60-, 70- ja 80-lukujen musiikki

In Memoriam Peter Quaife (1943 - 2010)

The Kinks -yhteyeen perustajajäsen ja alkuperäinen basisti Peter Quaife kuoli 23. kesäkuuta.

The Kinks on/oli yksi merkittävimmistä 1960-luvulla aloittaneista rockyhtyistä, ja Quaife soitti bassoa kaikilla yhtyeen alkupuolen levyillä. Hän loukkaantui liikenneonnettomuudessa 1966 ja erosi yhtyeestä, mutta palasi vielä mukaan studioon ja soitti kahdella levyllä:
Something Else By The Kinks (1967) ja The Kinks Are The Village Green Preservation Society (1968). Vielä 1960-luvun jälkipuoliskolla levy-yhtiöt edellyttivät rockyhteyidenkin "tuottavan" lähinnä listahittejä, ja kun niitä ei yhtyeeltä tullut, jätti levy-yhtiö 1967 tehdyn hyvän LP-levyn julkaisematta Britanniassa, joten se ilmestyi vain Amerikassa. Quiafe oli ylpeä työstään etenkin jälkimmäisellä 1968 julkaistulla teemalevyllä.

Suomessa The Kinksin cover-versioita ovat tehneet mm. Juice (Paperitähdet / Celluloid Heroes), Kontra (Jerry Cotton / Jack the Idiot Dunce), Pate Mustajärvi (Lola/ Lola) ja Yö (Se oli aikaa / Till the End of the Day).

The Kinks esiintyi 1971 Ruisrockissa, ja keikka oli aika kova juttu. Olin mukana ensimmäistä kertaa ja mukaan pääseminen edellytti lähes vuoden kestänyttä kovan luokan ruinaamista, perusteluja (KAIKKI kaverit pääsevät...) ja kesän sokerijuurikasmaalla ym. askareissa raatamista, kunnes vanhemmat kyllästyivät ja antoivat luvan.

In Memoriam Tuli Kupferberg (1923-2010)

Maailman vanhimaksi rocktähdeksi itseään tituleerannut kirjailija ja muusikko Tuli Kupferberg menehtyi 86 vuotiaana 12.7. New Yorkissa. Hän oli tunnettu anarkisti, runoilija, pasifisti ja vastakulttuurin jokapaikan höylä.

Hän perusti runoilija Ed Sandersin ja rumpali Ken Weaverin kanssa satiirispoliittisen ja kirjallisen The Fugs -rockyhtyeen New Yorkissa vuonna 1964. Yhtyeen nimi on peräisin Norman Mailerin kirjasta Alastomat ja kuolleet. Kulta-aikanaan 1960-luvulla yhtye osallistui erilaisiin amerikkalaisia valtarakenteita rienaaviin tilaisuuksiin.The Fugs oli nimenomaan räväkkä keikka-/liveyhtye ja se teki vuosina 1965-67 lähes 900 keikkaa. Yhtyeen rock-kabareiden vierailijoina nähtiin mm. runoilija Allen Ginsberg.

Levyillä The Fugs ei ollut yhtä hyvä kuin live-esiintyjänä ja levyillä bändin keskinkertaista heikompi laulu- ja soittotaito tuli valitettavasti kiusallisella tavalla esille. Ennen hajoamistaan 1969 yhtye teki kuusi studiolevyä. The Fugs huomasi ensimmäisenä rockmusiikin mahdollisuudet ajankohtaisen satiirin ja parodian tekemisen välineenä, ja toimi tienraivaajana mm. samoja keinoja käyttäneelle Frank Zappalle ja Mothers Of Invention -yhtyeelle.

Tuli Kupferberg ja Ed Sanders kokosivat yhtyeen uudelleen 1984 ja yhtye on julkaissut levyjä säännöllisesti.Viimeisin levy Be Free: The Fugs Final CD (Part 2) on julkaistu kuluvana vuonna. Yhtyeen kappaleista CIA Man oli Coenin veljesten Burn After Reading leffamusiikkina.

Kupferberg kuitenkin aloitti uransa kirjailijana ja hän julkaisi kaikkiaan lähes 50 teosta, joista tunnettuja ovat mm. satiiriset pamfletit 1001 Ways to Live Without Working (1960), joka itseasiassa sisältää 1005 keinoa elää ilman palkkatyötä sekä 1001 Ways to Bet the Draft (1966), joka on Vietnamin sotaa vastustava pamfletti.Myöhemmin Kupferberg teki mm. sarjakuvia.

In Meromiam Captain Beefheart (Don Van Vliet)

Tämän päiväisen Hesarin pikku-uutisen mukaan Don Van Vliet, alias Captain Beefheart kuoli perjantaina 17.12 Kaliforniassa. Hän oli kuollessaan 69 -vuotias. Captain Beefheart and His Magic Band muistetaan mm. uraauurtavasta, kokeellisesta v. 1969 julkaistusta albumista Trout Mask Replica. Levyn tuottajana toimi Frank Zappa, jonka kanssa Van Vliet teki paljon yhteistyötä uransa alkupuolella. Yhtye on julkaissut kaikkiaan 12 levyä. Van Vliet vetäytyi musiikkibisneksestä jo 1980-luvun alussa, ja keskittyi kuvataiteeseen.

Em. albumi on yksi niistä "1001 albumia jotka jokaisen on kuultava edes kerran eläessään". Rolling Stone -lehti arvioi albumin sijalle 58 kaikkien aikojen parhaiden levyjen listallaan.

Luin tekstit läpi ja oon vähän hämilläni siitä, ettei KISSiä mainittu kuin muutama kerta. Kyseessä on kuitenkin yksi 70-luvun loppupuolen suosituimmista bändeistä, ellei jopa suosituin. Kaiken lisäksi KISS on legendaarinen yhtye, joka auttoi Van Halenin maailmankartalle ja KISS on myös ollut lukuisien huippuluokan ja vähemmän menestyneiden yhtyeiden esikuva.

In Memoriam Gary Moore (1952-2011)

6.2.2011 kuoli yksi suurista kitaristeista, 60-luvulta lähtien soittanut Gary Moore. Hän oli harvinaisen monipuolinen artisti, repertuaari venyi bluesista ja jazzista aina heviin ja hard rockiin.

Joku muistaa ehkä hänet Thin Lizzyn kitaristina, mutta ennen kaikkea hän teki pitkän ja ansiokkaan soolouran, josta muistoksi jää melkoinen pino hienoja levyjä.

Suomessakin Gary Moore ehti käydä ainakin viitisentoista kertaa, viimeksi Turussa kesällä 2009.

Tässä yksi suosikkini: "Saanut tarpeekseen bluesista"

Minä olen 15v. Tyttö, joka kuuntelee 60-80 -luvun kappaleita ja bändejä. Deep Purple, Van Halen, Led Zeppelin, Thin Lizzy, Whitesnake, Rainbow, RHCP, Bon Jovi, AD/DC, Metallica, Iron Maiden, Duran Duran... Listaa voisi jatkaa vielä, ja pitkältikin, mutta silloin kaikki kyllästyisivät
Syynä musiikkimakuuni voi olla se, että isäni on 60-luvun kasvatteja. Hän sanookin usein, että aivopesi minut kuuntelemaan tällaista musiikkia, mihin minä vastaan "mutta kyllä minä Smoke On The Waterin kitarariffiin ihastuin ihan itse."

Im Memoriam Levon Helm (1940-2012)

Muusikko Levon Helm (s. 26.5.1940), The Band-yhtyeen rumpali ja laulaja kuoli 19.4.2012 syöpään. Hän aloitti muusikon uransa jo 1950-luvun loppupuolella rock'n'roll-tähti Ronnie Hawkinsin yhtyeessä. Levon Helm jatkoi The Bandin jäkeen soolouralla ja teki myös elokuvia, mm. esitti kantrilaulaja Loretta Lynnin isää Kaivosmiehen tytär - elokuvassa. Hänellä oli myös oma studio, jossa levyttivät myös monet suomalaisartistit, kuten Eero Raittinen, Ninni Poijärvi ja helsinkiläisyhtyeet Latebirds ja Munsons.

Im Memoriam Jon Lord (1941-2012)

Kosketinsoittaja Jon Lord (s. 9.6.1941) menehtyi keuhkoveritulppaan 16.7.2012.

Hän oli raskaan rockin ja hevimetallin historiassa merkittävä mies, sillä hän oli perustamassa 1968 yhtä tyylisuunnan keskeistä edelläkävijää, Deep Purplea. Lord jätti yhtyeen vuonna 2002 ja keskittyi sen jälkeen säveltämään klassista musiikkia. Hän soitti myös yhtyeissä Whitesnake, Paice, Ashton & Lord ja WhoCares.

Hänen muistokseen voi kuunnella vaikkapa kappaleen Smoke on the Water.