Ärsyttää!

Profiiliviesti
Keskustelu on suljettu.
Nemesis on ihan tyhmä ja ärsyttävä ja mulla menee hermo, kun joudun aina katsomaan sitä alkuvideota 5000 vuotta ennen kuin sen voi skipata ja sitten pitää lukea toiset 5000 vuotta Jillin tyhmää tekstiä ennen kuin saa pelin ladattua ja sitten TAAS pitää ottaa grenade launcher ja viedä ink ribbonit takaisin alkuun ja TAAS skipata cutscenejä.

Ja sitten Nemesis tulee ja on tyhmä ja vaikea ja sama homma pitää aloittaa alusta.
 
Säveltapailun oppitunnilla kuultua: "Ei tarvitse olla edes musikaalinen, että erottaa sointumuodot. Kuka tahansa epämusikaalinenkin erottaisi nämä sointumuodot."
Jaa. Mikähän hyperalimusikaalinen ihminen minä sitten olen, kun en kerta kaikkiaan erota sointumuotoja, saati niiden käännöksiä?
Ts. ärsyttää opettaja, jonka opetusmetodit ovat neuvostoajalta ja joka on muuten vain ajattelemattoman häijy ihminen. Ja joka ennen kaikkea ei pysty opettamaan minua kuulemaan sointumuotoja.
 
Onpas mölli opettaja! Minä en ikinä oppinut kuulemaan kunnolla edes nelisointuja, mutta ei meidän solfaopemme koskaan esittänyt mitään halveksivia kommentteja vaan kannusti vain yrittämään edelleen.
 
Meillä oli yläasteella musikaalisuustesti, monivalintoja. Vastasin kaikkiin, mutta olisin pärjännyt paremmin veikkaamalla. Pääsisinköhän kyseiselle oppitunnille tekemään opettajaa hulluksi? :p
 
Minulla on aina ollut ongelmia rytmien lukemisen ja toteuttamisen kanssa, ja sitten on tosi turhauttavaa kun joku ammattilainen mussuttaa että "te soitatte sen tittidiididittidii, mikä on väärin, ja oikeasti se menee tittidiididittidii", ja ilmeisesti näissä versioissa on joku ilmiselvä ero mutta minä en kuule sitä, saati pysty toistamaan.

Mutta onhan se helppoa kun osaa, eikä ehkä aina osaa asettua toisten asemaan. Oma teoriaopettajani aikanaan väitti minulle, että jos hänelle soitetaan pieni sekunti, hän ei pysty laulamaan siinä soivia säveliä. En tiedä uskonko siihen oikein vieläkään kun itselleni tuo taas olisi ihan helppo tehtävä :D Tosin opettajan asemassa pitäisi kyllä kyetä olemaan pedagogisesti rakentavampi eikä laukoa noita kaikkihan tän osaa -totuuksia.

Ja ai niin. Joitakin vuosia sitten orkesterini pestasi jonkun koreografihenkilön laatimaan tanssimuuvit, ei vain tanssiryhmälle vaan myös soittajille. Mä en ole kehokoordinaatiollisesti kovinkaan taitava, ja kävi ilmi että jopa omasta mielestäni ihan naurettavan helpot liikkeet olivatkin yhtäkkiä ihan mahdottomia kun samalla piti soittaa. Tähän ei sielläkään suhtauduttu kovinkaan fiksusti, vaan kommentit oli just tuota "tää on ihan helppoa, kaikki osaa" (no tervetuloa, tässä on viulu, anna mennä) sekä "näyttää tyhmältä jos kaikki ei tee kunnolla" (niin varmaan näyttää mutta mitä jos ei pysty? Ajattelitteko että syyllistämällä tehostaisitte oppimista?). Tästä sinänsä aika pienen oloisesta asiasta jäi niin pahat traumat että aloin melkein itkeä kun näin pari viikkoa sitten taas sanan "orkesterikoreografia" ja aloin saman tien pohtia lopettamista.

Että juu, sympatiat Raseenalle.
 
Tässä on juttu ja video siitä, miten huippuammattilaismuusikot selviytyvät yllättävästä haasteesta. Tiedä sitten, liittyykö se mitenkään keskustelun aiheeseen, mutta onpahan kiva stoori.

Vietnamin sotaa vältelleet kutsuntaikäiset kuuluivat ruksineen kyselylomakkeen jokaisen ruudun (luultavasti vastaten sekä myöntävästi että kieltävästi kysymyksiin kuten "Käytätkö huumeita?" ja "Oletko homoseksuaali?"), joutuneen viranomaisen vakavaan puhutteluun ja saaneen vapautuksen palveluksesta. Älkäämme siis aliarvioiko lomakkeiden voimaa!

Luulin saavani potea polveani rauhassa kotonani, mutta täällä on kaksi muutakin sairasta. Vähän lämpöä molemmilla ja itselläni häpeälliset 36 astetta Celsiusta.
 
Olen tässä jo pidemmän aikaa ihmetellyt, miten autoilijoilla on niin kova kiire ajaa tässä taloni vieressä oleviin valoihin niin lujaa, kun ne on lähes aina todennäköisesti punaiset ja vihreisiin ehtisi käytännössä aina körötysvauhdilla.

Nyt sitten tänään kotiin tullessa oli päällä lumimyrsky, joten ajoin ajoradalla polkupyörällä. Aurauksen puutteesta johtuen oli turha kuvitellakaan ajavansa jalkakäytävällä ja autotielläkin tuli oltua enemmän vasemman laidassa kuin oikealla puolen, koska siellä oli lunta vähemmän. Turvaominaisuudekseni olin laittanut ylitehokkaan polkupyörän valoni täydelle teholle; sekä nähdäkseni itse tuiskun lävitse kuin myös varmistaakseni, ettei ajoittain yllättäviä tasapainoilukäännöksiä sisältävä olemassaoloni voi jäädä arvoitukseksi.

Tästä kaikesta huolimatta joku teki perääni äkkijarrutuksen juuri ennen kuin olin ehtimässä kotiportille asti. Tällä oli varmasti aikaa huomata minut, koska suoraa esteetöntä tietä oli 100 metriä. Vauhtia oli siis taatusti liikaa kuin myös (huikea määrä) ajattelemattomuutta. Oletan että autoilija kyllä säikähti itsekin toimintaansa kun jarrutuksensa jälkeen jäi hetkeksi paikalleen. Tietty voihan tuo olla että jäi sadattelemaan minua, mutta mieluummin kuvittelen että jotain tolkkua löytyy päästä, eikä jatkossa enää aja kaupungissa lumituiskussa auraamattomalla tiellä varsinkaan pyöräilijän nähdessään kovempaa vauhtia kuin on tarvis.
 
Ärsyttää omat ennakkoasenteet. Eräs ihminen olisi valmis ottamaan Eddien luokseen. Googletin hänet nimeltä ja hän vaikuttaisi oikein koiria rakastavalta, kokeneelta ja hyvältä isännältä Eddielle, mutta hänen ajatusmaailmansa ja arvonsa poikkeavat niin paljon omistani että minua epäilyttää. Eihän minun pitäisi välittää mistään muusta kuin siitä että hän tarjoaisi lemmikilleni hyvän kodin. Ei koira osaa ajatella millaisia asioita sen isäntä kannattaa taikka vastustaa. Koiraa kiinnostaa vain miten siitä huolehditaan.
 
Pelasin tässä yön pimeinä tunteina hiukan Jagged Alliance - Back in Actionia. Eihän nyt toimintapelien ole tarkoituskaan olla realistisia, mutta silti harmittaa sen palkkasoturiparan puolesta, joka lähtee tekemään aseellista vallankumousta pelkkä .45 pistooli ja kymmenen panosta varustuksenaan. Toisaalta näin saadaan hahmoihin psykologista kehityskaarta, sillä palkkasoturin tärkein ominaisuus eli pyssy päivittyy aina paremmaksi.
 
Menin sitten unohtamaan autokoulun viimeisen teoriatunnin. Mikäs tässä.. uusi tunti maksaa 60e ja myöhästynyt peruutusmaksu ompi kiva satanen. Hehee, hupaisaa. :urg: Outo juttu on se, että netti väittää minun olleen paikalla. Jos olen hiljaa ja rauhassa.. ehkä kukaan ei huomaa mitään.
 
Nyt ärsyttää niin paljon, että pyydän jo anteeksi etukäteen kaikilta, jotka tämän lukevat.

Eräs ulkoistettu firma teki ison mokan yhden tilauksen kanssa, joka piti hoitaa viikon sisällä, kun lauantaina homma pitäisi mennä eteenpäin. Nimenomaan kaikki piti olla lauantaiksi kunnossa, koska sen jälkeen on paha tavoittaa ihmisiä, joita ei näe ainakaan seuraavaan pariin vuoteen. Noh.. arvatkaa, minkälainen puhelu tuli tänään. "Hups.. olin unohtanut kirjoittaa sen listaan, että mitä pitää tehdä. Katsotaan, saanko homman tehtyä huomiseksi.." Ei muuten mutta, en edes tiedä löytyykö kyseiseltä ihmiseltä tarvittavia raaka-aineita... On se mukava tunne, kun ketuttaa kuin Mordorista tulleen Örkin takapuolessa olevaa peräpukamaa näin nätisti ilmaistuna. Ei muutoin, mutta tämä on jo kolmas moka kolmen kuukauden sisään kyseiseltä firmalta.
Aikaisemmin kaikki toiminut kuin unelma! :x:x!!
 
Nyt Henane tosi tiukkaa palautetta ja uhkaus vaihtaa firmaa (jos mahdollista) jos vielä kerrankin tapahtuu jotain vastaavaa.

Ja Sidhielinä antaisin olla ja katsoisin huomauttaako joku, paitsi jos siitä voi tulla isompia ongelmia ettei esim. pystykään tekemään jotain muuta koska se yksi suoritus puuttuu. Vähän epärehellistä, mutta teoriatunnin asiat voi kerrata kirjasta ja onhan se yhtä rahastusta koko homma niin turha maksaa sinne ylimääräistä jos vaan voi välttää.
 
Istun täällä kiltisti keskellä lattiaa ja tuijotan lämpöpatteria. Rumilus alkoi pitää outoa ääntä johon heräsin. Kun ajattelin sammuttaa sen, ehdin koskea vain kanteen, jonka alla virtakytkin ja lämpösäätö on, koko höskä otti ja sammui. Saatoin ehkä nähdä jonkin valonvälähdyksen patterin sisuksissa, jonka syytä nyt tässä mietin. Ongelma: jos patteri hajoaa, sisälle tulee -20. Talossahan on jopa kolme tulisijaa, mutta mitään niistä ei saa käyttää koska hormit ovat epäkunnossa. Väsyttää ja ärsyttää ja huolestuttaa. Tietysti voisin mennä lämmitettyyn alakertaan nukkumaan, mutta kun en jaksa. Jos tämä on sen suvun kummituksen tekosia niin sitten kyllä menee lopullisesti hermo.
 
Poskiontelontulehdus herätti sopivasti Oskarjuhlaan, mutta häiritsee aika lailla kuuntelua. Pitää ehkä varata lääkäriaika. Olis kiva jos olis joku pikadiagnoosilaite jolla katottaisiin onko kyseessä bakteeri. Itse olisin varmasti ostanut antibiootteja jo eilen.
 
Ärsyttää kun ei ole hyvä missään. Paitsi sössimisessä.
 
Työauto levisi heti aamusta toisen kohteen pihaan. Huoltomiestä olen odottanut nyt vähän toista tuntia, jotta se toisi varaosan, jolla kosla saattaa lähteä riittävän korjailun jälkeen liikkeelle. 136 paikkaa jäljellä, ennen kolmea pitäisi olla valmis, jos haluaa auton tyhjentää ennen maanantaita.
Tästä voi tulla pitkä perjantai.
 
Maaseudun rauha... Just joo. Olen noin yleisesti sitä mieltä että valittiin huono asuinpaikka sen puolesta että ollaan maalla, mutta keskellä kaikenlaista aktiviteettia (koulu, urheilukenttä, kohtalaisen vilkas tie). Haluan maalle nimenomaan siksi että siellä on rauhaa, hiljaisuutta ja luontoa, mutta kyllä eilen niin mieleni pahoitin kun taas (viimeksi toissavuonna) alkoi talontakaiselta pellolta kuulua mopojen pärinää. Ei se nyt varsinaisesti haitannut, mutta muistan erään kevään tai syksyn kun istuin ihan rauhassa parvekkeella kuuntelemassa lintujen laulua ja lukemassa kun se pärinä alkoi. Jonkun aikaa jaksoin kuunnella, mutta kun mopo tuli aina vaan takaisin niin lähdin ovet paukkuen sisälle ja nyt aina kun kuulen tuon pärinän pellolta iskee se sama ylitsevuotava ärsytys mikä silloinkin. Todella rasittavaa turhanpäristelyä. Jos edes ajaisi jossain missä ei ole taloja ihan vieressä kun tuo nyt selvästi on heille harrastus ja ajanviettotapa, mutta tulee välillä tuohon ihan pihan rajallekin. Saavat ajella kunhan eivät ajele MINUN kotini nurkalla.
;)
 
Ärsyttää ihan melkoristi se että aikuisten ihmisten keskuudessa osaaminen ja nopeasti oppiminen on jotain niin kamalaa ja kateutta aiheuttavaa että sitä pitäisi ymmärtää hävetä. Viimeksi eilen kuulin lähes vihaiseen äänensävyyn lausuttuna mm. "miten sä voit muistaa tollasta!" ja "siis ei kai kukaan ole vielä ehtinyt tehdä tätä [...] oot sä muka tehny tän jo". Kyse nyt ei ole kuitenkaan mistään rakettitieteestä. Kyrsiihän se kun ei osaa, mutta ei kai se muiden vika ole. Ärsyttää myös oma arkuus tuollaista äänensävyä kohtaan, ja taipumus pehmennellä.

Pienemmissä ketutuksen aiheissa tänään harvinaisen sitkeät ja toistuvat aftat, käärmeen muotoilujen hankaluus mobiilisti, ihmiset jotka eivät voi pysyä asiassa, kaikki muutkin urpot.
 
Aftoihin liittyen minulla tilannetta on helpottanut kun vähensin vehnän syömistä, sekä vaihdoin hammastahnan vähemmän vaahtoavaan; en muista enää sen aineen nimeä, joka aiheuttaa ongelmia, mutta googlettelemalla selviää. Ärsyttävää aftoissa on se, että niiden syntyyn on ilmeisen monta syytä ja eri yhdistelmää, eikä asiaa ole saatu vielä setvittyä perusteellisesti tieteen toimesta. Vähän kuin flunssa.

Nyt itseäni ärsyttää se, että minulla on melkein täysi tuubi hammastahnaa, jonka käyttämisen tiedän aiheuttavan aftoja, mutta en halua heittää sitä mäkeen ja graaaaaaah.

Tai no, ehkä joku poimii sen jos sen heittää mäkeen.
 
Profiiliviesti
Keskustelu on suljettu.
Ylös