Jos Sormusten Herra suomennettaisiin vasta nyt?

Merri

Ylläpitäjä
Vastuuhenkilö
Ylläpitäjä
Millainen olisikaan maailmanhistoria, jos tätä merkiteosta ei olisikaan suomennettu ennen kuin vasta nyt? Olisitko koskaan edes törmännyt Tolkieniin ennen elokuvien tuloa? Olisiko Suomessa fanikantaa olemassakaan? Entä jos Sormusten Herran olisi kääntänyt sama henkilö, joka käänsi Lohikäärmevuoren? Tiedätkö Tolkien-aiheisia asioita, joissa on ollut suomalaispanosta? Miten niille olisi käynyt ilman suomalaisia?

Tämä on vain mielenkiintoista huuhaata, mutta ainahan näitä asioita voi pyöritellä päässään. Pusken alkua vain sen verran, että en itse uskoisi Suomessa olevan kovinkaan kummoista fanikantaa - hyvä jos olisi edes seuraa olemassa. Uskon että suomennoksella on ollut erittäin positiivinen vaikutus suomalaisen lukijakunnan syntymiseen, ilman sitä meillä ei olisi paljoa mitään.

Sen syvemmin en jaksa asiaa ainakaan vielä pohdiskella, kello viisi aamulla on kello viisi aamulla.
 
Ei elämää koivun ja tähden alla illman Tolkienia!

Tolkienia ei olisi voitu jättää suomentamatta, vaikka kauan täälläkin sinniteltiin ennen kuin siitä tuli mitään. Ajatellaan vaikka Hobittia.
H. siis ilmestyi alun perin vuonna 1937. Sitten tuli tietysti sota ja vei huomiota pois pienistä ja vaatimattomista karvatassuista. Ensimmäinen käännös tuli tietääkseni vasta 1947 - vieläpä ruotsiksi. Sitten kului taas kymmenen vuotta ennen kuin se käännettiin 1957 saksaksi. 60-luvulla tuli sitten seitsemän käännöstä ja vielä 1972 norjankielinen käännös ennen kuin vuonna 1973 suomennettiin Lohikäärmevuori (samana vuonna myös italiaksi, slovakiksi ja tsekiksi. Reilusti yli kymmenen käännöstä tullut tämän jälkeenkin. Vaikka käännöstoiminta ei heti virinnyt kovin vikkelästi, on niitä sen verran paljon siinnyt viimeisten 67 vuoden aikana, että kertakaikkinen pakko oli suomenkielenkin ennemmin tai myöhemmin mukaan päästä. Missään nimessä ei 80-luvun yli olisi voitu sinnitellä ilman ainuttakaan suomennosta. Ja meillähän niitä tuli kokonaista kaksi. Sormusten herran oikeuksista kai jo käytiin kovaakin kilpailua. Joten minun on vaikea kuvitella sellaista Suomea, joka herää Tolkien-suomennosten puutteeseen Jacksonin trilogian hyökyessä maahan.

Suomi ilman Tolkien-suomennoksia olisi kyllä oiva aihe fantasiaromaanille. Vähän samantapainen olisi tilanne kuin näissä dystopioissa, joissa Neuvostoliitto on miehittänyt Suomen 2. maailmansodan päätteeksi ja sitten eletään 80-luvulla Neuvosto-Suomen kurjuudessa. Mutta siinä kun Neuvostoliiton miehittämä Suomi voidaan melko uskottavasti kuvitella (samoin kuin Hitlerin miehittämä Englanti), Suomi ilman Tolkien-suomennoksia kuuluu hieman samaan luokkaan kuin maa, jossa ihmiset kävelevät takaperin. Kaikki sen tietävät heti saduksi.
 
Sanoisin, että jos Sormusten Herraa ei olisi suomennettu, ei olisi uskallettu suomentaa paljoa muutakaan fantasiakirjallisuutta. Tämä taas olisi johtanut siihen, että sitä ei olisi paljoa jos yhtään Suomessa kirjoitettukaan ja näin ollen tuskin olisi tätä nykyistä fantasianlukubuumiakaan. Enpä usko, että englanniksi ainakaan kovin moni ikäiseni olisi Tolkienia ja hänen ihania teoksiaan löytänyt, mikä olisikin ollut sääli.
 
Luulisimpa, että suomennoksesta saattaisi tulla aikas toisenlainen. Näin äkkiseltään mieleeni tulee esim. örkkien ja hiisien nimitykset. Örkki sinällänsä ei ole kauhean pelottava sana... :1420:
Myös velho saatettaisiin suomentaa eri tavalla. Niitähän nyt nykyään riittää näitä nimityksiä, maagit ja noidat ja warlockit sun muut.

Mutta jos viedään ajatus ihan niin pitkälle, että sitä suomennosta nyt vasta olisi tulossa ja että muuta fantasiaa, vaikka Harryjä ei olisi ollut, niin herranjumala, mitä sanoisi Suomen nuoriso! Ne harvat, jotka olisivat fantasiaan tutustuneet, olisivat aivan friikkejä muiden mielestä ja fantasia saattaisi olla yleisesti kovin paheksuttua. Larppausta ei joko olisi tai sitten se olisi saatanallisten touhua (vaikka sitähän se on nytkin.^^)
Tällainenhan on melkoisen mahdotonta, kun ajattelee maapalloistumisen vaikutuksia etenkin tätä Amerikasta ja Englannista lähtöisin olevaa fanitusta kaikelle. Vaikka nyt sitten se Harry Potter. Ajatelkaas, jos siihen olisi tutustuttu ennen TSH:aa. :wtf:
Tolkien on kuitenkin vaikuttanut kovin ratkaisevasti esim. kääpiöihin. Olen sen tainnut mainitakin jossain. Mutta kuitenkin, ilman Tolkienia, kääpiöt eivät varmastikaan olisi useimmiten karvaisia, pieniä ja äkeitä kaivostyöläisiä.

Utopiat ovat sitten kivoja. :mrgreen:
 
le Fui sanoi:
ilman Tolkienia, kääpiöt eivät varmastikaan olisi useimmiten karvaisia, pieniä ja äkeitä kaivostyöläisiä.

Juuri semmoisiahan ne olivat jo ennen Tolkieniakin. Ihme jos et muista esimerkiksi Lumikki sadun seitsemää parrakasta ja kaivoksessa työskentelevää kääpiötä, ja onhan niitä ollut toki muissakin vanhoissa saduissa ja kansantarinoissa.
 
Ovat ovat, Tolkienahn otti paljon vaikutteita kansansaduista yms yms, mutta ilman Tolkienia kääpiöt tuskin olisivat yhtä pop, niin sanoakseni.

Ja minusta kyllä Lumikin ja TSHn kääpiöt poikkeavat toisistaan aika paljon.

Ymmärsin toki, mitä tarkoitit, mietin sitä itsekin.
Kyseiset kääpiöt olivat vain esimerkki.
 
Eivät vain kääpiöt, vaan myös haltiat olisivat kovasti erilaisia. Ei olisi nyt tuntemiamme vahvoja, pitkiä ja ylpeitä sotureita ja seppiä, vaan vain niitä kukilla istuskelevia suloisia siivekkäitä tyhjäntoimittajia... Mikä menetys maailmalle :)
 
Eikä varmaan juuri kukaan puhuisi haltioista, vaan käytettäisiin - silloin kun nyt joku näistä kansanperinteen suojelushengistä tulisi puhuneeksi - tavanomaisempaa muotoa haltija. Esimerkiksi vanhassa Nykysuomen sanakirjassa (1950-luvun alusta) hakusana haltia selitetään näin: "= haltija".

Vaikka eihän posttolkienilaisen maailman Suomen kielen perussanakirja (1990-1994) noteeraa tätä Tolkien-suomennosten mukana yleiseen tietoisuuteen tullutta sanamuotoa ollenkaan.
 
Minä luulen että puhuisimme keijuista. *värisee inhosta* Anteeksi kaikki keijujen ystävät, mutta koko sana herättää minussa syvää äklötystä ja katkeruutta siitä, kuinka väärin haltiat yleisesti nähdään. :yuck:
 
Lohikäärmevuoren kääntäjä oli Tove Jansson.
"Muumimamma" teki kirjasta sangen hmmm... miten sen nyt sanoisi...

Jos Koko TSH olisi käännetty samaan tapaan,niin "hoppelit" olisivat valloittaneet valkokankaat,ja se olisi ollut ihan "Cool".
Tosin myynti olisi varmaan jäänyt pienemmäksi.
Eikä "loru sorbusten herrasta" olisi saanut suosiota,kun alkuperäinen olisi ollut hauskempi.
(Why the sorbus? missään siinä kirjassa ei ollut sorbusta aktiivisena osana.)
 
squirrel sanoi:
Lohikäärmevuoren kääntäjä oli Tove Jansson.
"Muumimamma" teki kirjasta sangen hmmm... miten sen nyt sanoisi...
Ei sentään kääntäjä, kuvittaja vain. Suomentajana toimi Risto Pitkänen.

Eikä "loru sorbusten herrasta" olisi saanut suosiota,kun alkuperäinen olisi ollut hauskempi.
(Why the sorbus? missään siinä kirjassa ei ollut sorbusta aktiivisena osana.)
Djaah, kuinkakohan iso osuus sillä "hauskuudella" muutenkaan mahtaa olla ollut "Lorun" suosioon. Väittäisin että vähintään puolet sen legendaarisuudesta perustuu siihen, että ennen uusintapainosta sitä oli turkasen hankala löytää käsiinsä.
Sorbus varmastikin pääosin siksi, ettei kääntäjä keksinyt sen parempaakaan sanaleikintynkää suomenkielisestä nimestä. :p
 
Etsin netistä, vaan en löytänyt, tuoretta ja kattavaa luetteloa Tarun käännöksistä eri kielille. Ajatukseni oli tämän keskustelun tiimoilta päästä tarkastelemaan sellaista kielialuetta, joka on vasta hiljattain saanut Tekstin Luettavakseen -- ehkä jopa vasta elokuvien jälkeen. Miten ne ovat pärjänneet? Ja mikä maksoi niin kauan?

Ja toinen kysymys: mikä on puhujamäärältään suurin kieli, jolle LoTRausta ei ole vielä saatettu? Kuka siihen taitaisi vastata?
 
Hindiksi ei Sormusten Herraa ole ainakaan itse löytämieni vastausten perusteella käännetty. Lieneekö syynä sitten melko kattava englannin osaaminen hindin puhuma-alueella vaiko puuttuva kiinnostus Kirjaan.

Myöskään arabiankielistä käännöstä ei ilmeisesti löydy.

Perustan tietoni Wikipediasta löytyvään Harper-Collinsin listaukseen.
 
Jotta tämä viesti voi solahtaa tähän ketjuun, seuraa aasinsilta, pons asinorum, jota puolestaan seuraa asian pihvi eli varsinainen asia.

Jos Sormusten herra suomennettaisiin vasta nyt, meidän olisi helppo merkitä muistiin päivä (tai päivät, jos syystä tahi toisesta vielä aloitettaisiin kolmiosaisella laitoksella) jolloin se ilmestyi. Mutta koska Sormusten herra on jo suomennettu (ICYMI) ensimmäisen laitoksen kaikki kolme julkaisupäivää (vuosina 1973-1975) ovat olemassa mutta koska ne ovat yli neljäkymmentä vuotta menneisyysosaston puolella, ne ovat kenties unohtuneet tai jääneet merkitsemättä muistiin aikansa Findegileiltä.

Vai ovatko? Muistaako joku tai tietääkö joku tai pystyykö joku ottamaan selvää siitä, mitkä olivat nuo kolme merkkipäivää, jolloin Sormuksen ritarit, Kaksi tornia ja Kuninkaan paluu ensimmäisen kerran suomennoksina ilmestyivät?

Arvaatte varmaan, että aion merkata kyseiset päivät Kontuwikin kalenteriartikkeleihin (elleivät ne siellä jo ole, huomaamattani, LOL).
 
Tiedustelusi sai minut hankkimaan Hesarin kahden viikon ilmaistilauksen päästäkseni tutkailemaan Aikakone-palvelua. Tarkkoja päiviä ei sieltä löytynyt, mutta vuosien 1973-75 syys-lokakuille julkaisut näyttävät ajoittuneen

1.9.1973 lehdessä mainitaan: "Käännösklassikoksi WSOY puolestaan nimeää hollantilais-englantilaisen professorin J.R.R. Tolkienin laajan, fantastisen romaanisarjan Taru sormusten herrasta. Eila Pennasen, Kersti Juvan ja Panu Pekkasen työryhmä on saanut siitä valmiiksi ensimmäisen osan Sormuksen ritarit."

5.9.1973 numerossa on puolestaan lyhyt muistokirjoitus professori "J. J. Tolkienille" Rovaniemellä tehdyn kävelemisen maailmanennätys -uutisen yläpuolella.

14.9.1975: "J.R.R. Tolkienin odotettu Taru sormusten herrasta valmistuu lokakuun lopulla, kun sarjan kolmas osa Kuninkaan paluu ilmestyy."

Kahdesta tornista ei ole vielä kävellyt vastaan muuta mainintaa, kuin sijoitus "Näitä kirjoja luetaan"-listalla 20.3.1975. Nuuskinta jatkuu.

Muoks: 8.9.1974 WSOY:n syyskauden tarjonnassa: "J.R.R. Tolkienin romaani Taru sormusten herrasta jatkuu toisella osalla Kaksi tornia."

jjtolkien.jpg
 
Paha sanoa. Liekö käännösmoka noiden virheellisten nimikirjainten ohella. Uutisen kirjoittaja ei tainnut olla vielä päässyt tuntemaan Tolkienin tuotantoa henkilökohtaisesti.

Mutta kaikuna Suomesta ennen Tolkienia, löysin Eila Pennasen ansiokkaan Keski-maata, huolettomia hoobeja, teknologiakritiikkiä ja muita Tolkienin merkillisen saturomaanin, jonka petolliset harhakuvat lukija imee sisäänsä kuin hyväätekevän huumausaineen ainakin, keskeisiä teemoja esittelevän artikkelin vuodelta 1961. Spoilerifobiaa ei selvästikään oltu vielä keksitty. Copyrighteja uhmaten saksin sen tänne ladattavaksi.
 
Last edited:
Ehkä Tolkienin synnyinpaikka, buuritasavalta Oranjen vapaavaltio, tulkittiin virheellisesti hollantilaiseksi, vaikka se tuolloin olikin itsenäinen. Ennen wikipediaa joka nippelitiedon tarkistaminen ei ollut aina ihan itsestäänselvä juttu. Jos nykyäänkään.
 
Ylös