Ärsyttääkö?

Toivoisin, ettei tätä aihetta ole vielä olemassa täällä missään, itse en ainakaan huomannut. Jos tällainen juttu löytyy ennestään niin heitetään tämä uusi sitten vaikka roskiiin tai jotain...

Eli mikä juuri teitä Kontulaisia, ärsyttää eniten maailmassa? Mikä saa juuri sinut raivon partaalle?

Itseltäni voisin mainita, että ehkä eniten minua raivostuttava juttu on lause: "Makuasioista ei voi kiistellä!"! Joskus, kun joku sanoo minulle esimerkiksi: "Onpas tämä mämmi hyvää" ja minä vastaan: "Minä en tykkää juurikaan mämmistä", tämä ensimmäinen ihminen kajauttaa heti lauseen makuasioista ei voi kiistellä! SE on niin Ärsyttävää! Ei kai ole kiistelyä sanoa oma mielipide? :evil:

Kertokaa nyt te muut, mikä teitä ärsyttää eniten. Kenties huomataan, että samat asiat ärsyttävät monia muitakin ja sitä paitsi vihantunteiden purkaminen auttaa usein.

Minua ärsyttää meidän luokalta yksi tyyppi (mies, 21 vuotta). Koko ajan pätemässä jossain. Jos tekee jotain, se tulee viereen kyyläämään ja kysyy, miksen tee sitä näin, ja kun vastaan, että siksi, koska se pitää tehdä näin, se sanoo, että se olisi näin paljon helpompi, vaikka lopputulos olisikin aivan eri.

Ennen hän oli tottunut saamaan huomiota. Nykyään kukaan ei jaksa kuunnella sen minä-painotteisia juttuja, ainakaan minä. Joten nykyään saadakseen äänensä kuuluviin hän pitää eläinten ääniä ja nauraa kuin hullu (ja se ei ole kaunista kuultavaa). Ja oikeasti, tyypin joka ikisestä lauseesta, joka sen suusta tulee, paistaa läpi sellainen itsekorostaminen, että parasta poistua mahdollisimman kauas, kun se saapuu lähelle. Ainakin jos kuuluu tietynlainen maiskautus ja sitten alkaa tietynlainen äänensävy. Itsekin olen monesti "yllättäen" lähtenyt kuulosuojaimet päässä vaikka hiomaan jotain, että ei tarvitse kuunnella sitä, kuinka hän syö sitä ja sitä aamupalaksi ja kuinka kaikkien muidenkin pitäisi syödä sitä ja sitä, koska se pitää nälän hyvin loitolla ja muusta ruuasta ei ole mihinkään.

Tyyppi myös aliarvioi lukiolaisia. Hänen mielestään lukiosta ei ole kenellekään mitään hyötyä, eikä kenenkään pitäisi sinne mennäkään. Kaikki vaan ammattikouluun, mitäs me yleissivistyksestä. Sanoo tyyppi, joka ei ole edes käynyt lukiota. Ja hän on niin taitava, kun hän on kotoisin maalta ja osaa lypsää lehmiä ja on ollut maatalousoppilaitoksessa, jossa hän oppi kaikesta kaiken ja nyt hän tietää kaikesta kaiken ja ne, jotka eivät ole maalta eivätkä osaa lypsää lehmiä, ovat toisen luokan kansalaisia.

Jotta tämä minua ärsyttää joka päivä entistä enemmän.

Herkässä teini-iässä tämä ärsyttäminen onkin aika pop.

Minua ärsyttävät monet asiat.
Päteminen. Joskus teen sitä itsekin, mutta se on silti kamalaa. Usein pätemiseen liittyy itserakkaus, "MÄPÄ osaankin tehä tätä ja tätä" ja se vasta ottaakin aivoon! Miten kukaan voi luulla että ketään kiinnostaa sellainen. Minusta on hienoa jos osaa ilmaista osaamisensa ja vahvuutensa ilman näitä edellämainittuja.

Väärinkäsitykset ja sellaiset ihmiset jotka eivät vain tajua.
Väärinkäsityksistä ei seuraa mitään hyvää. Ja usein väärinkäsitykset johtuvat siitä ettei itse vain ole jaksanut selittää kunnolla Ja se vasta ärsyttääkin. Tässä kohtaa, kun yrität selittää ihmisille sitä mistä väärinkäsitys on tullut ja ne eivät ymmärrä, ärtymyksen määrä on suunnaton.

Mutta mutta. Nyt on sellainen juttu, että on mentävä nukkumaan tai tulee sellaista humpuukia kirjotettua että oksat pois.

oabtw

Tätä vartenhan on IRC-Galleriassakin olemassa hieno kanava

#VIHAAN_NIITÄ_NIIN_PALJON

:twisted:



Minua eivät ärsytä asiat erityisesti.

Mulla on vaan yksi asia mikä ärsyttää: se kun toinen jää viel nukkumaan ku ite on heränny ja täynnä virtaa... Kaippa kaikki juurtaa siihen et oon aina ollu se viimenen joka herää ja ei oo ikinä tarvinnu katella toisten koisimista... Aika tyhmää mut jotenkin vaan häiritsee ku toinen vetelee sikeitä ja ei tajua maailmanmenosta mitään tai sitten muuten vaan löhöö aamulla pitkään sängyssä ku ite oon tottunu nousemaan aikalailla heti ku oon heränny (oisin varmaan muuten aina jatkanu unia.. :wink: ) Mut siinä on oikeestaan ainoa asia mikä ärsyttää.. tyhmää se on mutta olkoon..

Joskus tuntuu, että olen ärtyisä ihminen ihan yleisestikin.

Ensimmäisenä mieleen tulee se, kun ihmiset eivät tajua olevan tiellä.
Tyypillinen esimerkki on ihminen, joka kävelee hitaasti jalkakäytävällä, usein vielä niin, ettei kummallakaan puolella ole tilaa ohittaa häntä. Terveydelliset syyt kuten jalkavamma tai vastaava ovat tietysti erikseen, mutta harva se päivä mieleni tekee puuskahtaa: "Voisitko ystävällisesti uneksia jossain muualla ?!!"
Monesti jalkakäytävällä kulkee myös seurueita, joissa puolen tusinaa ihmistä kulkee rinnakkain, yleensä juuri tällaista unelmointivauhtia. Ilmeisesti he luulevat omistavansa koko jalkakäytävän.
Usein näkee myös ihmisiä, jotka ovat ilmeisesti kotoisin maalta, koska eivät ole vielä oppineet, että Helsingissä liukuportaiden oikealla puolella seisotaan ja vasen "kaista" on varattu niille, jotka haluvat kävellä. Joillakin voi näet olla oikeasti kiire.
Oma lajinsa ovat ne, jotka eivät kaupassa ollenkaan ajattele ostoskärrynsä tukkivan koko käytävän. Parhaita esimerkkejä ovat muun muassa ihmiset, joilla on mielestään oikeus varata metrin verran maitohyllystä välittämättä siitä, että muut saattaisivat haluta heidän kärrynsä taakse jääviä tuotteita sekä eräs mummeli, joka parkkeerasi kärrynsä keskelle käytävää heti sisääntuloporttien eteen. Kauppamme näet ei ole niitä isoimpia, joten hyllyt ovat lyhyehkö ja käytävät oikeasti kapeita.

Toinen ärsyttävä asia ovat ihmiset, jotka eivät lainkaan tajua aiheuttavansa toisille ihmisille vaivaa, tai eivät välitä siitä vähääkään.
Tällaisia ovat esimerkiksi myöhästelijät (tarkoitan tällä ihmisiä, jotka ovat toistuvasti myöhässä). Aivan kuin heille ei tulisi mieleen, että toisella ihmisellä voi olla ajalleen muutakin käyttöä kuin odotella heitä. Toiselle saattaa aiheutua oikeasti hankaluuksia siitä, että hän tämän ihmisen myöhästymisen vuoksi myöhästyy itse jostakin tärkeästä. Minusta myöhästyminen on sama kuin sanoisi: "sinä et ole minulle niin tärkeä, että viitsisin sinun takiasi nähdä vaivaa ollakseni ajoissa." Ei tunnu kovin hyvältä
Oma lukunsa ovat tietysti ihmiset, joka surutta lupaavat asioita eivätkä sitten tee niitä eivätkä välitä, vaikka jokin projekti menee pieleen tai joku toinen joutuu kiireesti tekemään työn heidän puolestaan.
Näissä molemmissa tapauksissa ärtymyksen voisi välttää sillä, että ilmoittaisi tilanteesta niin pian kuin suinkin. Nykyään kännyköiden aikana ei ole kummoinenkaan vaiva lähettää tekstaria: "Kuule, minulle tuli kiireinen juttu, voisimmeko tavata tuntia myöhemmin?". Töiden kanssa taas on yleensä mahdollista järjestää asia jotenkin muulla tavoin, jos siihen vain jää riittävästi aikaa, eli ihminen ilmoittaa heti huomatessaan, ettei voikaan tehdä lupaamaansa tehtävää.

Mutta ilmeisesti tuntuu olevan liikaa vaadittu, että ajattelisi asioita muidenkin ihmisten kannalta, eikä pitäisi itseään maailman keskipisteenä *huikaus* Tai ehkä minä vain vaadin ihmisiltä liikaa ja kävelen liian nopeaa vauhtia.

Vaan mikäpäs ärsyttäisi aamuisin enemmän kuin herätyskello, jota kukaan ei sammuta?! Jos sattuu heräämään ennen kelloa ja menee vaikka suihkuun, kello alkaa huutaa makuuhuoneessa eikä kukaan muu voi sitä sammuttaa! Herätyskellon ääni on niin kamala, käskevä ja rasittava...

Boah sanoi:

Vaan mikäpäs ärsyttäisi aamuisin enemmän kuin herätyskello, jota kukaan ei sammuta?! Jos sattuu heräämään ennen kelloa ja menee vaikka suihkuun, kello alkaa huutaa makuuhuoneessa eikä kukaan muu voi sitä sammuttaa! Herätyskellon ääni on niin kamala, käskevä ja rasittava...

Click to expand...

Suihkun aikana soivaa kelloa ärsyttävämpi on se, joka soi ennen kuin pitäisi herätä. Siskoni ainakin on hyvin taitava nukkumaan huutavan herätyskellonsa vieressä häiriintymättä, kun minä puolestani herään siihen omassa huoneessani! Ja rakkaan siskon pitää vielä yleensä herätä aikaisemmin kuin minun. Mukavaa sitten vääntäytyä sängystä ylös puolta tai jopa kahta tuntia enne kuin olisi tarpeellista!

le Fui sanoi:

Väärinkäsitykset ja sellaiset ihmiset jotka eivät vain tajua.

Click to expand...

Enemmän minua ärsyttää ihmiset, jotka eivät yritäkään tajuta! He ovat jo päättäneet, mitä mieltä ovat tai etteivät ymmärrä, joten asia on heistä loppuun käsitelty.

Sitten joskus on niitä päiviä, jolloin kaikki vaan tuntuu ottavan päähän. Ihan pienet ja typerät asiat saavat kiehumaan yli! Kun sitä taas rauhottuu, tuntee itsensä hyvin typeräksi: "miten ihmeessä onnistuin suuttumaan jostain sellaisesta?"

Minua ärsyttävät sellaiset täti-ihmiset, jotka ottavat oikeudekseen puskea jonossa ohi. Selkeästi jonon ohi. Ilman mitään erehtymisen mahdollisuuttakaan tyyliin "ohops, en tajunnut että jono kulki siinä".

Yleensä nämä täti-ihmiset ovat noin viisikymppisiä, tukevasti turkiksissa ja hiukset ojennuksessa. Kun heille yrittää ystävällisesti yskäistä, että nyt taisitte mennä jonon ohi, parhaassa tapauksessa saa jäätävää katsetta osakseen. Pahimmassa haukut.

Viimeksi törmäsin tällaiseen tätiin noin vartti sitten Stockmannilla. Olisi kai pitänyt ymmärtää, ettei sen paikan asiakaskunta juuri kunnioita hupparissa ja tennareissa kulkevaa opiskelijatyttöä. Sääliksi kävi vain myyjää tiskin toisella puolella, joka myös näki tämän tädin röyhkeän etuilun, mutta ei ilmeisesti uskaltanut inahtaakaan.

Ärrinmurrinpurrin. Onko se niiiiiin vaikeaa odottaa pari minuuttia, että muita asiakkaita palvellaan ensin? Vaikka se edellä oleva asiakas olisikin nuorempi, köyhempi ja muutenkin kurja maan matonen?

Minua syö kaikenlainen pieni epäsiisteys, varsinkin kotona, mutta työpaikallakin. Ei viitsitä noukkia vaatteita lattioilta tai viedä tiskejä koneeseen, paperit ovat hujan hajan ja leviävät omalta pöydältä muiden työpisteisiin. Voiko olla niin vaikeaa pitää kamat kasassa ja jonkinlaisessa järjestyksessä? Yleensäkin kaikenlainen kykenemättömyys pitää omat asiat kunnossa, oli se sitten jatkuvaa myöhästelyä, pommiin nukkumista, kännien juomista vahingossa tai asioiden unohtelua, ärsyttää minua kohtuuttomasti, erityisesti muissa ihmisissä (ehkä siksi, että koen itse tekeväni noita aika vähän).

Sitten se, kun yrittää kertoa jotain jollekulle, joka kuuntelee vain puoliksi. Sitten pitää toistaa sanomansa, ja kun on kyllin monta kertaa toistanut, suuttuu, ja toinen ei muka yhtään ymmärrä, mistä se nyt riemastui.

Joinain päivinä meinaan tukehtua ärsyynnykseeni, kun monta pikkuasiaa menee pahimmalla mahdollisella tavalla pieleen: bussi jättää, ihmiset hidastelevat, sateenvarjo jää kotiin, dokkarit tuhoutuvat mystisesti tietokoneelta, teevesi loppuu kesken. Tuntuu, että koko maailma on täynnä pientä sälää, joka on tehty vain minun kiusakseni.

Koulun asennevammaiset ihmiset. Ei koulusta tarvitse pitää, mutta onko pakko pitää kamalaa melua tunnilla ja muutenkin häiritä? En ole mikään kympin oppilas, mutta osaan silti arvostaa hiljaisuutta. Lukiossa tämä vaiva on jo onneksi poistunut.
Päteminen ja itsekeskeisyys yhtäaikaa. Erittäin paha asia. Jos sanot jotain - vaikkakin vain yhden lauseen verran - pätemis-itsekeskeinen ihminen sanoo siihen jotain tyyliin: "mulla onkin paremmin/huonommin" ja juttua tulee omista kokemuksista sitten vähän enemmän...
Kyllähän näitä ärsytyksiä tulee vähän jokaisesta asiasta, se riippuu päivästä.

Yhdys sana virheet ja muut kirjoitus virheet sekä teiniX:n käyttö ja kymmenet huutomerkit!!!!1

ja tietenkin se,ettei välimerkin jälkeen jätetä väliä ja kirjoitetaan vain pienillä kirjaimilla ja mahdollisimman pitkiä lauseita,jotta jokainen joka tekstiä lukee varmasti hakkaisi päätään seinään.

Muutenkin kirjoitetun kielen virheet pistävät vihaksi, sillä jokainen meistä on opetettu koulussa lukemaan ja kirjoittamaan, niin mikä siinä sitten on niin vaikeaa käyttää niitä opittuja taitoja?

Myös yleinen tyhmyys ärsyttää. Tällä tarkoitan sitä, että tehdään jotain tyhmää ja sitten valitellaan, kun onkin asiat huonosti. Samaten se, kun ei oteta asioista selvää ja sen takia ollaan tyhmiä, on ärsyttävää.

90% ihmiskunnasta. Tähän lukeutuvat nuo edellä mainitut jalkakäytävien tukkijat, ainiaiset myöhästelijät ja etuilevat täti-ihmiset, mutta hyvin monet muutkin. Hävettää välillä kuulua samaan lajiin moisten kanssa. Onneksi olen sanavalmis ihminen ja huomautan kyllä, jos joku polkee oikeuksiani. Niitä ei tosin olla yleensä poljettu, taidan olla liian pelottava tai jotain.

Kylmät, pimeät ja kosteat aamut ärsyttää myös.

Mirha sanoi:

Yhdys sana virheet ja muut kirjoitus virheet sekä teiniX:n käyttö ja kymmenet huutomerkit!!!!1

ja tietenkin se,ettei välimerkin jälkeen jätetä väliä ja kirjoitetaan vain pienillä kirjaimilla ja mahdollisimman pitkiä lauseita,jotta jokainen joka tekstiä lukee varmasti hakkaisi päätään seinään.

Click to expand...

Tiedän että toi on ärsyttävää, se ärsyttää muaki. Ja nyt hävettää, koska silloin ku liityin tänne, kirjoitin juuri tuolla tavalla. Kiitos Mirha, kun aloit saarnaamaan siitä mulle. Toivottavasti en enää tee sillä tavalla...

Mua taas ärsyttää suuresti se, että kaikki on aina tiellä. Kaupassa, koulussa, kaduilla, joka paikassa. Ihmiset kävelevät hitaasti ja leveästi, tai sitten niitä on isona massana keskellä katua. Se on rasittavaa! Varsinkin jos sattuu olemaan kiire bussiin.
Siiten nämä henkilöt, jotka eivät erota teiniä teiniXistä tai käskevät hankkia elämän tai katsoa peiliin. Joissakin tapauksissa se on ihan tarpeellista, mutta se silti ärsyttää.

Tuossa oli nyt osa niistä, jotka ärsyttää mua. Lisää on kaiketi tulossa...

Mielelläni kuvittelen että minulla on korkea ärsytyskynnys, mutta se taitaa olla oikeasti harhaluulo. Sillä perusteella minut taidettiin kyllä konnavahdiksi valita.

Eniten minua kyllä ärsyttää oma hajamielisyyteni ja muistamattomuuteni. Niillekin kuudellekymmenelle eurolle jotka viime perjantaina pankkiautomaatilla kadotin olisi ollut parempaakin käyttöä. Vähän vähemmän olen ärsyyntynyt rahat löytäneelle. Olisi hän voinut ne viedä marketin neuvontaankin, ei sinne ollut kuin parin metrin matka. Toivottavasti hän oli edes köyhä. Myös yleinen saamattomuuteni ja neuroottisuuteni ärsyttävät.

Minua myös ärsyttävät myöhästelijät ja erityisesti ihmiset jotka eivät itse ota ikinä mistään selvää ja elävät tavallaan muiden siivellä, he usein myös myöhästelevät säännöllisesti. Olen kyllästynyt siihen että minun pitää neuvoa muille miten asiat pitäisi tehdä mutta jos minulta kysytään en voi olla vastaamattakaan (ihmetyttää vain miten on vaikeaa lukea koululta tulleita sähköposteja tai tulkita niiden sisältö väärin jos niissä sanotaan että tietty jakso alkaa tietyssä paikassa tiettyyn aikaan niin voisi kuvitella että siellä kannattaa olla). Tuota ärsyttävämpää oli vain peruskoulussa kun jouduin selittelemään kaverini poissaoloja.
Toisaalta minua ärsyttää suuresti myös kouluni toiminta, esim. se ettei lukujärjestyksen muutoksista tiedoteta. Eikä juuri paljon muustakaan.

Lievemmin minua ärsyttävät ihmiset jotka kirjoittavat sanan series ilman viimeistä s-kirjainta. Se kuuluu yksikköönkin. Kai. Minua myös suuresti ärsyttää että kaikki piparkakkutalo-ohjeet mainitsevat sulatetun sokerin ainoana kokoamisapukeinona. Kaupan sokerikuorrutus tehoaa aivan yhtä hyvin ja on turvallisempaa. Koen velvollisuudekseni levittää sanaa

Thali sanoi:

Minua ärsyttävät sellaiset täti-ihmiset, jotka ottavat oikeudekseen puskea jonossa ohi. Selkeästi jonon ohi. Ilman mitään erehtymisen mahdollisuuttakaan tyyliin "ohops, en tajunnut että jono kulki siinä".

Click to expand...

Minä törmäsin sellaiseen ihmiseen ollessani viime perjantaina ostamassa lelulaatikosta lahjaa siskolleni. Seisoin pakkausjonossa, ja sitten yhtäkkiä huomasin kuinka eräs nainen, juuri tuollainen kuvailemasi, päätti perustaa oman jononsa. Noh, seisoin sitten siinä hiljaa, vaikka hieman ärsytti. Sitten, edessäni ollessa vain yksi ihminen myyjä nähtävästi olettaa että minä se etuilin, ja ehdotti, jonon vaihtamista, kun "täällä kestää". Silloin sappi alkoi kiehua, mutta vaihdoin kiltisti pitempään jonoon. Siinä toisen jonon hännillä ollessani uusi pakkaaja tuli tiskille ja vinkkasi minut luokseen. Loppujen lopuksi minä pääsin siis ennen sitä toista naista pistämään lahjani pakattavaksi, ja pääsin myös lähtemään ennen Rouva Itsekästä Aivan oikein tuollaisille korpuille :twisted:

Sen lisäksi minua pännivät jotkut palvelualan ihmiset. Olin kaupassa kokeilemassa huulikiiltoa, ja heti sellainen viisikymppisen näköinen "hieno nainen" tuli kysymään: "onko tuo varmasti testeri?" Herrajee sentään, olen melkein 14 ja kyllä, omistan silmät päässäni ja olen aivan varma lukutaidostani (muilta kaupassa olevilta ei kysytty mitään, vaikka he kokeilivatkin tuotteita). Heti tuli inhottava tunne. Samaisassa kaupassa on toisen kerrankin tunnuttu suhtautuvan nuoriin ihmisiin eivät-ne-mitään-osta-asenteella.
Eipähän kyllä ole mikään ihme jos eivät osta, kun kerran tuollaisella tavalla suhtaudutaan.

Saattaa olla aika sekavaa tekstiä, mutta olen väsynyt ja keskittymiskyky jäi sänkyyn.

Thali sanoi:

Minua ärsyttävät sellaiset täti-ihmiset, jotka ottavat oikeudekseen puskea jonossa ohi. Selkeästi jonon ohi. Ilman mitään erehtymisen mahdollisuuttakaan tyyliin "ohops, en tajunnut että jono kulki siinä".

Click to expand...

Olin kerran Lindexissä alepäivänä ja siellä oli kuuma ja pitkät jonot joka kassalle. Olin juuri päässyt vaatteet kainalossani jonon hännille, kun taakseni tuli juuri tuollainen turkiksiin pukeutunut erittäin ylimeikattu tantta. Täti sitten katsoi minua erittäin pahasti ja mäjäytti kyynärpäällä kylkeen niin, että lensin ulos jonosta! Meni sitten minun paikalleni. Alko vähän jo pänniä, mutta sanoin vielä ihan ystävällisesti, että anteeksi, mutta tais olla minun paikkani jonossa... Täti väisti hetken väiteltyämme paikaltani. Jonottelin rauhassa, kun yhtäkkiä joku paukautti henkarilla takaraivoon! Täti otti sitten asiakseen hakata minua koko jonotuksen ajan! Aina, kun katsoin pahasti taakseni, tantta vaan katteli muualle muina mummoina. Kaverini, joka oli kaupassa mukana voi todistaa, että se oli se nainen joka hakkasi! Röyhkeetä!

/Farian korjasi lainauksen kuntoon

Yksi erittäin ärsyttävä asia on se, että tuolia jolla MINÄ istun, potkitaan. Erityisesti tämä ottaa päähän elokuvateatterissa, mutta myös muualla. Usein ei potkija tarkoita nimenomaan potkia, vaan kunhan nytkyttää jalkaansa niin, että se osuu tuoliini muutaman sekunnin välein. Se on asia, joka saa minut ärsyyntymään aivan heti.

Muuten ihmiset saavat tehdä aika paljon, että ärsyynnyn. Usein kerään hiiltymystäni jonkin aikaa ennekuin tosissaan hermostun. Nyt työpaikalleni palkattiin naisihminen, joka on selkeästi monia meitä muita vanhempi ja hän on asemassa, jossa hänen palkkansa on hieman muita korkeampi. Tämäpä päättikin ottaa ohjat käsiinsä heti kättelyssä. Osa johtuu varmaan luonteesta, mutta ei hänellä kyllä ollut kunnioituksen hiventäkään ottaen huomioon että kyseessä olivat hänen ensimmäiset työpäivänsä. Uskomatonta!

Yksi työkaverini antoikin hänen jo hieman kuulla kunniansa ja antoi takaisin.

Farian sanoi:

Ensimmäisenä mieleen tulee se, kun ihmiset eivät tajua olevan tiellä.
Tyypillinen esimerkki on ihminen, joka kävelee hitaasti jalkakäytävällä, usein vielä niin, ettei kummallakaan puolella ole tilaa ohittaa häntä. Terveydelliset syyt kuten jalkavamma tai vastaava ovat tietysti erikseen, mutta harva se päivä mieleni tekee puuskahtaa: "Voisitko ystävällisesti uneksia jossain muualla ?!!"
Monesti jalkakäytävällä kulkee myös seurueita, joissa puolen tusinaa ihmistä kulkee rinnakkain, yleensä juuri tällaista unelmointivauhtia. Ilmeisesti he luulevat omistavansa koko jalkakäytävän.

Click to expand...

En kehota sinua menemään Italiaan. Vietin marraskuussa 2 viikkoa Sardiniassa, ja kieltämättä sikäläinen lampsiminen välillä alkoi nyppiä. Suomessakin ihmiset valittaa minulle, että kävelen liian nopeasti esim. kaupungilla ja italialaisten mukana matelu oli välillä erittäin turhauttavaa. Ja matelua harrastettiin varsinkin pikkukaupungeissa myös autojen seassa tiellä kun jalkakäytävät olivat välillä tälläisiä 30 cm leveitä kivetyksiä. Olihan se lontiminen ihan mukavaa sitten kun siihen tottui. Myös välimerellinen hengailukulttuuri alussa otti päähän, kun jäätiin välillä vaan istuskelemaan jonnekin tunniksi eikä mitään tapahdu, mutta sekin oli vain tottumiskysymys. Mukavaa vastapainoa tälle elämälle, joka on niin minuutintarkkaa, siellä kun ei näistä aikatauluista stressattu.

Mikä minua tällä hetkellä onnistuu eniten ärsyttämään, on varmaankin sää. Olen vannoutunut talvenvihaaja (taino, tykkään talvesta ensimmäiset 2 viikkoa sitten se alkaa ottaa päähän) ja inhoan myös lunta. Tänäänkin tuiskutti lunta koko hiton päivän ja kotiin tullessa tiet oli tottakai tukossa, jouduin tarpomaan sitten melkein kilometrin matkan, lunta nilkkaan asti. Ärsytti.
Jos alkaisin kertomaan tässä kaiken, mikä ärsyttää, menisi koko ilta. Valittamisen aihetta ei ole ikinä ollut liian vähän.

Eniten minua ärsyttää se, kun jotkut ihmiset tahallaan rypevät itsesäälissä.
Esim. jos nettiin on joku laittanut tosi hienon kuvan, ja sitten kommentoi sitä:
"Tämä meni kyllä ihan pilalle. Mutta en mahda mitään että olen näin huono piirtäjä" tyyliin.
Vaikka monet on paljon parempia piirtäjiä kuin minä.
Se on sellaista huomion kerjäämistä, koska sitten kaikki kommenteissaan kehuu työn maasta taivaaseen:
"Tämähän on hieno työ ja osaat piirtää tosi hyvin!"
Ja muutenkin kaikki aina vähättelee tekemisiään ja taitojaan. Tänäänkin kuviksen tunnilla rupesi kyllä pinna meneen kireälle kun yks meiän luokkalainen sanoi näyttävänsä mulle sen piirrustuksen jos mie näyttäisin ensin. No, mie näytin, mutta arvatkaapas näyttikö se. Sanoin sille että hän oli luvannut näyttää sen, mutta ei sitten näyttänytkään, koska se oli kuulemma "niin huono" ja koska mie mukamas olisin nauranut sille työlle.