Ärsyttävät kohtaukset trilogiassa

Banazîr Gamgi

Kontulainen
Itseäni ärsyttää, nyt elokuvat uudelleen hiljattain katsottuani, taistelukohtausten epärealistisuus. Enkä tarkoita pelkkiä edellämainittuja kilpien heittelyjä tai olifantin päällä kiipeilyjä (se lähinnä naurattaa joka kerta, Legolas rikkoo parissa minuutissa kaikkia fysiikan ja todennäköisyyden lakeja), vaan aivan perusasioita jotka tuntuvat toistuvan jokaisessa taistelukohtauksessa.

Karmein esimerkki on Mustan portin edustalla käyty taistelu. Armeija hyökkää epämääräisenä massana silmittömästi rynnien suoraan vihollisen syliin. Missä ovat järjestäytyneet osastot tai tukea antavat jousimiehet? Ja miksi ihmeessä Aragorn on laitettu taistelemaan ilman kypärää (kuten kaikki muutkin päähenkilöt) ja minkä hulluuden vallassa hän pyörähtää ympäri saavuttaessaan Mordorin joukot? Kukaan sotilas ei olisi tosielämässä paljastanut selkäänsä viholliselle, se olisi tietänyt varmaa kuolemaa.

Tarvitseeko hahmojen dramaattisia pysähtymisiä kesken taistelun edes mainita... Taiston ollessa kiivaimmillaan uljaat päähenkilömme jäävät tuijottamaan kaukaisuuteen kyynel silmäkulmassaan, ja mitään vahinkoa ei tietenkään tapahdu heille.

Ja kenen neronleimaus oli laittaa Klonkku heittämään Samia tuomiovuoren rinteillä kivellä päähän? Ei siinä muuten mitään, mutta kivet eivät käyttäydy niin! Ne eivät kimpoile päähän osuttuaan kuin kumipallo pois, vaan ne murskaavat kallon ja tappavat melkoisen tehokkaasti uhrinsa. Muutenkin Klonkun animoijat olisivat saaneet perehtyä vähän siihen mitä ovat tekemässä. Lähestulkoon kaikissa Samin ja Klonkun tappeluissa Klonkku (joskus myös Sam) kolisee päin ties mitä ja saa iskuja naamaansa, mutta ikinä mitään ei tapahdu, edes mustelmaa ei näy.

Mutta hyviä elokuviahan ne ovat silti, vaikka ei niitä täysin tyytyväisenä voikaan katsoa.
 
Ylös