Ärsyttää!

Lataa Ingress (join the Enlightened!), lähde portaalikierrokselle ja harmittele viiden tunnin päästä, että pitää mennä takaisin.

Vitsi kun meikä oikein pursuaa hyviä ideoita tänään!

Lähdin sitten kotiin. Kuusi mahdollista pääsypaikkaa muuttui juuri viideksi. Olen niin väsynyt että minua ei enää kiinnosta edes. Haluan viisi tuntia aikaisemmin kotiin tekemään ei-mitään.

Ärsyttää kun joka aamu on sellainen olo, kuin pitäisi kiskoa itsensä ylös suosta omista niskavilloista Münchhausenin tyyliin. En tiedä olenko henkisten voimavarojen päätepisteessä, vai vain laiska ja selkärangaton.

Tämänaamuisella bussimatkalla löin pääni kattoon kiinnitettyyn näyttöön ja bussinvaihdon jälkeen iskin nilkkani penkin alle teräväkulmaisesti sijoitettuun metallilaatikkoon, joka saattoi liittyä ilmastointiin jotenkin.

Lisäksi ärsyttää, että huonosti alkanut päivä kääntyi oikeinkin hyväksi, enkä pääsekään avautumaan tämän enempää.

Menee hermot naapurin koiran kanssa! Vika ei tosin ole elikon itsensä.

Meidän rappuun muutti marraskuussa, siis marraskuussa, uusi naapuri, joka laittoi yhdeksi päiväksi ilmoitustaululle lapun että mukana on muuttanut koira joka on asunut ikänsä landella ja saattaa alussa haukkua yksin ollessaan. Se on nyt alussa sitten haukkunut siellä tunteja joka arkipäivä seitsemän kuukauden ajan. Koiraparkaa käy sääliksi ja samalla se lähes tauoton luskutus käy hermoille!

En haluaisi vaarantaa naapurisopua enkä olla muutenkaan hankala ihminen, mutta kysynpä nyt jotta onko tää asia josta pitäisi olla yhteydessä eläinsuojeluun? En usko että koiraa sinänsä kohdellaan huonosti, mutta selvästikin sillä on paha eroahdistus, jolle ei ole tehty mitään. Isännöitsijälle on aika turha soittaa, aiemmin talossa asui tyyppi joka huudatti telkkaria 24/7 ja kun valitin isännöitsijälle tämä oli sitä mieltä että asukkaat saavat hoitaa tämmöiset "pienet häiriötilanteet" itse. Eihän se tosiaan ollut kuin "pieni häiriö" että saatoin katsella telkkaria ilman ääntä, koska yläkerrasta kuului äänet vallan hyvin!

Sen verran kyllä aristelen konflikteja, etten äkkiseltään mene täysin tuntemattoman henkilön ovikelloa soittelemaan ja valittamaan. Mistä sitä tietää vaikka sieltä tulisi turpaan tai jotain.

Onko naapurille kukaan sanonut asiasta? Entinen koiramme haukkui yksinollessaan, ja olin tosi iloinen kun naapuri asiasta jätti meille lapun. Emme tietysti tienneet että koira haukkui yksinollessaan, koska emme olleet (luonnollisestikaan) paikalla. Koira ei myöskään ollut ylihyperaktiivinen kun menimme kotiin, eli eroahdistusta ei voinut siitäkään päätellä. Ja jos naapuri on kerran lapulla asiasta kertonut aluksi, niin luulisi ettei naapurisopu siitä vaarannu. Olen kyllä itsekin tosi arka huomauttamaan mistään kenellekään, mutta jos vaihtoehtoina on eläinsuojelu, isännöitsijä tai naapuri itse, niin...

Jos laittaa ystävällisen viestin postiluukusta? Ei tarvitse välttämättä edes nimeä laittaa, mutta kertoo että koira haukkuu edelleen ja olet huolissasi, koska se ei selvästi päivisin pysty rauhoittumaan.

Menin eilen avautumaan naamakirjassa erään ryhmän eräässä keskustelussa aiheesta, jonka tiesin äärimmäisen herkäksi, mutta jota en omalta ärtymykseltäni osannut jättää kommentoimatta. Nyt ärsyttää, ettei ollut parempi itsehillintä, vaikka yhtälailla kyllä ärsyttävät edelleen muutamat keskustelun piirteet, joita kritisoidakseni kommentoin. Todennäköisesti sain kuitenkin aikaan lähinnä vain pahaa mieltä enkä suinkaan tavoittelemaani näkökulman laajentamista, joten olisi vain pitänyt osata olla kommentoimatta mitään.

Olen pysytellyt poissa fesestä siitä lähtien. Ehkä huomenna osaan jo olla menemättä enää edes katsomaan, mitä viimeiseen kommenttiini on vastattu. Tai ehkä pitää paastota fesestä viikonlopun yli ja yrittää unohtaa koko keskustelu.

Tilasin Beren and Lúthienin pari päivää sitten ja nyt tulikin viesti Adlibrikseltä, että kirja on päässyt loppumaan kustantajalta enkä saakaan sitä. T__T

Sama harminaihe täälläkin, @Vampirelady . Tilasin vielä saman päivänä kuin ilmoitus kirjan saatavilla olosta tuli, mutta ilmeisesti kysyntä oli suurempi kuin Adlibriksen varastoon tilattu opusmäärä.

Pienempi ärsytyksenaihe: rahkojen ja vastaavien purkkien foliokannet jotka haluavat mennä avatessa tuhannen päreiksi sen sijaan että lähtisivät nätisti ja sotkematta kokonaisena.

Isompi ärsytyksenaihe: oon edelleen kipeä ja pahoin pelkään etten pysty laulamaan huomisessa kuorokatselmuksessa Tauti on repivä yskä -vaiheessa, ja yskimisrefleksiä ei oikein saa hillittyä mitenkään. Mutta katsotaan jos onnistuisin kuitenkin ihmeparanemaan yön aikana...

Ilmeisesti taas yksi miitti menee osaltani puihin eräiden ihmisten muutettua sovittuja suunnitelmia. Kohta voi olla yksi miittipaikka vapaana.

Ärsyttää kun kaikki tapahtumat ovat poikkeuksetta vääränä viikonloppuna. Erityisesti erilaiset [sensuroitu] musiikkitapahtumat, jotka varmistavat sen, että ainoa [sensuroitu] henkilö, jota voisi käyttää kodinvahtina on aina jossain juuri silloin. En osaa sanoa sen kauniimmin kuin [sensuroitu] [sensuroitu] [sensuroitu].

Argh @Ankeuttaja ! On tosi ärsyttävää, kun on järjestellyt asioita päästäkseen jonnekin minne kovasti haluaa, ja sitten muiden ihmisten takia suunnitelmat menevät myttyyn.

Jatkona Vampiren ja minun muutama viesti sitten mainitulle yhteiselle ärtymyksenaiheelle: Nyt Adlibris ilmoitti, että he ovat peruneet Beren and Lúthien -kirjaa koskevan tilaukseni kokonaan, koska teos on loppu paitsi heidän varastostaan, myös kustantajalta. Rahani palautettiin ja minua kehotettiin laittamaan kirja valvontaan Adlibriksen sivuilla, jotta saan tietää, milloin sitä on taas valikoimassa. Eihän se olekaan ollut minulla valvonnassa kuin siitä asti, kun Adlibris sen tulevaan valikoimaansa lisäsi, ja tein tilaukseni nimenomaan siksi, että Adlibris ilmoitti valvomani kirjan olevan tilattavissa. Toivottavasti seuraava ilmoitus opuksen tilattavissa olemisesta johtaa oikeasti sen saamiseenkin.

Miksi kukaan ikinä on keksinyt syvät vaatekaapit? Ihan älytön ajatus että vaatteet pitää laittaa kaappiin kahteen riviin. Takarivi jää käyttämättä tai sitten pitää aina takariviä tutkiskellakseen nostaa eturivin pinot pois kaapista. Yksi vaihtoehto on myös (se eniten käyttämäni) tyynesti sukeltaa kaapin perälle niin että eturivin vaatteet menevät täydelliseen myllerrykseen.
Siivosin siis vaatekaappiani tänään. Se on siivottu viimeksi Mushun ollessa ihan pieni. Ellei peräti odotusaikana. Ja nyt tuo lohikäärmeenpoikanen on jo kolmen. Nyt oli pakko siivota kun puolet vaatteita ei enää mahtunut kaappiin ihan vaan epäjärjestyksen takia. Miksi minä en opi pitämään vaatekaappiani ojennuksessa? Jos avaan vieressä olevan miehen vaatekaapin niin siellä on kaikki aina viikattu ihan täydellisesti ja suorissa pinoissaan. Minulla kaappi on usein enemmän tai vähemmän vaan kasa. Lapsenkin kaapin saan pidettyä edes jonkunlaisessa järjestyksessä, mutta omaani en. Tosin jos lapsen kaappi ei olisi järjestyksessä niin mies ei löytäisi sieltä sitäkään vähää mitä nyt, että ehkä vika onkin siinä kun käytän omaa kaappiani yksin. Silti haluan uskoa että jos saisin vähän vähemmän syvät hyllyt niin kaappi pysyisi huomattavasti paremmassa järjestyksessä.

Puhelinmyyjät... äääh, tekisi mieli joskus ihan kirota muttei kehtaa kun on kasvatettu(?).

Siis eihän minulla ole mitään heitä vastaan ihmisinä ja työtäänhän he tekevät mutta satun itse olemaan sen mallin ihminen, että kun tarvitsen jotain, menen ITSE kauppaan ja ostan sen sieltä. En oikein voi sietää sitä, että minulle soitellaan ja tuputetaan tavaraa, jota en tarvitse, en halua tai johon minulla ei tällä hetkellä ole yksinkertaisesti varaa. Olkoonkin sitten vaikka kuinka upea, halpa, tai uskomaton tarjous. Pahimpia ovat sitten ne, jotka eivät edes kymmenen "Ei kiitos"-vastauksen jälkeen lopeta vaan jatkavat tinkaamista loputtomiin. Piti äsken ihan vain katkaista puhelu kun sitä loppua ei ollut näkyvissä. Ja minä en yleensä niin tee edes puhelinmyyjille.

Huh, helpottaa kun saa vähän mekastaa edes täällä.

Just jätin puheluun vastaamatta, koska oli 99% varmuudella joku myyjä tai vastaava.

Mua ärsyttää kun on hitsin vaikea keskittyä nykyään työn tekemiseen. Ilmeisesti päässäni on meneillään joku adhd-vaihe, kun herpaannun heti kun tulee joku viesti kännykkään, josta tietysti ilahdun että työ keskeytyy, mutta kun olisi kiva olla uppoutunut työhön ja tehdä se hyvin. Ei minulle Konnussa roikkumisesta makseta. Onneksi kohta alkaa loma ja saa jättää työajattelun narikkaan moneksi viikoksi.
Kerronko lisää? Ärsyttää politiikkapellet, jotka eivät voi pysyä neljää vuotta kuosissaan. Jos ja kun kansa on tolvanansa päättämään äänestänyt niin pysyisivät työssään sen neljä vuotta, mutta kun ei. On kiva tehdä jotain muuta.
Ja vielä... vein auton jo toistamiseen huoltoon, kun pyysin jarrupalojen vaihtoa jota ei tehty eikä syystä tehty koska vaihtoa vaativatkin jarrulevyt. Voi hyvä ihme, olisivat kertoneet tuon syksyllä, kun kävi myös näin. (Eivät vaihtaneet syksyllä jarrupaloja joissa ei ollut mitään vikaa). Mutin, minä nyt tiedä jarrupala taikka levy. Onneksi nyt kerrottiin mikä osa sieltä oikeasti vaatii vaihtoa. Olen vain autoista tietämätön asiakas, joka tietää sen että jotain jarruihin liittyvää pitää vaihtaa. Meni vaan hieno pyöräilypäivä harakoille, kun piti taas tulla autolla töihin.

Aldarian sanoi:

Puhelinmyyjät... äääh, tekisi mieli joskus ihan kirota muttei kehtaa kun on kasvatettu(?).

Siis eihän minulla ole mitään heitä vastaan ihmisinä ja työtäänhän he tekevät mutta satun itse olemaan sen mallin ihminen, että kun tarvitsen jotain, menen ITSE kauppaan ja ostan sen sieltä. En oikein voi sietää sitä, että minulle soitellaan ja tuputetaan tavaraa, jota en tarvitse, en halua tai johon minulla ei tällä hetkellä ole yksinkertaisesti varaa.

Click to expand...

Sinulle voisi sopia suoramarkkinointikielto. Silloin sinulle ei soitella myyntimielessä ollenkaan.
Minuakin ärsyttävät puhelinmyyjät, mutta en ole hankkinut kieltoa, koska tämä on oma henkilökohtainen taisteluni yrittää mahdollisimman monelle päästä sanomaan etten periaatteesta osta mitään mikä alkaa automaattisesti jatkuvana tilauksena ja pitää erikseen perua jos ei tarhdo sen upean ja mahtavan tarjouksen päätyttyä alkaa maksaa itseään kipeäksi kuukausittain jostain halvatun pikkuhousuista tai terveyskapseleista. Tuo tapa myydä kaikki nykyään niin että asiakkaan on itse peruttava tilaus tai se jatkuu hamaan loppuun asti on minusta ärsyttävää. Siinä on pieni huijauksen maku, käytetään hyväkseen ihmisten laiskuutta, huonomuistisuutta tai jopa ihan oikeita muistisairauksia tai elämäntilanteita joissa olisi muutakin murehdittavaa kuin jonkun lehtitilauksen peruminen. En halua olla mukana tällaisessa toiminnassa minään osapuolena. Vaikka kuinka hyvä tarjous olisi ja voisin oikeasti ottaakin niin en koskaan ota jos tilaus ei ole lähtökohtaisesti määräaikainen. Yleensä myyjät eivät edes kerro että tilaus on voimassa toistaiseksi ennen kuin erikseen kysyn asiasta.

Jaamar sanoi:

Miksi kukaan ikinä on keksinyt syvät vaatekaapit? Ihan älytön ajatus että vaatteet pitää laittaa kaappiin kahteen riviin. Takarivi jää käyttämättä tai sitten pitää aina takariviä tutkiskellakseen nostaa eturivin pinot pois kaapista. Yksi vaihtoehto on myös (se eniten käyttämäni) tyynesti sukeltaa kaapin perälle niin että eturivin vaatteet menevät täydelliseen myllerrykseen.

Click to expand...

Voiko vaatteet laittaa jonkinlaisiin laatikoihin/koreihin? Harrastin sitä kun keittiössäni oli vain muutama kaappi, jotka olivat tosi syviä. Takimmaisiin tavaroihin oli paljon helpompi päästä käsiksi kun laatikon pystyi ottamaan ulos kaapista.

Minua ärsyttää astianpesukone. Joko siinä on jotain vikaa tai sitten meidän pesutavoissamme on mutta pesuaine ei liukene tai ei liukene kokonaan. Suodattimet on pesty ja pesuainemerkkiä vaihdettu pari kertaa ja googletettu kaikki mahdollinen.