Mahtisormukset: yleiskeskustelu

Pahoin pelkään, että Tolkienille käy samoin kuin Star Warsille: niin kauan kuin on mahdollista kääriä suuria rahallisia voittoja tahkoamalla spin-offeja ja spin-offin spin-offeja, niitä myös tahkotaan. Vähät tasosta, kunhan tuotos myy.
Tämä sarja on ensimmäinen esimerkki. On kuitenkin hyvä muistaa että meillä on kirjat.
Jatkossa voinemme odottaa vastaavaa politisoitua fantasiaa myös muista klassikoista, myös niin sanotun vakavan kertomakirjallisuuden puolelta. Karamazovin siskokset, Monte Criston kreivitär, Kurjattaret, kenties jopa Aabraham Lincolnin elämäkerta jossa Aabrahamin osan esittää parraton tummaihoinen transvestiitti kääpiönainen.
 
Ei Amazonin sarja minun mielestäni ole "politisoitua fantasiaa" vaan puhtaasti kaupallista viihdettä. Kun ei oikeuksia ole jaeltu kuin Sormusten Herraan ja kun itse kirjasta on jo aika tehokkaasti väännetty rahallinen hyöty irti, niin sitten kokeillaan, irtoaisiko rahaa myös liitteitä jonkinlaisena lähtökohtana käyttävän perusfantasiapäläyksen ruutuihin tuomalla. The War of the Rohirrim kalastelee todennäköisesti samoilla vesillä: viihteellinen (ja mielellään näyttävä) fantasia myy, kun sen yhteydessä mainitaan Tolkien.

Mitä tulee uudenlaisiin tulkintoihin, ne ovat mielestäni ihan ok, jos niille on joku perusteltavissa oleva syy. Sellaiseksi en kuitenkaan laske sitä, että koitetaan tehdä mahdollisimman myyvä tuote sen pohjalta, mikä aiemman näytön mukaan uppoaa suureen yleisöön parhaiten.
 
Last edited:
Laichalaf, tuo alkaa kuulostaa huolestuttavalta. Nyt on aika vetää henkeä.

Jos tummaihoiset näyttelijät sarjassa aiheuttavat suuttumusta, kannattaa ehkä pohtia asenteitaan ja niiden perusteita laajemminkin ja mielellään kriittisesti.

Ja tietysti kaikki tämä on kaupallista viihdettä. Ei siis niin vakavaa. Niin ajatteli varmaan Tolkienkin kun (rahan takia) möi filmioikeudet itse omine karvaisine kätösineen.

P.S. En haluaisi tuomita Rohirrimin sotaa etukäteen. Sen taustalla on vahva tarina ja animaatio on kovin taipuisa väline toteuttamaan sen.
 
Last edited:
Eihän tuo suuttumusta aiheuta, se vain kuvastaa tekijöiden asennetta Tolkienin tuotantoa kohtaan. Mikä ei ole hyvä. Vedän henkeä ja pidän nenästä kiinni kun näen positiivisia kommentteja sarjasta. Nyt en ehdi vastata pidempään. Palaan luultavasti asiaan myöhemmin.
 
Karamazovin siskokset, Monte Criston kreivitär, Kurjattaret, kenties jopa Aabraham Lincolnin elämäkerta jossa Aabrahamin osan esittää parraton tummaihoinen transvestiitti kääpiönainen
Kuulostaa siltä, kuin naisena oleminen olisi mielestäsi jokin kauhea rangaistus!
Jos palaat asiaan, laita se vaikka spoilertägeihin, minusta ei ole kovin hauskaa lukea selityksiä siitä, että naiseus olisi jotenkin rienausta taidetta ja klassikoita kohtaan.

Sukupuolien vaihtaminen on minusta lisäksi todella hauska tapa tuoda jotain uutta vanhaan klassikkoon.
 
Sukupuolien vaihtaminen on minusta lisäksi todella hauska tapa tuoda jotain uutta vanhaan klassikkoon.

Aiheen vierestä, mutta olen miettinyt pitkään, että olisi aika hauska projekti kirjoittaa ja kuvittaa kaikki Grimmin sadut uusiksi niin, että alkuperäistarinoiden naiset ovatkin miehiä ja miehet naisia. Grimm's Manga -pokkariparissa tämä olikin jo tehty Tähkäpää-sadulle. Myös legendaarinen toisen maailmansodan tarkka-ampuja Simo Häyhä on saanut saman käsittelyn mangassa The White Witch, joka tosin on minun silmääni lähinnä outo, mutta niinhän monet japanilaisen kulttuurin tuotokset helposti länsimaiseen silmään ovat. (Olisipa muuten aika mielenkiintoista nähdä Sormusten Herrasta filmisovitus, joka olisi sijoitettu feodaaliajan Japaniin, jossa keisarilinja on kadonnut kauan sitten jonnekin Hokkaidon metsiin ja mongolialainen "Musta Ruhtinas" uhkaa valtakuntaa lännestä.) Kuten sanottua, minulle muutokset ovat ok, jos ne ovat perusteltuja - ja perusteltuja jollain muulla kuin että "näin katsojien on helpompi niellä tuotos ja me saamme enemmän rahaa".

Mitä kaupalliseen viihteeseen tulee, minun mielestäni on surullista, että kaikki mahdollinen myyväksi katsottu alistetaan sille. Toisaalta kuulun niihin ihmisiin, jotka eivät ylipäätään tykkää konventionaalisia uria seuraavasta kevytfantasiasta, ja senkin takia Tolkienin "syvän" maailman pelkistäminen kevyen kiiltäväksi pinnaksi ja vääntäminen viihteelliseksi riipaisee.

Laichalafin ei muuten varmaan kannata katsoa uusinta Vihervaaran Annasta tehtyä sarjaa Anne with an E (jos nyt siis ylipäätään laskee Anna-sarjan vakavaan kirjallisuuteen, koska sehän on tytöille suunnattu). Se on ihan mielenkiintoinen versio alkuperäisestä tarinasta, mutta ainakin minua alkoi ennen pitkää ensin huvittaa (editja sitten vähän ärsyttää) sarjan pyrkimys käsitellä kirjoista poiketen kaikkia mahdollisia tarinan ajankohdan yhteiskunnallisia ongelmia kuten naisten alistettua asemaa, orjien jälkeläisten vaikeaa elämää, alkuperäiskansoihin kohdistuvaa raakaa sortoa, sananvapauden rajoittamista ja sateenkaarikansan pakkoa pysytellä oman turvallisuutensa nimissä kaapissa. Edit Ei sillä, etteikö niitä olisi hyvä tuoda esiin, mutta itse tarina alkoi vähän kärsiä ja päähenkilön kehityskin unohtui siinä sivussa.
 
Last edited:
'Pikku miehiä' romaanisovitus televisioon puuttuu toki myös. Tahi Sissi-prinssin aviokriisi. Ehkä Uunon luullaan ajavan asian miesten puolesta.
 
Se on ihan mielenkiintoinen versio alkuperäisestä tarinasta, mutta ainakin minua alkoi ennen pitkää huvittaa sarjan pyrkimys käsitellä kirjoista poiketen kaikkia mahdollisia tarinan ajankohdan yhteiskunnallisia ongelmia: naisten alistettua asemaa, orjien jälkeläisten vaikeaa elämää, alkuperäiskansoihin kohdistuvaa raakaa sortoa, sananvapauden rajoittamista ja sateenkaarikansan pakkoa pysytellä oman turvallisuutensa nimissä kaapissa.
Mietin tätä tässä, kun kuulin sitä uutta House of Dragon -sarjaa kehutun siitä, että se painottaa naisnäkökulmaa. Vanhoja teoksia tai menneisyyteen sijoittuvia uusia tarinoita uhkaa se, että niiden maailmaa pidetään taantumuksellisina. Ratkaisuna tähän on nostaa esiin maailmankuvan ongelmia. Tietysti liika laajaperäisyys aiheiden käsittelyssä aiheuttaa yleensä huvittuneisuutta. Mutta jos keskitytään vain esimerkiksi naisten asemaan, se voidaan nähdä hyvin raikkaana tapana käsitellä aihetta. Vaan pidemmän päälle näen uhkana sen, että jos aina on tarpeen kommentoida teoksen maailman ongelmia, tulee siitä tällaisille teoksille rasite. Jos joka kerran joudutaan kuvaamaan ongelmia, joita ei voi muuttaa, koska ne tapahtuvat menneisyydessä, siitä tulee hyvin toisteista.
 
'Pikku miehiä' romaanisovitus televisioon puuttuu toki myös. Tahi Sissi-prinssin aviokriisi. Ehkä Uunon luullaan ajavan asian miesten puolesta.
Pikku miehistähän siis on tehty elokuva ja TV-sarja. Vai tarkoitatko nyt Pikku Naisia -kirjasta versiota, jossa onkin pääosassa pelkästään miehiä? Ei sinänsä pöljä idea (toki pitäisi nimetä toisin, ettei menisi sekaisin sen alkuperäisen Pikku miehiä -teoksen kanssa), mutta keskustelu tuntuu nyt ikävästi siltä, että Laichalaf yrittää selittää, miten naurettavaa ja alentavaa on kertoa tarinoita naisten näkökulmasta tai naisten esittämänä. Toivon olevani väärässä tässä tulkinnassa. Jos en ole, niin varmuuden vuoksi saatan estää itseäni jatkossa näkemästä vastaavia viestejä.

Itse esimerkiksi uskon sarjaa vielä näkemättä, että sen ongelmat ja huokauksia aiheuttavat piirteet eivät johdu roolien sukupuolista tai näyttelijöiden ulkonäöstä, vaan käsikirjoituksesta isommassa kuvassa.
 
'Pikku miehiä' romaanisovitus televisioon puuttuu toki myös.

Siitä on tehty ainakin kolme elokuvaa - tosin aavistelen, ettet tiennyt, että kirjalle Pikku naisia on olemassa jatko-osa nimeltä Pikku miehiä.

Olórinin pohdintoihin sanon sen, minkä olen sanonut jo aiemminkin tässä keskustelussa: jos haluaa tehdä jotain uutta, sitten pitää minun mielestäni tehdä jotain oikeasti uutta. Tolkienin maailma on omanlaisensa, se on koko genren ikää ajatellen vanhaa fantasiaa, jonka on kaiken lisäksi kirjoittanut sangen konservatiivinen ja tietyssä mielessä yläluokkainen mies, jonka omaa maailmankuvaa hänen tarinoidensa maailma luonnollisesti heijastelee vahvasti. Toistan siis taas sen, ettei mielestäni pitäisi ratsastaa Tolkienin nimellä, jos käytännössä tarjoaa jotain ihan muuta kuin Tolkienia - vaikka tietysti on paljon vaikeampaa markkinoida jotain omaa luomusta ilman tutun ja rakastetun fantasiakirjailijan nimen antamaa hohtoa.
 
Ah, tasa-arvo on siis Pikku Naisten osalta jo valmis, tai sitten ei, riippuen Pikku Miesten tarinan kulusta. Mutta ei sen niin väliä ole. On vain tyydyttävä siihen mitä Amazon sai aikaan, tai jättää katsomatta, mikäli ei halua tyytyä siihen mitä Amazon sai aikaan. Toivottavasti joku ryhmä tekee Keski-Maan Toisesta Ajasta tv-sarjan joskus.
 
Tähän väliin yksinkertainen, teknisluontoinen kysymys: Mitä toisen ajan vuotta eletään sarjan alussa? Toisin sanoen, ovatko sarjan tekijät tätä ilmoittaneet mitenkään tarkasti? Jos nimittäin vertaa alkutilannetta Tolkienilta peräisin oleviin vuosilukuihin,
  • Mahtisormuksia aletaan takoa n. vuonna 1500 ta., Sauron saa Sormusten sormuksen valmiiksi noin vuonna 1600 ta., nämä ovat vielä edessäpäin?
  • Sarjassa esiintyvä Durin III oli Khazad-dûmin kuninkaana Haltioiden ja Sauronin sodan ajalla 1693- (tämäkin on vielä edessäpäin?), joten ei voinut syntyä (Tolkienin aikajanassa) ainakaan 1400-luvulla, ehkä 1500-luvun ensimmäisellä tai jopa vasta toisella puoliskolla?
  • Eregion perustettiin vuonna 750 ta. ja tuhottiin vuonna 1697 ta. (jälkimmäinen edessäpäin)
Henkilöitä, jotka ovat selvästi väärässä ajassa:
  • Elendil, Isildur, Pharazôn, Míriel (kuuluisivat toisen ajan loppuun), hobitit (karvajalat tulevat Eriadoriin vasta 1050 ka. tienoilla; vai ovatko sarjassa vielä Rhovanionin puolella?)
Mutta ensimmäisen jakson Sauronin etsintä tuntuisi tapahtuvan aivan toisen ajan alussa (Sauron alkoi rakentaa Barad-dûria jo vuoden 1000 ta. tienoilla). Kaiken kaikkiaan aikajana on sekaisin, joten olisi hauska tietää, ovatko sarjan tekijät antaneet sille (omavaltaisesti) jonkin vuosiluvun tapaisen aloituskohdan vai pitävätkö tahallaan sen epämääräisenä.
 
@Tik Minä en ainakaan ole huomannut, että mitään tarkkaa aikaa olisi ilmoitettu. Sen sijaan jo keväällä oli tietoja, että aikajanaa on muokattu niin, että Toisen ajan tärkeimmät tapahtumat, jotka ovat mukana, saadaan mahtumaan viidelle kaudelle, joka on ollut suunnitelmissa. Ja vielä niin, ettei näyttelijöitä tarvitse vaihtaa. Eli ei nähdä isoa liutaa Numenorin kuninkaita. Ja mehän olemme jo tosiaan nähneet Tar-Mirielin ja Pharazonin, ja he ovat jo suunnilleen keski-ikäisiä ulkonäkönsä perusteella.
Edit. niin arvelisin, että sarjan aikajanalla tapahtumat on mahdutettu korkeintaan muutamaan kymmeneen vuoteen, ellei jopa lyhyempään aikaan.
Olisihan samanlainen aikahyppely, jota nähtiin Witcherin ekalla kaudella, mahdollista, mutta en ole ainakaan ymmärtänyt, että siitä olisi kyse. Joten Tolkienin aikajanaa ja sarjan aikajanaa ei välttämättä kannata lähteä vertailemaan. Paljon on FB-ryhmissä ihmetelty esim. sitä, missä on Galadrielin perhe, mutta huhujen mukaan Celeborn ilmestyy kuvioihin vasta toisella kaudella. (Tai sitten hän on hoitamassa Celebriania jossa paikassa x ja kukaan ei ole huomannut mainita, että Galadrielilla on aviomies ja lapsi 😄).
 
  • Like
Reaktiot: Tik
Tietysti númenorilaisten pitkä elinikä tarjoaa periaatteessa hieman pidemmän ajan, vaikka kaikki tapahtuisikin viimeisen hallitsijan elinaikana, joka näkyy olevan 201 vuotta. Muuten sanoisin, että Tolkienin aikajana on melko käyttökelvoton mihinkään tarinan kerrontaan. Se, että mainitut hahmot elävät eri aikaan, ei ole ongelma. Sen sijaan tapahtumien luonnoton hitaus on vaikea selittää. Siinähän kuluu mm. 600 vuotta siitä, kun númenorilaiset alkavat perustaa satamia, siihen, että he alkavat perustaa siirtokuntia. Siitä kuluu vielä 500 vuotta suurten siirtokuntien, Umbarin ja Pelargirin, rakentamiseen ja tästä edelleen vuosituhat Númenorin häviöön. Koko aikana käydään Sauronia vastaan vain kaksi sotaa.
 
Totta, en huomioinut tuota numenorilaisten pidempää elinikää. Näköjään tuossa vaiheessa Numenorin kuninkaat tapasivat muutenkin elää about 220-230 vuotta, mikä tarkoittaa, että viimeinen kuningaspari oli kuollessaan aika iäkäs heidänkin mittapuullaan.
Mehän emme myöskään tiedä, kuinka pitkälle tarustossa sarjaa aiotaan tehdä, mutta varmaankaan sarja ei pääty Numenorin tuhoon, kuten aluksi ajattelin, vaan ehkä Isildurin kuolemaan. (Jos nyt kaikki suunnitellut kaudet tehdään.)
Eli näillä laskutoimituksilla sarjan kattama aika voisi olla esim. reilut parisataa vuotta Toisen ajan lopusta, mutta aiempia tapahtumia on tavallaan tuotu tuonne sekaan. Kuten Mahtisormusten takominen. Itse asiassa sarjan ”nykyajan” voi varmaan parhaiten laskea Isildurin avulla, koska sain sen käsityksen, että hän oli kolmannessa jaksossa ehkä about parikymppinen (täytyy vielä tarkistaa :).
 
Itse veikkaisin, että näyttelijäkulujen minimoimiseksi ja katsojien samaistumismahdollisuuksien maksimoimiseksi nyt esiteltävät hahmot - myös hobitit ja Keski-Maan ihmiset - tulevat palvelemaan viimeisen tuotantokauden loppuun asti, ellei ennenaikainen kuolema korjaa. Tämä tarkoittaisi sarjan tapahtumien tiivistämistä ehkä kolmeenkymmeneen tai neljäänkymmeneen vuoteen.
 
Kyllä tuo traileri jo kertoo, missä mennään. Ei vakuuta tolkienistille, on kivaa netflixtille tai hollywoodistille.
Pakko ehkä katsoa, mutta kiroillen...
 
Enpä taida lukea kommenttiosastoa, kiitos varoituksesta. Mutta oli terävä artikkeli, vaikka ”Tolkien-puristit” ja ”tosifanit” saivat tässä ikävästi määritelmän öyhöttäjien kautta. Sitä se jatkuva huutaminen tekee: vaikka huutajia on vähän, meteli on kova ja luulee pian, että lauma on suuri.

P.S. Miten niin haradilainen? Vähän särähtää.
 
Niin, eihän kolumnisti välttämättä liity mitenkään Haradiin eli meidän aikamme Lähi-Itään ja Afrikkaan päin, hän voi myös olla vanhaa hyrynsalmelaista Iduozee-sukua. Toki mies on varmaan syntynyt tai vähintään kasvanut Suomessa ja omaa Suomen kansalaisuuden, mutta kun hän itse otti tämän väriasian esiin Keski-Maahan sijoittuvassa televisiosarjassa, voinee hänen sukujuuristaan käyttää tuollaista leikillistä analogiaa Keski-Maan kansoihin.
 
Ylös