Aldarian kaivelee taas vanhoja ja palailee tässä ketjussa 9 vuotta ja omassa elämässään parhaimmillaan 16 vuotta ajassa taaksepäin muistellakseen omia "herneet nenään" kokemuksia LOTR leffojen parissa.
Sanottakoon aluksi, että minä pidin (ja pidän) Jacksonin LOTR leffoista hyvin paljon ja korotan ne varsin korkealle jalustalle ansioistaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne olisivat virheettömiä (ei toki), tai että ne olisivat täysin minun mielikuvieni/halujeni mukaiset. Kyllä niistä löytyy huonoja ja ärsyttäviäkin kohtauksia, jotka saivat jo aikanaan ihmettelemään mitä herra PJ mahtoi ajatella tai miksi ko. kohtaukset otettiin mukaan. Monet näistä omista harmitukseni kohteista on jo täällä useaan kertaan mainittu mutta käyn nyt suurimmat läpi. En ala kuitenkaan keräämään listaa mistään "pikkunillityksistäni" joita varmasti saisi kyllä kertymään.
No lähdetään Arwenin hahmosta ja hänen osastaan. Monet tuntuvat olevan sitä mieltä, että Liv Tyler ei sopinut osaan ollenkaan. Minulla ei ole mitään Liviä vastaan ja minusta hän kyllä sopi Arwenin osaankin mutta myönnän, että omallakin kohdallani karsastan sitä hänen "soturiosaansa" FOTR:ssä eli Glorfindelin osan "varastamista". Ei niinkään, että olisin halunnut välttämättä nähdä Glorfindelin vaan siksi, että se ei millään tavalla sovi omaan mielikuvaani Arwenista tai yleensäkään Tolkienin kirjoituksiin hänestä. Lisääkin tätä oli suunniteltu mutta (kaikeksi onneksi) pudotettiin pois myöhemmistä leffoista. Tämä hahmon ja sen osan suuri muokkaus aiheutti kyllä sen, että leffaan jäänyt Arwen jäi aika epämääräiseksi ja köykäiseksi.
Aragornin kuiluun syöksy, "mukakuolema" ja sen aikaiset takaumaunet ovat kohtaus, joka omasta mielestäni olisi voitu surutta leikata pois. Aika kornia katsottavaa. Tästä on täällä keskusteltu jo paljon joten ei sen enempää siitä asiasta.
Haltioiden mukaantulo Ämyrilinnan ja Helmin Syvänteen taisteluun oli kyllä minulle aika kova pala nieltäväksi. En edelleenkään pysty oikeuttamaan sitä millään "Keskimaalaisella syyllä", joten ainoaksi jää se, että kohtaus on kyllä elokuvallisesti ihan hyvä. Samalla se kuitenkin sivuuttaa kaiken "realistisuuden" eli mistä ja miten haltiat olisivat tienneet saati ehtineet ko. poppoon paikalle marssittaa. Samoin se mielessäni "tuhoaa" juuri sen, että Ämyrilinnan taistelu oli kirjassa näyte nimenomaan Rohanin ratsastajien (ja ihmisten) voimasta. Jos apua kerran piti välttämättä muualta saada niin olisi siten tuotu vaikka Harmaa komppania ja Elrondin pojat apuun.
Kaikkein suurin ärsytyksen aihe on kuitenkin se kuinka PJ on käsitellyt Denethorin hahmoa. Älykkäästä, ylväästä ja taitavasta, joskin kylmästä ja Sauronin harhauttamasta Gondorin käskynhaltiasta tehtiin epäpätevä, epämiellyttävä ihmisraunio, melkeinpä pelle, jolle ei edes kuolemassa annettu arvokkaampaa osaa. Minun oli todella vaikea (ja on vieläkin) katsoa Denethor kohtauksia ROTK:ssa kun vertaan häntä kirjan hahmoon ja omaan mielikuvaani hänestä.
Noin, olisihan niitä pienempiä vaikerruksen aiheita tai tyytymättömyyden kohteita vielä mutta jääkööt ne tästä pois.