Uusia Tolkien-kirjoja

Huhtikuun lopussa näemmä tuli (vähänkös) komea De Luxe -laitos Tolkienin käännöksestä Sir Gawain and the Green Knight jossa mukana myös Pearl ja Sir Orfeo. Hintaa toki piisaa, kelpaisi tästä versio ilman koteloa ja hieman pehmeämmillä kansilla, jos vain sisältö pysyisi samana:

 
Tämän uuden edition koukku on siinä, että se sisältää uutta materiaalia verrattuna aiempiin laitoksiin, jotka käsittääkseni ovat kaikki sisällöltään samat vuodesta 1975 lähtien. Tolkien Gatewayn mukaan: The new edition includes the chapter "Sir Gawain and the Green Knight" from The Monsters and the Critics, a facsimile of the fourth verse of Tolkien's manuscript of "Gawain's Leave-Taking" (followed by an early draft of part of the opening Canto of "The Gest of Beren and Lúthien"), and a facsimile of the first three verses of Tolkien's manuscript of "Gawain's Leave-Taking".

TG:n lähteenä on nähtävästi toiminut Tolkien Collector's Guiden keskustelu, jossa opusta ja sen mahdollisia ansioita ruoditaan puolelta sun toiselta.

No, itse asiassa tuo Monsterien ja kriitikkojen luku ei ole mitään ennennäkemätöntä (sillä se on Monstereissa ja kriitikoissa ja sillä hyvä) mutta nuo käsikirjoitus-faksimilet ovat. Josko nyt niiden takia kannattaisi puntiaan liikuttaa ahnaan kustantajan kirstua kohti. Ehkäpä ei kuitenkaan, vaikka esineenä kirja on kieltämättä kauniin näköinen.
 
Kyllähän tuo houkuttelisi. Tavattoman kaunis kirja, ja Tolkien-intoilijalle erittäin kiinnostava teos. Englanninkielentaitoni, vaikka ei huono olekaan, ei silti taitaisi vielä vuosiin riittää tuon lukemiseen - ainakaan niin hyvin, että saisin kovin paljon irti teoksesta. Taitaa jäädä ostamatta, hintavakin kun on.
 
Jos Adlibriksen tietoon on luottaminen, uusi Maamies ja lohikäärme on ilmestynyt tänään. Maski päähän (tai sitten ei) ja kirjakauppaan!
 
^ Suomalaisen Kirjakaupan nettisivut eivät lupaa minkään liikkeen hyllystä löytyvän vielä, mutta jos sattuu olemaan semmoisella suunnalla liikkeellä, niin äkkiäkös sen tarkistaa. Kotiin sen voi kuitenkin jo tilata (sieltäkin).
 
Onko sinulla (ylväs) pakkomielle (= olet tolkien-alatyypin bibliofiili) hankkia kaikki mahdolliset Hobitin laitokset? Tai oletko kenties hankkimassa ensimmäistä Hobittiasi? Vai oletko lukenut kaikki edelliset puhki ja kadottanut osan irtsareiksi muuttuneista sivuista, sekoittanut osan niinikään irtsareiksi muuttuneiden Sormusten herran sivujen sekaan ja koira, jänis, marsu tai lapsi on hoidellut loput (eikä kerro mitään, kunhan tuijottaa suurilla silmillään, märkiä paperinpaloja suupielestä roikkuen)? Tai sinulla on jokin muu yhtä hyvä syy hankkia uusi painos Hobitista?

Nyt siihen on tulossa tilaisuus, sillä WSOY julkaisee marraskuussa 2020 (tänä vuonna! jo ensi kuussa!) Hobitista laitoksen, jossa on ensimmäisen kerran Suomessa Tolkienin alkuperäinen kansi vuodelta 1937. (Tietysti myös Tolkienin oma kuvitus kansien sisällä.)

Lisätietoja WSOY:n sivuilta:


Näistä lisätiedoista käy muuten ilmi sellainen mieltä kiinnostava yksityiskohta, että kirjassa on oleva sivuja 336 kappaletta, mikä on kahdeksan sivua enemmän kuin edellisessä Tolkienin kuvituksella varustetussa Hobitin laitoksessa. Joko kirja on ladottu uudestaan hieman laveammin tai siinä on mukana jotakin uutta, ehkä ei kuitenkaan ihan uutta, vaan esimerkiksi juhlalaitoksesta tutut Brian Sibleyn jälkisanat. Vaan odottakaamme rauhassa ja pitäkäämme ne pitkät ja näppärät sormet kurista... ei kun kurissa. Toistaiseksi.

Hobbity Bobbity said Ron.jpg
 
Tik kirjoitti: "Nyt siihen on tulossa tilaisuus, sillä WSOY julkaisee marraskuussa 2020 (tänä vuonna! jo ensi kuussa!) Hobitista laitoksen, jossa on ensimmäisen kerran Suomessa Tolkienin alkuperäinen kansi vuodelta 1937. (Tietysti myös Tolkienin oma kuvitus kansien sisällä.) "

Miksi edes on käytetty muita kuvittajia, jos kirjan lisäksi on saatavilla kuvitus samalta taholta? Janssonin kuvitus tuo liikaa mieleen Muumit ja tuntuu siltä, ettei kuvittaja olisi edes vaivautunut avaamaan kirjaa tehdessään kuvitusta.
 
Onhan Tolkienin kuvituksella julkaistu Hobitti moneen kertaan, itse asiassa alusta eli vuodesta 1985 alkaen (Lohikäärmevuoressa oli Janssonin kuvitus, samoin muutamissa Hobitin myöhäisemmissä laitoksissa) ja myös Hobitin kannessa on ollut Tolkienin kuva (Smaug aarrekasan päällä) mutta nyt uutta on se, että vuoden 1937 suojapaperin kuvaa käytetään ensimmäisen kerran suomennoksessa.

Kuvittajien paljous (lukuisissa käännöksissä ja myös alkuteoksessa) on vain rikkaus: on hienoa nähdä, millaisena monet lahjakkaat taiteilijat ovat nähneet mielessään Tolkienin kertomuksen. (Jos saa käsiinsä teoksen The Annotated Hobbit, voi samojen kansien sisällä tarkastella monien eri käännösten kuvia.)

Janssonin kuvissakin on paljon hyvää ja vaikka siellä on tekstin kannalta omituisia kohtia (jättimäinen Klonkku, sarvipäiset / -kypäräiset haltiat jne.) ne ovat tavattoman väkeviä tulkintoja. Muumien ei pidä antaa häiritä: tämä on Janssonin tyyli ja sillä hyvä.

Toisaalta makuasioista on paha mennä kiistelemään. Yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta. Tolkien itse ei pitänyt omia kuviaan kovinkaan kummoisina ja olisi alun perin mieluusti nähnyt jonkun ammattitaiteilijan (kunhan tällä ei ole mitään yhteyttä Disneyyn tai sen tyyliin) kuvituksen. Ja monissa satukirjoissaan hän otti riemumielin vastaan Pauline Baynesin kuvat, joita piti vähintään yhtä tärkeinä kuin omaa kertomustaan. (Baynesin tyyli on myös mitä on kirjailijasta riippumatta. Samankaltaisia kuin Maamiehen ja lohikäärmeen ym. ovat esimerkiksi Narnia-sarjan kuvat.
 
Janssonin kuvissakin on paljon hyvää ja vaikka siellä on tekstin kannalta omituisia kohtia (jättimäinen Klonkku, sarvipäiset / -kypäräiset haltiat jne.)

Haltioiden ulkonäköä ei tekstissä itse asiassa kovinkaan paljon kuvata, joten taiteilijalle jää melkoisesti vapautta totetuttaa omia mielikuviaan. Jättimäinen Klonkku taas johtuu käsittääkseni siitä, ettei Tolkien alun perin maininnut tekstissä Klonkun koostakaan mitään. Kun korjattu/täydennetty tekstiversio Klonkun pienen koon mainintoineen sitten tuli, Janssonin kuvitus oli jo olemassa - sehän tehtiin jo 60-luvulla Hobitin ruotsinnosta varten. Jonkun muunkin taiteilijan muistelisin piirtäneen Hobitin kuvitukseen valtavan Klonkun tuon saman vanhemman tekstiversion innoittamana.
 
Last edited:
Tolkienin kuvitus toki on autenttista, mutta sinällään aika irrallista, (ainakin osittain) erillisellä värikuvaliitteellä. Vaikka se on kirjailijan oma näkemys, ei se ole kiinteä osa teosta, joten sen vaihtaminen ei särje sitä. En Janssonin tyylistä erityisemmin välitä noin yleensäkään, mutta Tolkieninkin kuvat ovat aika vaihtelevan tasoisia, kuten ilmeisesti itsekin myönsi.
 
Janssonin kuvitus tuo liikaa mieleen Muumit ja tuntuu siltä, ettei kuvittaja olisi edes vaivautunut avaamaan kirjaa tehdessään kuvitusta.

Jansson teki kyllä paljon muistiinpanoja kirjan sisällöstä (oon nähnyt muistarit ja luonnokset Muumimuseon varastossa ;) ), eli kirja on käyty huolellisesti läpi. Ja @Isilmírë mainitsikin haltiat sekä erityisesti Klonkun, jonka suuri koko ei tosiaan ollut Janssonin syy vaan tekstin. Kaiken lisäksi Janssonin käyttämä tekstiversio oli todennäköisesti sellainen, jossa pelottavimpia tekstikohtia oli siloteltu (tämä ei siis Tolkienin jäljiltä). Kunhan Tolkien 2019 -artikkelikokoelma joskus julkaistaan, niin pääsisin viittaamaan siihen, mitä omassa artikkelissani aiheesta sanon :D

EDIT: Niin ja siis: Jansson pyrki tietoisesti muumityylistään pois tekniikkaa muuttamalla ja tekemällä "vapaampaa" viivaa. Ero aiempiin muumikirjoihin on monissa pienemmissä kuvissa varsin selvä, mutta Näkymättömässä lapsessa Jansson jo käyttää samaa tekniikkaa kuin Hobitissa. Harmi, että tekniikan muuttaminen ei vielä riittänyt siihen, että kuvituksista tulisi tarpeeksi epämuumimaisia!
 
Last edited:
Kunhan Tolkien 2019 -artikkelikokoelma joskus julkaistaan, niin pääsisin viittaamaan siihen, mitä omassa artikkelissani aiheesta sanon :D

Haa, tämä siis liittynee taannoiseen näyttelyyn? Erittäin mielenkiintoista. Voitko kertoa lisää sisällöstä ja kenties julkaisuaikataulusta?
 
Haa, tämä siis liittynee taannoiseen näyttelyyn? Erittäin mielenkiintoista. Voitko kertoa lisää sisällöstä ja kenties julkaisuaikataulusta?

Liittyy osin taidemuseo Artsin näyttelyyn (ei suoraan, mutta epäsuorasti kuitenkin). Pidin siis vuosi sitten Tolkien Societyn Tolkien 2019 -tapahtumassa Birminghamissa esitelmän Janssonin kuvituksista (taas kerran, mutta nyt oli uutta sisältöä) ja esitelmään perustuva artikkeli (jossa on lisää uutta sisältöä) julkaistaan tapahtuman artsukokoelmassa. Harmi vaan, etten tiedä lainkaan, mitä artikkelikokoelmalle ja sen aikataululle kuuluu :( Korona on saattanut sekoittaa pakkaa yms. En ole kehdannut vielä tiedustella asiasta, sillä vastuuhenkilöillä saattaa olla kädet ja siivet täynnä hommia. Sisällöstä en oikeastaan halua hirveästi kertoa vielä, kun artikkelia ei ole julkaistu. Joku vielä nyysii mun työn ja johtopäätökset :D :D Kiitos kysymästä kuitenkin! Täytyy muistaa hehkuttaa sitten, kun kokoelma on julkaistu.
 
Aiheesta toiseen, ehkä ei niin merkittävä julkaisu kuin edellämainittu, mutta Tolkien-tutkimusta kuitenkin pukkaa. Tolkien Societyn vuoden 2020 online-seminaarin esitelmiä on tänä vuonna (ilm. 12.4.) julkaissut kirjana nimeltään Adapting Tolkien (toim. Will Sherwood, 162 sivua, Peter Roe Series 20) skotlantilainen Luna Press Publishing -kustantamo. Hintakin on kustantajan mukaan alle kymmenen puntaa (joskin Suomalainen.com myy sitä hintaan 27,95€). Kirjan esittely on tällainen:

Hosted online, the Tolkien Society 2020 seminar sought to explore how J.R.R. Tolkien’s legacy partly relies on the continued adaption of his works, characters, and languages. It offered insights into a range of artistic adaptions and evaluated how the tangible result expands the Tolkien fanbase and readership while cultivating a love and appreciation of Tolkien through the adaptor’s creative vision. It further examined the ways in which Tolkien’s creations have been interwoven into the very fabric of our primary world.

His words no longer simply exist on the page, they are transformed in our minds and are cast out into the stars. They inspire new universes and invite fresh interpretations from across the globe.

Published under the auspices of the Society’s Peter Roe Memorial Fund, this proceedings features a collection of six papers delivered at the Tolkien Society 2020 Online seminar.​

Ja sisällöstä luvataan tällaista:
  • Will Sherwood, Introduction
  • Cami D. Agan, The First Age Materials: Christopher Tolkien’s Greatest Task
  • Marie Bretagnolle, The other illustrated Silmarillion: Francis Mosley for the Folio Society
  • Dr. Andrew Higgins, Elvish as She is Filmed: The Adaption of the Elvish Language in Peter Jackson’s The Lord of the Rings
  • Brian Egede-Pedersen, “I Heard the Sword’s Song, and it Sang to Me”: Adapting Tolkien in the World of Heavy Metal
  • Mina D. Lukić, Is Adapting Tolkien (Mis)Remembering Tolkien?
  • Kristine Larsen, Adapting Tolkien Beyond Arda, or, How to Navigate the Political Minefield of the International Astronomical Union in Order to Name Features on Titan, Pluto, and Charon After Middle-earth

Kristine Larsenin esitelmän otsikko on sen verran pitkä ja polveileva, että se on luultavasti hauska. Hänhän on tähtitieteilijä, joten kenties tässä päästään kurkistamaan akateemisten astronomipiirien ja Tolkien-fanaatikkojen koomiseen yhteentörmäykseen. Metallimusiikin ja Tolkienin yhteyksistä on tehty tutkimusta jo aiemminkin mutta siitä huolimatta aiheesta voisi löytyä jotakin uutta ja kiinnostavaa.

Adapting-Tolkien.jpg
 
Last edited:
Metallimusiikin ja Tolkienin yhteyksistä on tehty tutkimusta jo aiemminkin mutta siitä huolimatta aiheesta voisi löytyä jotakin uutta ja kiinnostavaa.

Suokaa anteeksi triplapostaus, mutta jäi vaivaamaan tuo viittaus metallimusiikin ja Tolkienin yhteyksiin – eli siis tutkimukseen aiheesta. En tuota kirjoittaessani muistanut, mitä tarkkaan ottaen muistelin, mutta nyt sen (ainakin yhden tutkimuksen) löysin. Ehkä jotakuta kiinnostaa:

Tommy Kuusela: "'Dark Lord of Gorgoroth': Black Metal and the Works of Tolkien", Lembas Extra 2015: Unexplored Aspects of Tolkien and Arda. Edited by Cécile van Zon & Renée Vink, s. 89-120.

Tämä on Hollannin Tolkien-seuran Unquendorin julkaisu, jota tuskin saa käsiinsä mistään mutta onneksi artikkelin voi ladata verkosta Tommy Kuuselan julkaisuluettelosta Academia.edu-sivustolta, jos sen käyttöoikeus on kunnossa:


(Minulla on pdf tallessa, jos jotakuta todella kiinnostaa eikä saa syystä tahi toisesta tuota ladattua)

Kuusela siis työskentelee tutkija-arkistonhoitajana (forskningsarkivarie) Uppsalassa toimivassa Institutet för språk och folkminnen -tutkimuslaitoksen arkisto- ja tutkimusosastossa ja on kirjoittanut muutakin tutkimusta Tolkienista

Ja jos hänen kirjallisuusluetteloaan selaa, huomaa että siellä on kaiken kaikkiaan yhtä ja toista mielenkiintoista, ihmissusista ja muista taruolennoista, Beowulfista...

 
Vuoden 2022 kesäkuussa on tulossa Bodleian Librariesin The Great Tales Never End: Essays in Memory of Christopher Tolkien -kirja, jossa on varsin messevä kirjoittajaluettelo: Maxime H. Pascal; Priscilla Tolkien; Vincent Ferré; Verlyn Flieger; John Garth; Wayne G. Hammond and Christina Scull; Carl F. Hostetter; Stuart D. Lee; Tom Shippey; Brian Sibley. Ja toimittajina Richard Ovenden ja Catherine McIlwaine.

(Harmi, että hinnastakin tulee aika messevä, kun se on £40 + postit + tullit EU:n ulkopuolelta :( )

"Over more than four decades J.R.R. Tolkien’s son and literary executor, Christopher Tolkien, published some twenty-four volumes of his father’s work, much more than his father had succeeded in publishing during his own lifetime. Standing on the mountain of his son’s colossal publishing effort and extraordinary scholarship, readers today are therefore able to survey and understand the vastness of the landscape of Tolkien’s legendarium.

This collection of essays by world-renowned scholars, together with family reminiscences, sheds new light on J.R.R. Tolkien’s work, his son Christopher’s unique gifts in communicating and interpreting that work and the debt owed to Christopher by the many Tolkien scholars who were privileged to work with him. What was Tolkien’s intended ending for The Lord of the Rings? Did it leave echoes in the stripped-down version that was actually published? What was the audience’s response to the first ever adaptation of The Lord of the Rings – a radio dramatization that has now been deleted forever from the BBC’s archives? What was the significance of the extraordinary array of doorways which confronted the hobbits as they journeyed through Middle-earth?

The book is illustrated with colour reproductions of J.R.R. Tolkien’s manuscripts, maps, drawings and letters and, with the kind permission of his estate, photographs of Christopher Tolkien and extracts from his works, some of which have never been seen before, making this volume essential reading for Tolkien scholars, readers and fans."
 
Tämän uuden edition koukku on siinä, että se sisältää uutta materiaalia verrattuna aiempiin laitoksiin, jotka käsittääkseni ovat kaikki sisällöltään samat vuodesta 1975 lähtien. Tolkien Gatewayn mukaan: The new edition includes the chapter "Sir Gawain and the Green Knight" from The Monsters and the Critics, a facsimile of the fourth verse of Tolkien's manuscript of "Gawain's Leave-Taking" (followed by an early draft of part of the opening Canto of "The Gest of Beren and Lúthien"), and a facsimile of the first three verses of Tolkien's manuscript of "Gawain's Leave-Taking".
Sir Gawainista on näköjään ilmestynyt uusi pokkari, jota myydään esim. täällä. Esittelyssä mainitaan, että essee olisi siinä mukana, mutta ovatkohan nuo muutkin? HarperCollinsin sivuilta en löytänyt muuta kuin kalliin deluxe-laitoksen, mutta sen kuvauksessa on sama "includes as a bonus"-virke, eikä siinäkään puhuta noista muista lisäyksistä.

Onkohan joku täällä onnistunut näkemään tätä uutta pokkaripainosta? Ainakin sen hinta olisi deluxe-laitosta miellyttävämpi...
 
Mahtaisiko olla samainen pokkaripainos, jonka näin viime viikolla Helsingin Akateemisessa. En tiennyt katsoa tarkempaa sisältöä.
 
Ylös