissä, mutta tämä näyttääkin uusina vain elokuun alkupäivistä eteenpäin kirjoitetut viestit. Mielestäni en ole käynyt täällä paljon pidempään aikaan. Ehkä oon unissani kirjautunut. Tai ehkä siinä on joku aikaraja miltä ajalta uusia viestejä näytetään. Mutta nyt on hankalaa lähteä kahlaamaan kaikkien teidän kuulumisia tuolta merkkaamattomista ketjuista. Nih!

(P.S. Kivaa olla takaisin täällä. Harkitsen jopa miittimeininkejä. Jos uskallan.)
 
En oikein tiedä itkeäkö vaiko nauraa, joten paras olla ärsyyntynyt? Kolmen viikon töissäolon jälkeen iski sellainen flunssa, että minulla on jopa kuumetta. Olin jo muutaman viikon ennen tätä aivan naatti ja annoin itselleni jo ties mitä diagnooseja. Mutta minkäs teet kun jokapaikkaa särkee ja olo on aamun ensimmäisten pyöräilymetrien aikana sellainen, kuin jalat olisivat aivan maitohapoilla. Käsissä sama rasituksentunne. Latuyhdistyksen retkellä puuskutin kuin höyryveturi "pienen" nousun takia. Nyt olen lähinnä vaivoista ärsyyntynyt, mutta parista ylimääräisestä lepopäivästä kyllä helpottunut. Eniten ehkä ennakkoärsyttää se, että jos joudun raahautumaan lääkäriin, eivät ne mitään ikinä löydä. Siitä pitäisi kai olla helpottunut. Löytäisivät joskus edes ihan tavallisen ja arkisen syyn kun sinne menee ruikuttamaan.
 
Onpas hankalaa saada Helsingistä puutaloa, mikäli se sattuu olemaan ensimmäinen talo jonka aikoo ostaa. Ensiksi pitää varmistautua siitä, että ymmärtää riskit moisessa hankinnassa ja setvii eri kauhuskenaariot, ja sen jälkeen pitäisi saada hommattua laina. Takaisinmaksukykyä löytyy, mutta kivat vanhat puutalot eivät kelpaa pankeille vakuudeksi, vaan pitäisi olemassaolevaa omaisuutta pistää kehiin. Mistäpä minä sitten vakuuksia kehittelisin.
 
Pakkohan se on joskus ensiasunto ostaa eikä silloin yleensä ole antaa vakuudeksi kiinteää omaisuutta. Entäs takaaja?
 
Jaamar sanoi:
Pakkohan se on joskus ensiasunto ostaa eikä silloin yleensä ole antaa vakuudeksi kiinteää omaisuutta. Entäs takaaja?
Click to expand...
Talo on ensiasunnon ostajalle hankala, koska taustalla on mitä ilmeisimmin kaupungin päättäjillä suunnitelmat purkaa suojaus ja jyrätä talo lopulta pois ja rakentaa lisää standardikonttorikerrostaloa jollakin aikavälillä. Ja tämän ne pankeissa todennäköisesti tietää ja siten arvottavat talon arvon alle 75 % sen tämänhetkisestä pyyntihinnasta, vaikka sekin on roimasti alle Helsingin tyypillisten hintojen. Henkilötakauksilla taas ilmeisesti saa katettua velasta vain maksimissaan 10 %, ja jos pankki arvottaa talon arvon omista lähtökohdistaan lähes olemattomaksi, niin aika monta takaajaa tarvitsisi koko velan vakuuksien hoitamiseksi.

Keinona noilla tietyillä päättäjillä talon suojauksen purkamiseen lienevät asumattomuus ja aika. Kun aikaa kuluu tarpeeksi, eikä kukaan talossa asu, niin sehän menee väistämättä rikki ja suojauksen purkamisesta tulee helpompaa ("kun se on jo hajalla, turha sitä on enää kunnostaa"). Lähellä olevasta toisesta vastaavankaltaisesta talosta on jo katto antanut myöten kun on jäänyt asukkaattomaksi vuosikausiksi.

Helsingin uudessa yleiskaavassa tontti on myös jo merkattu kantakaupungiksi, vaikka lupa tonttimuutokseen pitäisi ilmeisesti mennä Museoviraston kautta, jolta taas ei ole kysytty mitään. Eli käsittääkseni yleiskaava ei ole lainvoimainen. Mutta menee niin kauas omasta tietämyksestä jo tässä kohdin, etten osaa olla varma.
 
No johan on örkinpylly! Vanhoja kivoja pikkutaloja pitäisi suojella ja vaalia etteivät pääse siihen kuntoon että on pakko purkaa. Kyllä on jotain Sauronin sontimia örkinpyllykarvoja jotka tuollaista harrastavat.
Anteeksi nyt vaan, mutta minua ottaa niin päähän aina kun jotain vanhaa (ja ehkä arvokasta, mutta vähintään kodikasta) lähdetään tietentahtoen hävittämään jonkun ruman ja tod.näk. harmaan ja sieluttoman laatikon tieltä.
 
Helsingin uusin ja ei vielä lainvoimainen yleiskaava se todella on. Sen aiheen käsittelyyn ei riitä enää ärsytystopikki, vaan sille pitäisi perustaa oma syvä ja raivoisa vihatopikki. Se yleiskaava tuhoaisi lainvoimaisena Malmin lentoaseman, Keskuspuiston, Vartiosaaren, ja tekisi kaupungista logistisesti ahtaan ja vaarallisen huonosti evakuoitavan kaupungin. En jatka enempää, unta ei saa vihaisena.
 
Nuha ja tukkoisuus ovat olleet riesanani eilisaamusta lähtien, ja kouluun olisi yleisesti ottaen kiva mennä. Tällä hetkellä en vaan jaksaisi. Olo on vetämätön, pään ympärille on kuin kiedottu näkymätön puristava liina, ja rintaa pistää kohtalaisen kevyistä liikkeistä.
Nyt olisi hyvä paikka lannistua tällaisesta alusta. Nyt olisi myös hyvä paikka raataa apinanraivolla. Mutta oikeastaan nyt olisi hyvä paikka opetella menemään välimaastosta ja opetella tekemään rauhallisesti ja tarkasti.
 
Tämä örkin univelka ja väsymys. Olen siis nukkunut erittäin huonosti viime aikoina ja painajaiset alkavat jo ärsyttämään. En tiedä mistä tämä kausi nyt taas alkoi, mutta toivon sen muuttuvan nopeasti taas positiivisempaan suuntaan.
 
Se, että viikonlopun laivamatkustusta sisältävä reissu tulee olemaan aika kamala kovan tuulen takia. Olen muutenkin erittäin helposti merisairastuva niin varmaan matka kuluu laivan veskissä.. kuten aikaisemminkin vastaavissa tilanteissa.
 
Olenko niin erakoitunut ja introverttiytynyt (on siinäkin sana) että lähdin ihan oikeasti takavasemmalle kun pääsin kaupan parkkipaikalle? Se oli täynnä kuin turusen pyssy (on siinäkin sanonta, mistä lie tullut). Luovutin ja tulin takaisin kotiin. Kivampi siellä on asioida vaikka heti huomenna aamupalan jälkeen, niin ei kompastu muihin. Siellä menee oikeasti ikä ja terveys (paitsi että terveys meni jo) kun jonottaa ja ostoskärryssä pakasteet sulavat.

Ja terveydestä: olo on kun jollain vanhalla mummolla, koska nilkat ovat turvonneet ja pinkeät että kaikki sukat kiristävät vaikka valitsin sellaiset mahdollisimman varrettomat ja kiristämättömät. Mitähän vielä?
 
Minä en ymmärrä ihmisiä, jotka eivät osaa kysyä kohteliaasti asioita, vaan sen sijaan valittavat selän takana asioista toisten kuullen!
Olen tällä hetkellä katsomassa piano-opettajani konserttia. Ennen konsertin alkua istuessani eturivissä kuulin takaani äänen: "on se kummaa että joidenkin tarvitsee pitää hattua sisällä päässä, niin ettei takaa näe mitään." Kivahdin takaisin että voi pyytää kohteliaasti sen sijaan että puhuu selän takana pahaa. Sitten hän sentään tajusi olla vain hiljaa ja kiittää minua.
Ei todellakaan tarvitsisi pitää hattua päässä sisällä, vaikkakin etiketti sanoo ettei naisilla ole velvollisuutta riisua hattua päästä. Salissa on ihan tarpeeksi lämpöä.
Mutta ärsyttää, ärsyttää ja ärsyttää se ilkeä tapa, jolla monet varsinkin keski-ikäiset ja vanhukset edelleen saavat hatun riisumisen tapahtumaan: tuo kovaan ääneen selän takana valittaminen! Eikö heillä, aikuisilla ja viisaammilla ihmisillä ole sen vertaa käytöstapoja, että voisivat kohteliaasti pyytää hatun pois ottamista! Vai tuleeko se valittaminen siitä, että he olettavat automaattisesti minun olevan pahansisuinen nuori johon ei muu vaikuttamiskeino kuin nolaaminen toimi? Minä siedän kyllä kritiikkiä, mutta en huonoa käytöstä!
 
Puolisentoista viikkoa kestänyt räkätauti joka ei ole kunnolla vieläkään ohi. Nenäliinoja kuluu ja kauhean moni asia tuntuu kauhean raskaalta. Tekisi mieli mennä taas kuntosalille, mutta pari päivää lienee viisasta vielä odottaa.
 
Lindëalda sanoi:
Minä en ymmärrä ihmisiä, jotka eivät osaa kysyä kohteliaasti asioita, vaan sen sijaan valittavat selän takana asioista toisten kuullen!
Click to expand...
Minäkään en ymmärrä tuollaisia ihmisiä. Sen sijaan ymmärrän hyvin ihmisiä, jotka eivät osaa kysyä kohteliaasti asioita, vaan sen sijaan valittavat itsekseen mielessään. Usein ärsyttää, kun en osaa puuttua muiden asioihin. Esimerkiksi kerran rautatieasemalla minulta kysyttiin toiselta laiturilta, että tiedänkö, ettei siihen aikaan menevä juna pysähdy sillä raiteella, jonka äärellä seisoin. Tämän ystävällisen neuvon ansiosta osasin siirtyä sille oikealle laiturille. Jälkikäteen mietin, että itse olisin varmaan jäänyt vain miettimään, että onkohan tuo tietämättään väärällä laiturilla, ja uskaltaisiko siltä kysyä sitä.

Siitä, ettei uskalla mennä juttelemaan ihmisille, seuraa lisää aihetta ärsyyntyä itseensä, kun sen sijaan jää pyörimään paikalleen ja miettimään, pitäisikö mennä juttelemaan vai ei. Osaisi edes päättää eikä jäisi näyttämään tyhmältä. Muutaman kerrankin sitä paitsi kyseessä oli vanha tuttu, jolle en sitten lopulta saanut sanotuksi mitään.
 
You must log in or register to reply here.
Ylös