Pieniä, suuria ja kaikenkokoisia ilonaiheita

Okei, myönnän yllättyneeni. Ensin petyin kun Killing Joke oli vähän semmoista papparaisten soittelua vähän sinne päin, mutta Megadeth oli uskomaton livenä. Lähiöbotox yllätti myös positiivisesti, samoin kuin Bokassa, vaikka ensimmäisellä olikin ehkä päivän energisin show. Aurinko paistoi koko päivän, ja paikoitellen oli jopa liian lämmin. Illan tulo kyllä ratkaisi asian.
Pääsin yli pelästyksestäni, kun menomatkalla junassa joku vanha äijä katsoi silmiin ja sanoi että tekisi mieli lyödä. Joku pitkä hevariäijä tuli siihen väliin ja kuiskasi että tullee väliin jos ukko yrittää mitään. Olin hyvin kiitollinen mutta paniikinhan tuollainen tuottaa. Nyt olen junassa tulossa takaisin, ja näköjään iski suorat fobiat iltalähijunia kohtaan, mutta luukutan Slipknotin ykkösalbumia kuulokkeissa ja näytän niin ärtyneeltä että varmasti karkotan ties mitkä huru-ukot hevon h****ttiin.
Ilonaihe koska festarit! Festarit!! Yksi tyttö sanoi äidilleen minun näyttävän Sanna Marinilta, jos se oisi punkkari. Päivän kehu kyllä.
 
Krikkoloksi nimeämäni Vohobitin siirtolapuutarhamökki saanut uuden nimikyltin.

Kertakaikkisen maanmainiota! Aikoinaan kun kuopus vielä kävi miekkailemassa Pasilassa kävin itse usein sillä aikaa kävelyllä Keskuspuistossa, ja siellä oleva palstapuutarha toi aina elävästi Hobittilan mieleen. Jos jollain olisi vielä ollut tällainen kyltti palstansa reunalla, olisin varmaan hihkunut ääneen ilosta.
 
Kesätyön saamatta jäämisestä johtuneet rahaongelmat ratkeavat, kun edesmenneen mummon kämppä saadaan myytyä ensi viikolla. Toki suurin osa menee säästöön, mutta silti. Siinä on sitten varaa siihenkin, että en saa töitä siinä välillä kun en ole vielä tohtoriohjelmassa, mutta olen kuitenkin jo valmistunut. Niin monta stressin aihetta ratkeaa tällä! Ja toki sitten siellä tohtorointipuolella pitäisi olla osa-aikaisesti töissä jossain, ja nyt ei ole sitten erityistressiä sen saamisen suhteen. Toki olisi kiva tienatakin jotain eikä vain elää niillä rahoilla, mitkä putoavat kelalta tai perinnöstä.
Toinen ilonaihe on se, että sain viimeinkin aloitettua yhden esseen kanssa oikeasti. Olen yrittänyt tehdä sitä kohta viisi viikkoa, mutta motivaatio on ollut jossain Norjassa koko ajan. Viimeisenä Rockfest-päivänä nähdyt Me And That Man satanistisella bluesillaan ja Candlemass olivat kyllä aika piristäviä juttuja. Ja en jaksanut jäädä katsomaan Maidenia, koska paikka oli tupaten täynnä humalassa olevia keski-ikäisiä, ja ensimmäinen puoli tuntia oli vain niitä hitaampia biisejä.
 
Siinä on sitten varaa siihenkin, että en saa töitä siinä välillä kun en ole vielä tohtoriohjelmassa, mutta olen kuitenkin jo valmistunut.

Ainaskin ennen oli et piti olla 6 kk eroa maisterix valmistumisen ja jatko-opiskelijax pääsemisem välillä et sai olla työtön työnhakija eli saada päivärahaa / työmarkkinatukea, mikä tuntui ruhtinaalliselta verrattuna opintotukeen. Muuten katsottiin et oli koko ajan päätoiminen opiskelija.

Mut eix mummon perintö mee äidillesi / isällesi?
 
Tänään oli työpaikan Linnanmäki-päivä. Se tarkoittaa, että huvipuisto oli auki vain meitä varten klo 9 - 13 ja jokainen työntekijä sai tuoda mukanaan muutaman vieraan. Minä, joka tulen nykyään pahoinvoivaksi melkein kaikissa kivoissa laitteissa, olin mukana lähinnä pääsylipun ominaisuudessa, jotta omat mukulat ja yksi kuorokaveri pääsivät sisään. Mutta oli ihanan rentouttavaa istua kaikessa rauhassa penkillä varjossa ja lukea vanhaa dekkaria ilman mitään velvoitteita tai kiirettä minnekään, ja Lastenkarusellin, Hepparadan ja Linnunradan verran kävin sentään minäkin laitteissa ja arvostin kovasti sitä, että yksityistilaisuuden takia jonoja ei ollut nimeksikään.
 
Kerrankin mainonnasta oli iloa: sähköpostiini pärähtänyt Pöllöklubin mainos tiesi kertoa, että nyt voi ennakkotilata Maria Petterssonin elokuussa ilmestyvän kirjan Suomen historian jännät naiset - ja jos toimii reippaasti, sen saa signeerattuna. Heippa vain, loput synttärilahjarahat!

Ilahduttava asia on myös se, että posti toi eilen (samoin synttärilahjarahoilla ostetut) kirjat Venäjän kielioppi ja Вниз по волшебной реке.
 
Iso apina tai siis se suurin apina, mikä J. Karjalaisen laulussa on solisti ja viidakkorumpuja kolisti (aarniometsässä harjoitellessaan), on vähän niin kuin Vohobitin idoli.

Ison apinan miettiminen saa Vohobitin aina iloiselle tuulelle: on suuri ilon aihe!
 
Ylen nettisivuilta löytyvä juttu lemmikkinsä hyvinvointiin panostavasta vaasalaisesta kilpikonnanomistajasta. "Ensimmäiset kymmenen vuotta Luigi vietti ujosti kilpensä suojassa."

 
En saa huudella vielä mitään tarkkaa tietoa, mutta oli pakko tulla jakamaan.. että tänään on tapahtunut iso ilonaihe. Se on niin suuri, että katson oikeudekseni jakaa iloni nyt tällaisena hähmäisenä viestinä, koska halkean muuten. En malta odottaa, että saan luvan kertoa. ❤

Hyvää juhannusta kaikille kontulaisille ❤️ rakkain terveisin Linde, musiikkiopiston kahden nuoriso-orkesterin kapellimestari ja taiteellinen johtaja lukuvuonna 2022-2023.
 
Eilen kun lähdin töistä, oli vielä pari tuntia aikaa suoran bussiyhteyden lähtöön. Aloin sitten talsia kohti keskustaa. Valitsin pidemmän reitin AR-pelin vuoksi ja valtasin muutaman areenan matkalla. Vesijärven rannalla täytyi pitää pieni lepotauko puiston penkillä ja viereiselle penkille istahti kymmenisen vuotta vanhempi mies koirineen. Juttelimme siinä koiraa rapsutellessani. 13 vuotta vanha koira, joka ei vieläkään ollut kyllästynyt rapsutuksiin. Pohdin ääneen, josko koira olisi sillä kertaa saanut niistä tarpeekseen ja keskeytin rapsuttamisen, mutta eläin liikehdinnällään viestitti, että lisärapsutukset olisivat vielä paikallaan. Niitä sitten antamaan... Kyllä koirat vain voivat piristää ihmistä silkalla olemuksellaan.
 
Ilahduin siitä, että ratkaisin uuden kotimme kylpyhuoneen lattialämmityksen arvoituksen. Edelliset omistajat olivat kertoneet, että lattialämmityksen termostaatti on saunassa lauteiden alla, ja sinne päästäkseen pitäisi irrottaa alin porras/laude, mikä puolestaan on vaikeaa. Puolisoni on sitä aina välillä yrittänyt siinä onnistumatta. Lattialämmitys on koko ajan ollut tarpeettoman isolla, ja nyt helteillä se vähäisenkin lämpö tuntui kauhealta ajatukselta. Puoliso könysi alimman lauteen edessä ja alla ruuvimeisselit käsissään ja aivan ihmeissään, että kuka tämän systeemin on keksinyt. Tuijotin laudemysteeriä hetken hetken ja kysyin, josko noita muita lauteita voisikin nostaa.

Voihan niitä. :grin: Ylin laude irtosi pienellä kitkuttelulla oikein nätisti ja sieltä pääsi pujahtamaan termostaatin luo. Eivätkö edelliset omistajat olleet tajunneet tätä? Oliko heillä koko ajan ollut kylppärissä näin kuuma, koska he eivät osanneet irrottaa sitä alinta laudetta?

Tunsin itseni nokkelaksi ja taitavaksi tästä hyvästä.

Täytyy toisaalta huomauttaa, että epäkäytännöllinen idea ylipäätään laittaa termostaatti sinne lauteiden alle. Eikä ihan tarpeelliselta vaikuta tuokaan ratkaisu kiinnittää alin laude mahdottomaksi puuhatehtäväksi.
 
Mainittakoon Adlibriksen kesäalesta lisäksi, että taidekirja John Howe's Ultimate Fantasy Art Academy on myynnissä alehintaan 16,90 €.

 
Oman somenäkyvyyden laajentamisella (niin rennolla otteella kuin sitä onkin edistänyt) paranevaan viestin kulkemiseen alkaa uskoa, kun saa Instagramissa tutulta suomalaiselta tililtä sen ensimmäisen ehdotuksen, jossa tarjotaan rahaa vastineeksi tuotteen mainostamisesta.

Lisää tyytyväisyyttä oman yksilöntilanteen maksimointiin nykymaailmantilanteen haasteiden keskellä tuo se, että yöllinen "upper body biohacking" rekillä ja käsipainoilla on pysynyt miellyttävän säännöllisenä ja vailla lusmuilua helteistäkin huolimatta.
 
Last edited:
Tättätärärärättäsirkus tättätärärätättä sirkus!
Asuntosirkus jatkuu. Sittenkin mahdollisuus päästä siihen asumisoikeuasuntoon. Kunhan ei tule mitään takapakkeja. Tarjous nyt osoitettu meille.

Asumisoikeusasunnot on kyllä käteviä, ollaan asuttu jo yli 10 vuotta sellaisissa.
Helsingin Kaupungin asumisoikeusasunnoissa (haso) on vieläpä tosi matalat vuokrat; keskimäärin n.10e/neliö (eli esim. 50neliöstä vuokra on n.500e/kk). Asuntoa on vaikea saada, koska kaikki muutkin haluaa näihin, mutta sitten kun olet systeemissä "sisällä" niin asuntoja voi vaihdella yms.
Pääkaupunkiseudulla omistusasuntojen hinnat alkaa olla niin korkeita, että järkevän kokoisen asunnon saaminen kohtuulliselta paikalta tarkottaisi lähes kaiken varallisuuden uppottamista siihen. Aso-maksut ovat niin paljon pienempiä, että vaikka niihin ottaisi lainankin, niin lainan lyhennys + vapaita markkinoita pienempi vuokra tarkoittaa kuitenkin yhteensä suhteellisen pieniä asumismenoja.

Meillä ei missään nimessä olisi varaa nykyisen kokoiseen asuntoon, nykyiseltä sijainnilta jos tämä ei olisi asumisoikeusasunto. Hason nykyisillä vuokrilla on mahdollista hieman suoda itselleen luksusta isomman kämpän muodossa ja mahdollistaa siten esimerkiksi oma työhuone kummallekin etätöiden mukavaa tekoa varten.
 
Monta ilonaihetta!

1) Loma alkoi!

2) Kesähuone (eli viiden neliön parvekkeeni) on lähes valmis. Vihdoinkin! Suihkulähde (!) on vielä kesken, koska kiviä ei ollut tarpeeksi. Asia korjaantunee viikonloppuna.

IMG_20220701_184158.jpg

3) Ensi viikolla pääsee festareille ja samalla viettämään aikaa ulkomailla asuvan ystävän kanssa! Elinvuosia tullee taas vähintään kolme-neljä lisää, sillä nauru tunnetusti pidentää ikää ja sitä ei ole meidän reissuilta ikinä puuttunut.

Edit. Suihkulähde valmistui, kävin keräilemässä kiviä! Nyt lähde pulputtaa iloisesti 😊
 
Last edited:
Ylös