Middle-earth Role Playing (MERP) / Keski-Maa Roolipeli (KERP)

Vohobitti

Murhoppeli
En löytänyt MERP:ille / KERP:ille omaa topicia, niin pistän tähän tai siis löysin tällaisen ja tällaisen sivuston, joissa on siis kaikki alkuperäiset moduulit pdf-muodossa.

Niitä on kiva selata, palata ajassa taaksepäin noin 30 vuotta.

Olen tosin edelleen sitä mieltä, että MERP:in Keski-Maata kuvaavat moduulit ovat ohuita kun miettii miten Tolkienin tuotanto olisi ollut mahdollista käyttää roolipelimaailmana, niin ikään pelintekijöillä ei ole ollut oikein kasvin tai eläinoppi hallussa, sosiologiasta puhumattakaan. Mutta osassa moduuleista on todella inspiroivat kartat ja pohjapiirrustukset, suosikkini on yhä Lorien.

Oma problematiikka on myös MERP:in pelisysteemi, mutta siitä joku toinen kerta.
 
Yksi tärkeä kysymys on, käyttääkö Tolkienin maailmaa jännittävien tapahtumien kehikkona, vai pyrkiäkö luomaan kertomuksia, joissa Tolkienin tarinoiden henki. Keski-Maassahan on esimerkiksi juonitteluja taustalla, vaikka ne eivät saakaan kovin suurta huomiota osakseen. Mietittäessä KERP:in lähestymistapaa, voidaan sitä pitää ehkä enemmän perinteisenä fantasiaroolipelinä Keski-Maassa kuin Keski-Maan ehdoilla tehtynä roolipelinä.

Minulla olisi vino pino suomeksi julkaistua KERP-materiaalia, mutta olen ollut laiska käymään sitä läpi. Eräs yksityiskohta jäi kuitenkin mieleeni, eli Sinivuorten ja Briin välillä kulkeva aika arkisilla tavaroilla käytävä karavaanikauppa. Oikeasti kanto- ja vetoeläinten avulla suoritettavassa maakaupassa kuljetuskustannukset ovat järjettömät, joten omenatynnyrille tulisi hintaa määränpäässään. Sinänsä pelaamisen kannalta korkeintaan toisarvoinen detalji, mutta kuvastaa vaikeutta sovittaa yhteen historiallistyyppisen realismin vaatimuksia ja hyvää tarinaa. Aina joudutaan pohtimaan, mihin fokusoidutaan ja mitkä ovat tukevia seikkoja.

Karavaanikauppaesimerkistä voidaan johtaa monta lisäkysymystä: mitä suurempi tavaroiden liikkuvuus maalla tarkoittaisi armeijoiden huollolle, talousalueiden väliselle erikoistumiselle, seikkailijoiden matkustamiselle paikasta toiseen? Kaikki liittyy kaikkeen...
 
Last edited:
Briin käymä kauppa ei tosin ole ICEn kirjoittajien stetsonista peräisin, vaan kyllä se ihan Tolkienin kynästä on lähtöisin, hänhän sijoitti sen suurten kauppareittien risteykseen. Varsinkin Samoojien näkymättömässä suojeluksessa se säilyi elinkelpoisena ja sen majataloissa näki vielä Sormuksen sodan aikoihinkin Idäntietä "mennen tullen" käyttäviä kääpiöitä. Todennäköisesti reilusti enemmän kolmannen ajan 1600-luvulla, jonne M/KERPin matsku pääosin ajoittuu.

Hobitissa kääpiöt eivät olleet harvinaisia vastaantulijoita Konnussa. Sinivuorilta he epäilemättä olivat kotoisin ja matkustivat kohtuullisen turvallista tietä niiden ja Briin väliä, ei noilla kulmilla oikein muitakaan suurempia kohteita ollut ennen Ereborin haltuunottoa.
 
Tolkienin kirjoituksissa veneilytaito on tosiaan vain harvojen hallussa, ja veneellä kulkeva kauppa oli keskiajalla ja aiemmin paljonkin maitse tapahtuvaa kauppaa yleisempää. Ainakin bulkkitavaran, kuten maataloustuotteet. Tästä syystä sijoitin karttaan melko rajut kosket heti Etelän Soiden eteläpuolelle, eihän sovi että Bukinmaalta pääsee helposti veneellä Baranduinin alajuoksulle.

Kääpiöiden nyt voisi olettaa maksavan ostoksiaan vaikka rautaisilla maatalouskaluilla, joita saa vankkureihin aika paljon. Tästä tulikin mieleen, oliko hobittiseppiä paljonkin? Kenties he osasivat korjata rikkimenneitä mutta eivät valmistaa uusia? Jonkin laista huonoa alkeellista hitsausta tms? (Kontuwiki auttoi asiassa, seppiä oli kun oli ahjojakin. Malmisulattoa ei ehkä kuitenkaan eli hankkivat harkkometallia ainakin.)
 
Last edited:
Briin käymä kauppa ei tosin ole ICEn kirjoittajien stetsonista peräisin, vaan kyllä se ihan Tolkienin kynästä on lähtöisin, hänhän sijoitti sen suurten kauppareittien risteykseen.
Toki näin, mutta oma huomioni oli yhteydessä Vohobitin näkemykseen KERP:in heikohkosta sosiologian tuntemuksesta; ei Tolkien yhteiskunta-analyysiansakaan varmaan kirjoittanut "Keskiajan sosiaalihistoria"-teos tyynynsä alla... Ja jos ajatellaan vaikka viljojen satoisuutta tai lehmien lypsymääriä, niin kyllähän nämä tekijät ovat erottamassa esiteollista ja nykyajan maataloutta, joten miksei Keski-Maassa voisi olla aivan omat tuottavuuskertoimensa? Kaikki tämä mundaani on kuitenkin yhteiskunnallisen toiminnan perusta.

Mitä sopii muuttaa, kun tehdään tulkintaa toisten luomasta maailmasta? Milloin vaaditaan realismia ja milloin luotetaan auktoriteettiin?
 
Ehkäpä fantasiamaailmojen ekonomioita ei kannata miettiä liian syvällisesti. Muuten voi alkaa kysellä vaikeita, kuten millä Haltiakuningas maksoi kaiken hänen saleihinsa toimitetun viinin ja muut tavarat - mm. voin ja omenat. Ei ainakaan samaisiin tynnyreihin pakattavalla tavaralla jonka olisi voinut laittaa niiden samojen tavarantoimittajien mukaan, jotka niitä ilmeisesti metsään henkensä kaupalla kärräsivät, vaan tyhjille tynnyreille oli kannattavampaa pitää palautusjärjestelmää joella päivystävine lauttureineen.

Seikkailullisissa roolipeleissä mennään kuitenkin tarina edellä ja siihen nähden ICE:n moduulit saavuttivat ainakin minun mielestäni aivan riittävän uskottavuuden tason.
 
Fantasiamaailmoissa pitää valita, millä alueella fantasia esiintyy ja mikä muistuttaa nykymaailmasta tai sen historiasta. Tolkienilla tieverkkoja on koska tiet ovat kivoja, ei siksi että joku taho on ne rakentanut ja ylläpitää niitä suurin kustannuksin. Noilla spontaanisti syntyneillä teillä sitten kauppiaat kuljettavat lasteja, vaikkei vaiva heijastukaan tuotteiden hintoihin... Koska onhan kauppa jännittävää, jos ei sorru matematiikkaan!

En minä oikeastaan edes väitä, etteikö Keski-Maassa saisi olla herooista talouselämää. On vain mielenkiintoista pohdiskella, mikä on fantasian ydin eri maailmoissa. Joskus visio edellyttää ihmisluonnon muuttamista, toisinaan mantereiden sijoittelu ilmastovyöhykkeille uudella tavalla muuttaa rakenteita, tai sitten mystinen magia kääntää pyörää outoon suuntaan.

Minkä lukija/pelaaja on valmis hyväksymään kiinnostavana twistinä, ja miksi toiset muutokset pilaavat kaiken? Sitä me mietiskeletään.
 
Fantasiamaailmoissa pitää valita, millä alueella fantasia esiintyy ja mikä muistuttaa nykymaailmasta tai sen historiasta. Tolkienilla tieverkkoja on koska tiet ovat kivoja, ei siksi että joku taho on ne rakentanut ja ylläpitää niitä suurin kustannuksin. Noilla spontaanisti syntyneillä teillä sitten kauppiaat kuljettavat lasteja, vaikkei vaiva heijastukaan tuotteiden hintoihin... Koska onhan kauppa jännittävää, jos ei sorru matematiikkaan!

Niin no, Keski-Maan tieverkot olivat muinaisten kuningaskuntien peruja. Ylläpidon puutteessa sitten Vihertie oli viher-, Viimeinen majatalo raunioina ja Boromirin matkustus Gondorista Rivendelliin pitkä ja vaarallinen seikkailu. Tolkienin visiohan oli että kehitys ei kehity vaan sivistys rapistuu hiljalleen ja maailma rumenee.

Ehkä kuitenkin Sinivuoret-Kontu-Brii -akseli oli kohtuullisen turvallista ja sivistynyttä seutua, että kaupankäynti arkisemmillakin tuotteilla oli kannattavaa. Kääpiöille varmasti maistuivat omenat ja muut tuoretuotteet, luolaruokavaliolla keripukki saattoi muuten olla vakava uhka. Ne kauppakaravaani todennäköisesti kuitenkin hankki hieman lähempää määränpäätä, bisnestä tehtiin joka pysäkillä.

Mitä haltivaltakuntaan taas tulee... no, ehkä logistiikan hoitivat haltiat itse, heillähän oli koko maailman aika käytettävissään vaikka sitten viinin roudaamiseen kuninkaalleen ilman tämän kiitosta ja suosiota suurempaa henkilökohtaista hyötyä. Mokomat kommunistit.
 
Last edited:
Laissez-faire haltioita ihmettelin itsekin joskus, mitä lie taiteilijakommuuneja. Missio tapella örkkejä vastaan loppuu heti kun saadaan tarpeeksi rauhallinen paikka asua.
 
Otsikkoon palatakseni, K/MERPissä oli parikin tulkintaa Thranduilin yhteyksistä ulkomaailmaan. Northern Mirkwood - Realm of the Wood Elves -moduulissa (#2600, 1983) kerrotaan: "Silti Metsän kansa käy kauppaa ja jonkin verran osallistuu Pitkäjärven ihmisten pitoihin, vaihtaen omenoita ja haltiatuotteita Dorwinionin viineihin ja muihin vaikeasti saataviin, Synkmetsässä tuntemattomiin herkkuihin. Metsäjoki on heidän elämänlankansa ihmisten maailmoihin; kuitenkin, milloin he vain kyllästyvät ulkopuolisten kanssa toimimiseen, metsähaltiat vain laskevat sulkuportin ja ristikon, ja viihtyvät keskenään kuukausikaupalla."
(Omenat ne vain kummittelevat Keski-Maassa, muutenkin kuin heittoaseina.)

Kun taas Halls of the Elven-King -moduulin (#8204, 1988) mukaan salit "eivät ole vain Metsävaltakunnan kuninkaan koti, vaan hallintokeskus, kaupunki ja linnoitettu turvapaikka [...] kaupallinen ja sotilaallinen keskus, paikka johon kauppiaat kokoontuvat käymään kauppaa Rhovanionin ihmisten ja kääpiöiden kanssa, ja jonne haltia-armeijat kokoontuvat taisteluissaan Mordorin kätyreitä vastaan." (Suomennokset allekirjoittaneen.)

Unelias lymypaikka vai aktiivinen metropoli? Sehän on toki aina pelinjohtajan päätettävissä ja voi olla ajankohdastakin riippuvainen.
 
Niin no, Keski-Maan tieverkot olivat muinaisten kuningaskuntien peruja. Ylläpidon puutteessa sitten Vihertie oli viher-, Viimeinen majatalo raunioina ja Boromirin matkustus Gondorista Rivendelliin pitkä ja vaarallinen seikkailu. Tolkienin visiohan oli että kehitys ei kehity vaan sivistys rapistuu hiljalleen ja maailma rumenee.
Kieltämättä unohdin muinaisen Arnorin ynnä edeltäjiensä loiston. Keskiajallakin taisi tieverkko olla pitkälti roomalaisten peruja... Viidakoissa on myös löytynyt muinaisten kaupunkien raunioita, joten ehkä meillä civilizationin pelaajilla on turhan jatkuvuutta korostava näkemys maailmanhistoriasta. Ehkä muinaisten rakentamilla teillä käytävä kauppa kiviraunioiden lomassa on itseasiassa aika tärkeä osa tätä fantasiasettingiä. Ja KERP tietysti ammentaa ajasta ennen Hobittia, joten raunion paikalla saattaa törröttää tuliterä linna.

Pitää melkeinpä vilkaista jälleen kerppejäni, nehän putosivat juuri upouuden Tolkien-hyllyni valikoimasta, koska Cubicle 7:n ropekirjat vievät liikaa tilaa. Ehkä Acen suomalaisessa laitoksessa häiritsee myös pienen budjetin fyysinen olomuoto, jonka esimerkiksi One Ring löi aika helposti laudalta.
 
Skannailinpa vielä joutessani Brii-moduulin lyhyen kappaleen paikallisesta talouselämästä. Ei tämä niin epäuskottavan fantastiselta vaikuta, varsinkin kun ne omenat loistavat poissaolollaan. :grin:

Yleensäkin muistikuvani on, että ICE:n kirjoittajilla pysyi jalat aika hyvin maassa, vaikka magiankäyttäjiä ja taikaesineitä heidän tuotteissaan esiintyikin hieman enemmän kuin Tolkienilla noin yleisesti.
 

Liitetiedostot

  • Brii _01.jpg
    Brii _01.jpg
    99,3 KB · Katseluja: 6
Hetkinen, sikaa eri muodoissa ja voita. Mutta sittenhän Sinivuorten kääpiöt kärsivät sydän- ja verisuonitaudeista sekä keripukista! :p
 
Senköhän takia KERPissä ja muissa roolipeleissä kääpiöseikkailijat ovat keskimäärin normaalia vahvempia ja kestävämpiä: muut ovat yksinkertaisesti liian sairaita lähteäkseen luolistaan komppaamaan maita ja mantuja.

Hobitti-elokuva tukee osaltaan tätä näkemystä. Rivendellissä tarjoillut viherkasvikset olivat kääpiöille uutta ja epäilyttävää.
 
Tolkienilla tieverkkoja on koska tiet ovat kivoja, ei siksi että joku taho on ne rakentanut ja ylläpitää niitä suurin kustannuksin.
Niin no, Keski-Maan tieverkot olivat muinaisten kuningaskuntien peruja.

Tolkien ajatteli kyllä myös teiden ja siltojen ylläpitoa, vaikka ei ehtinytkään julkaista aivan kaikkea. 1960-luvun alussa suunnitellussa "Hobitin" korjatussa versiossa oltaisiin eksplisiittisesti mainittu Elrondin tärkeä rooli näissä ja eräissä muissakin asioissa. Tolkien oli kirjoittanut:

Chapter III should make clear Elrond´s care for roads etc. from Greyflood to <Mountains>
(Rateliff, The History of the Hobbit, II, 803.)

Rateliff arvelee, että Elrond olisi saattanut palkata tietöihin kääpiöitä:
We might speculate that he hires dwarves to do the work without actually permitting these contractors to know Rivendell's exact location (lying as it does some way off the main road). (ed. s.812)

Itse voisin kysyä, millä varoilla Elrond sitten toimi. Ehkä hän oli osakkaana kauppakaravaaneissa, ainakaan missään kohdassa Hobittia tai Sormusten herraa ei vihjata siihen että Elrond olisi kantanut tulleja tai tiemaksuja (vaikka kaikkeahan ei aina kerrota).

Onkohan KERP:issä mitään ideaa Rivendellin taloudellisesta roolista Eriadorissa? Elrond oli epäilemättä tärkeä taustapeluri jo kolmannen ajan toisella vuosituhannella, jakaantuneen Arnorin pikkuvaltioiden aikana.
 
Last edited:
Onkohan KERP:issä mitään ideaa Rivendellin taloudellisesta roolista Eriadorissa? Elrond oli epäilemättä tärkeä taustapeluri jo kolmannen ajan toisella vuosituhannella, jakaantuneen Arnorin pikkuvaltioiden aikana.

Rivendell-moduulista:
"Rivendellin sosiaalinen järjestys on samankaltainen kuin muidenkin suurten, eristyksissä sijaitsevien kartanoiden. Elrond on talon herra ja kaikissa asioissa ylin auktoriteetti. Joukko muita noldoruhtinaita asuu siellä, mutta kaikki tunnustavat Elrondin. Monet käsityöläiset harjoittavat taitojaan verstaissa ja pajoissa. Sinda- ja salohaltiaryhmissä on hierarkia, johon kaikki mukautuvat omasta tahdostaan. Salohaltiat palvelevat melkein poikkeuksetta ilomielin haltiasukulaisiaan, nauttien yksinkertaisista töistä. Talonväen dúnedainjäsenet ovat omalaatuisessa asemassa, koska heidän tulee osallistua moniin käytännön töihin ja kouluttautua kuin haltiasoturit, mutta saavat oman kunnioituksensa."
[...]
"Koska Rivendell on täysin eristynyt ja omavarainen mikrokosmos, sen asukkailla ei ole tarvetta rahalle. Elrondin väki käy aika ajoin kauppaa Arnorin Dúnedainin kanssa (ja jopa Rhudaurin sen valtakunnan alkuvuosina), mutta rahaa käytetään harvoin. Tämä ei tarkoita etteikö Rivendellissä olisi aarteita. Jopa Ost-in-Edhilistä pelastetuista rippeistä muodostuu melkoinen omaisuus, ja Rivendellin Sepillä on huomattava taito luoda omia mahtavia töitään."

Eli nöyrien työläisten kolhoosi, jonka itsevaltaisella päämiehellä on kassaholvi tulvillaan rahaa ja arvoesineitä. :grin:
 
Player: "Let's raid Rivendell!"
GM [snickering]: "That's gonna be soooo easy..."

Merpistä on helliä muistoja ja varsinkin fumblaamisesta, vaikka yksinkertaisen ratsailta laskeutumisen saattoikin kämmiä niin, että oli koomassa seuraavat kolme kuukautta pelikampanjaan osallistumista huomattavasti haitaten.
 
Salohaltiat palvelevat melkein poikkeuksetta ilomielin haltiasukulaisiaan, nauttien yksinkertaisista töistä.

Asiallista meininkiä.
Olisikohan muuten (erästä USA:n etelävaltioiden sananpartta mukaillen) niin, että salohaltiasta ei saa hyvää sisähaltiaa?
 
Asiallista meininkiä.
Olisikohan muuten (erästä USA:n etelävaltioiden sananpartta mukaillen) niin, että salohaltiasta ei saa hyvää sisähaltiaa?

Ulkohaltioilta he tosiaan vaikuttavat. Käännelläänpä vielä...

"AVARI MORIQUENDI
Nämä ovat salohaltiat, Suvuista maanläheisimmät ja runsaslukuisimmat. He ovat ulkonäöltään samankaltaisia sindaryhmien kanssa, mutta hieman pienikokoisempia, ja heillä on tummemmat hiukset (pähkinänruskeasta tummanruskeaan) ja silmät. Rivendellissä on varsin paljon salohaltioita, joista monet huolehtivat talon piha-alueiden hoidosta ja maatöistä. Toiset pitävät vartiota sindasukulaistensa kanssa. Salohaltiat ovat selvästi huolettomimpia - jopa hölmöyteen asti monien kuolevaisten mittapuulla. Synkkiin Noldoriin verrattuna he ovat kuin lapsia. Salohaltiat pukeutuvat usein vihreään ja ruskeaan, ja Rivendellissä asuvat ovat erityisen taipuvaisia käyttämään vaatteissaan kirkkaita värejä."
 
Last edited:
Ylös