Jännittääkö?

Nyt ei tarvitse jäädä juttelemaan kun sanoo että pitää koronaetäisyyttä ;)
Voi myös kokeilla sitoa jonkun keltaisen nauhan tai kangaspalan talutushihnaan merkiksi ettei tahdo nyt kohdata ketään, mutta tätä kaikki eivät tietenkään tiedä ja valitettavasti vaikka tietoa olisi niin ei kunnioiteta. Yksi on myös sanoa juttusille pyrkiville että me harjoitellaan nyt sitä että ohitetaan vastaantulijat tervehtimättä kaikkia.
 
Pääsen huomenna koronavirustestiin. Kuvittelen, että oireeni liittyvät siitepölyallergiaan mutta työterveyden mielestä niitä oli tarpeeksi testiä varten. Varsinainen testauspiste olisi 11 kilometrin päässä, mikä on autottomalle vähän hankalaa mutta onneksi lähempää löytyi myös testauspaikka. Vähän eri juttu pyöräillä 5 kuin 22 kilometriä...
 
Olen ollut nyt jo melkein kolme kuukautta etäterapian varassa, ja nyt sekin lysti on loppumassa, eli viimeinen Kelan kustantama terapiasessio on edessä tunnin päästä. Terapeutin kanssa on ollut puhetta, että hän tarjoaisi vielä ilmaiseksi (!) kolme käyntiä syksyn puolella, mutta nyt joka tapauksessa jonkun kuukauden opettelua terapian jälkeiseen elämään. Kuusi ja puoli vuotta sitten oli edellinen irtautumisyritys, mutta se ei päättynyt hyvin. Tällä kertaa en kuitenkaan ole samoihin aikoihin päättämässä opintoja keskeytykseen ja lopettelemassa psyykelääkitystä.
 
No onhan tää elämä taas jänskää. Olin tänään työhaastattelussa. Aloitin nykyisen duunini viime syksynä, ja ajattelin pysyväni siellä jonkin aikaa. Koronan aiheuttama lomautus heitti asiat päälaelleen. Ja tässä ollaan, vakavasti etsimässä uutta leipäpuuta. Lomautus päättyi toukokuun lopussa, mutta jo sen aikana mulla vahvistui käsitys siitä että tahdon mielenkiintoisemman työn. Jos tämä ei tärppää niin haku jatkuu.
 
Kirottu olkoon kohtalon karu kalkki jota Ares B:lle juotettiin! Mutta ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!
 
Kiitos kiroilusta, ei maailmani tähän *snif* kaadu.
Mutta jos jotakuta kiinnostaa esilukea teos ja antaa rakentavaa kritiikkiä, hihkaiskoon hän yksärillä hep.
 
Tuntuu tyhmältä kirjoittaa samasta aiheesta, mutta jännittää niin, etten saa unta. Olen taas kekkaloinut koko yön ja nukkunut vain pätkiä. Noh, huomenna sitten nukutaan ihan nukutusaineen voimin, että jos se vaikka korjaisi unirytminikin :22:
 
En tiedä onko minussa jotakin ennustajanvikaa, mutta työnhaussa ollut "toivottavasti ei oteta useampaan paikkaan kerralla ettei tarvitsisi valita" on kuin onkin johtanut nyt senkaltaiseen tilanteeseen, että enää yksi paikka on haussa pyörimässä ja se on sitä viimeistä haastattelua vaille valmis. Viikon joutuu odottamaan ja sitten tietää, että kirjoitetaanko nimi uuteen työsopimukseen vai tarvitseeko pistää uudelleen työnhaku kunnolla käyntiin.
 
Lähetin juuri yliopistolle tarkkaan täytetyn lomakkeen muodossa pyynnön saada humanististen tieteiden kandidaatin todistus. Nyt jännittää ihan suhteettomasti siihen nähden, että kyseessä on vain periaatteen vuoksi tapahtuva aikoinaan kesken jääneiden opintojen jonkinlaiseen loppuun saattaminen ennen vihoviimeistä takarajaa.
 
Tein tänään jotain teatteriin liittyvää ja laitoin sähköpostin eteenpäin luettavaksi sellaiselle henkilölle, että nyt jännittää ihan hirveästi. Kyseinen ihminen voi joko halutessaan romuttaa koko kuvion tai sitten hän voi sen hyväksyä ja sitten tulee uusi jännityksen aihe. En tiedä kuinka nopea lukija kyseinen ihminen on, mutta jännittää ihan vietävästi. Olen tänään kotona pitkästä aikaa ihan rennosti ilman aikataulua.. on meinaan maatilalla ollut tarvetta aamusta iltaan ja ensimmäisen kerran sanoin isännälle varmaan pariin vuoteen, että nyt tarvitsen vapaapäivän, kun polvi kiukkuilee. Sähköpostin myötä vatsa on täynnä perhosia ja nyt tuntuu vaan siltä, että ehkä lähden kuitenkin koiran kanssa maatilalle, unohtaakseni koko sähköpostin!
 
Jännittää ihan vietävästi. Saan hyvinkin mahdollisesti töitä oikolukijana Suomen suurimmasta metallimusan verkkolehdestä, kaaoszinesta. Käytännössä olen niin pitkällä että pommitan edestakasin tietoja siitä että olenko käyttänyt ohjelmaa A, osaanko homman B, mitkä työvuorot kävisivät jne. Tämä olisi unelma! Päästä johonkin suht oman alan hommiin jo tässä vaiheessa! Ja vieläpä tuosta lehdestä saattaisi irrota ilmaisia festari/keikkalippuja. Minä todella tahdon sen homman. Päästäkää pieni metallifani Sidhiel tekemään jotakin hyödyllistä hommaa ihan oikealle alalle...
 
Tänään pitäisi vetää roolipelisessio ja huomenna esiintyä julkisessa tilaisuudessa kokemusasiantuntijana, mutta en ole kyennyt oikein valmistautumaan näihin tehokkaasti vaikka aikaa on ollut. Eilisiltana stressi muuttui lamaannuttavaksi ahdistukseksi, mutta sain kuitenkin nukutuksi ja näin uuden päivän sarastuksessa ainoastaan jännittää kovasti. Jotenkin olen päässyt yli eilisestä pettymyksestä itseeni, ja suhtaudun asiaan rauhallisesti; asioita pitäisi tehdä, ja onnistuminen jännittää, mutten koe ahdistusta aiemmasta tekemättömyydestä.

Vaikka tuntuukin naurettavalta stressaantua näin vähästä, niin oikeastaan se kertoo sopeutumiskyvystä: ihmisellä on oma luontainen mielenmaisemansa, johon tosiasiat pitää sovittaa. Kun ei tarvitse stressata työpaikasta tai asuntolainasta, niin jostakin on pakko stressata. Kaiken ei tule olla vain mustaa tai valkoista, vaan asioiden tulee olla tasapainossa. Ehkä ajan saatossa pääsen vielä kuitenkin vähän yhteiskunnallisesti merkittävämpinä pidettyihin huolenaiheisiin. Siihen asti täällä stressataan tonttujen seikkailuista satumaassa ja hullunäyttelyissä kilpailusta.
 
Oon aina halunnut päästä mätkimään miekalla ja nyt ilmoittauduin buhurtin starttileirille lokakuussa. Hui.
Tämä on ensi viikonloppuna. Oon ihan täpinöissäni, vaikka kaikesta huolimatta vähän hirvittää että siellä lyödään aseilla ihan oikeasti. Mutta toisaalta siellä on käsittääkseni myös parikyt kiloa metallia päällä. Pitää käydä vielä ostamassa hammassuojat ja naisten munarit.
 
"Jännittää", koska syöpäpotilasmainen painoni suostuu ampaisemaan jälleen uuteen nousukäyrään ** kilossa jumittamisen sijasta — toivon mukaan ennen kuin joudun vierailemaan motivoimassa terveysalan oireenvähättelyfetisistejä suorittamaan tiettyjä testejä, joihin ne eivät edellisillä rahantuhlauskerroilla vielä suostuneet. Tahi alan suorittamaan ylimääräisten väliaterioiden hankintaa (maapähkinävoi- ym. välipalojen seuraksi) tinkimättömän ja teräksisen kompromissittoman Frusenland-empiristin "romanialaisilla" kotiinkuljetuskonsteilla; ajatus, josta kieleni kieltämättä jo valmiiksi hieman vettyy... :p
 
Last edited:
Ylös