Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Suorassa oleva hakaristi viittaa kotoisiin puolustusvoimiimme. Olisiko rannikkolinnakkeiden huollossa käytetty ajopeli?
 
Suomessa ollaan ja jos on uskominen Helsingin kaupunginmuseon kuvatekstiä niin kyseessä oli tietty osa puolustusvoimista. Tämä kuva on vuodelta 1922. Rannikolla liikuttiin mutta sotilaallinen tietämykseni loppuu aika lailla tähän mutta luulen ettei kyseessä ole rannikkolinnake. Matkan toinen pää oli oletettavasti keskeisessä Helsingissä.
 
Eikös pysty hakaristi ollut nimenomaan ilmavoimien tunnus? Se kun sattui olemaan valmiiksi maalattuna Suomen ilmavoimien ihka ensimmäisen lenskarin kylkeen, koska kyseinen menopeli saatiin lahjoituksena herrasmieheltä, jonka mielestä hakaristi oli vallan mainio kuvio lentoaparaatin kylkeen maalattavaksi.
 
Santahaminassa oli ilmavoimilla lentokenttä ja vesilentoasema, olen nähnyt kuvia siitä tehdystä hienosta pienoismallista. Ja Suomenlinnassakin taisi jotain toimintaa olla. Olisiko niiden väliseen yhteydenpitoon?
 
AresB tuossa jo mainitsi jäälle tehdyt lentokentät. Tällä härvelillä kaiketi tehtiin ja puhdistettiin tuommoiset? Ettei vain Turun Pohjoissalmessakin olisi ollut jonkin aikaa sodan jälkeen vesitasojen talvikenttä, muistelisin joskus aivan tenavana 1970-luvun alkupuolella nähneeni lumi/jäälentokoneen Turussa jossain?
 
Moni vastaus oli aika lähellä mutta luulen että Ares B oli tällä kertaa tarkin. Laitteen kuvaus on: "Umpinainen moottorireki, joka välitti ilmavoimien henkilöliikennettä Helsingin ja Santahaminan välillä. Laite kulki ilmapotkurin avulla ja suksijalaksilla. Kulkuneuvo oli suomalaisten ilmailu-upseerien keksimä." Kuvausvuosi 1922, Ivan Timiriasew / Helsingin kaupunginmuseo CC-BY. Aika hurja kapistus!

moottorireki.jpg
 
Nyt kun Korvatunturin partaukot ovat kiivaimmassa työn touhussa lelujaan näpräämässä, niin muistellaanpa Tolkienin käsistään käteviä partaukkoja. Kääpiöiden sukuja oli seitsemän ja seitsemän oli myös Durinin tähtiä, joten mainitaan seitsemän tunnettua, syntymäpäivälahjaleluja mahtavampaa kääpiökäsityön tuotetta.

Seitsemännen muistaja saa vuoron.

MUOKS: Totta kai kerralla voi mainita useammankin kuin yhden!
 
Last edited:
Josko aloitetaan tunnetuimmasta: Nauglamír eli Kääpiökäädyt
 
Mithrilpaita jota Bilbo kantoi ja olivathan mahtavar Morian kaivoksetkin eräänlainen kääpiöiden käsintyön tuote mahtavine saleineen.
 
Mithrilpaita jota Bilbo kantoi ja olivathan mahtavar Morian kaivoksetkin eräänlainen kääpiöiden käsintyön tuote mahtavine saleineen.

Mithrilpaita luonnollisesti, mutta ehkä kokonainen valtakunta menee kuitenkin pikemminkin rakennustaiteen ja kaivostekniikan piiriin kuin käsityön, niin runollisesti kuin Gimli puhuukin luolien nävertämisestä yksi pikku vasarannäpäys kerrallaan.
 
Neljäs: Seppo Telcharin takoma Angrist-veitsi, jolla B. Erchamion kaivoi 1,5 ei-kääpiötekoista Silmarilia ei-kääpiötekoisesta kruunusta.
 
Kääpiöiden [Telcharin] pajoista ilmaantui Morgothia pistellyttä Angristia pidempiäkin teräaseita, esimerkiksi Sauronilta sormen vienyt Narsil (myöhemmin Anduril).
 
Last edited:
Lasketaanko Morian Länsiportti mukaan? Senhän teki, kuten portin riimut kertoivat, kääpiöseppä Narvi (joka tunnetaan nykyaikana myös mainioista kiukaistaan?), mutta pintasilauksen viimeisteli haltiaherra Celebimbom, joka samaisen riimukirjoituksen mukaan piirusti kyseiset kirjaimet, joten ukset eivät ole 100-prosenttisesti Made by Dwarves.

maxresdefault.jpg

Kääpiökiuas, jee! Paitsi että kiuasfirma Narvi Oy on saanut nimensä ja kiukaan nimen paikallisesta Narvijärvestä, joka siis lainehtii nykyisin Rauman kaupunkiin kuuluvassa entisessä Tl. Lapin kunnassa (milloin ei ole jäässä).

Mutta! Tietysti voimme kysyä mistä järvi on saanut nimensä? Onko lappilaisten kiuasseppien sepäntaito kääpiöiden peruja? Nostivatko pitkäparrat Narvijärvestä järvimalmia itsensä Narvin (tai toisen samannimisen kääpiön) johdolla ja takoivat siitä sampoja ja kampoja ihmisten iloksi? Oliko Seppo Ilmarinenkin kääpiö, Durinin sukua? Kukapa tietää. Kukapa niin.

Mysteeriä syventää edelleen erään jokseenkin birminghamilaisen reservin luutnantin muistiin merkitsemä kääpiö Gimlin kryptisehkö toteamus S:n saattueen norkoillessa Narvin oven edessä, että nimittäin Narvi taitoineen samoin kuin koko hänen sukunsa on maan päältä kadonnut. Ensi kuulemalta voisi ajatella, että G-man tarkoittaa vain sitä, että Narvin ajoista on niin kauan, että katoaminen on ehtinyt luonnostaan tapahtua [osin myös ehkä tietyn balrogin avustamana] mutta miksi hän nimenomaan sanoo, että Narvin suku on kadonnut?

Ehkä Narvi jonakin kauniina toisen ajan päivänä keräsi kokoon vastaan hangoittelevan familynsa, lastasi partavahapurnukkansa, pajavasaransa ja alasimensa ponien [voi poni parkoja!] selkään ja kopsutteli tiehensä kera takana siintelevää Z'ha'dumia kohti kaihoisia katseita luovan kotiväkensä, aina tarujen ja kronikoiden tavoittamattomiin, kaukana pohjoisessa asuvan kansan luo auttaakseen sitä kehittämään alkeellista sivilisaatiotaan ja välillisesti myös telakkateollisuutta ja pläkkimukien väsäämisen jaloa taitoa. Ehkä hänet oli jopa kutsuttu pohjoiseen, liioitelluilla lupauksilla (kausikortteja! kaupunkipolkupyöriä! Turun sinappia!) sinne houkuteltu. Kukapa kerta kaikkiaan tietää! Vaan olisivatko kääpiöt tänne voineet asettua, vähitellen kansaamme sulautua ja sille omat ominaispiirteensä ja moninaiset taitonsa ja kykynsä perinnöksi antaa? Eipä kai sittenkään. Liian kaukaa haettua, tunnustan.

Mutta kun katsoo Leif Segerstamia...
 
Elu Thingolin kalpa taisi olla myös kääpiöiden tekoa, mutta mikäpä sen nimi oli ja oliko sillä nimi? En muista. Vuoro eteenpäin vaan jos vajaa vastaus kelpaa.
 
Ylös