Ajanlaskun merkintä (KA vai K.A.)

Haltiamieli

Kontulainen
Meidän ajanlaskulyhenteemme ovat hiukan sekaisin nekin. Niiden yhtenäistäminen olisi epäilemättä hyödyllistä. Itse olen tähän asti käyttänyt merkintää (Kolmas Aika esimerkkinä, koska se on yleisin) "KA.", ainakin Tik kai pisteetöntä merkintää "KA". Kuitenkin sekä originaaleissa että Juvan suomennoksissa pisteet ovat molemmat kirjaimen jälkeen: T.A. (Third Age) ja K.A. (Kolmas Aika) (Kuninkaan paluun korjattu laitos, esim. sivut 385 ja 481). Eikö tähän olisi syytä yhtyä?

Entä pitäisikö K.A. ym. "Aika-lyhenteet" merkitä vuosiluvun eteen vai jälkeen? Liitteissä lyhenne taitaa olla järestään edessä (jopa Konnunlaskun Kl.), Wikissämme taas tällä hetkellä jäljessä!


Sitten vielä viimeiseksi kieliopillinen kysymys: jos pisteeseen päättyvä lyhenne tulee juuri ennen välimerkkiä (pilkkua tai pistettä), jääkö lyhenteen piste kieliopinkin mukaan pois vai onko tämä vain kumma tapa jonka itse olen omaksunut? Siis "K.A." + "," = ("K.A," vai "K.A.,"?)
 
Haltiamieli sanoi:
Meidän ajanlaskulyhenteemme ovat hiukan sekaisin nekin. Niiden yhtenäistäminen olisi epäilemättä hyödyllistä. Itse olen tähän asti käyttänyt merkintää (Kolmas Aika esimerkkinä, koska se on yleisin) "KA.", ainakin Tik kai pisteetöntä merkintää "KA". Kuitenkin sekä originaaleissa että Juvan suomennoksissa pisteet ovat molemmat kirjaimen jälkeen: T.A. (Third Age) ja K.A. (Kolmas Aika) (Kuninkaan paluun korjattu laitos, esim. sivut 385 ja 481). Eikö tähän olisi syytä yhtyä?

Tiedä sitten, mikä olisi parasta pisteiden suhteen. Olen vain ottanut ohjenuorakseni sen, että suomessa kapiteelikirjaimiset lyhenteet ovat yleensä ilman pistettä (ja että ilman pisteitä sekä yhteen kirjoitettuna lyhenne on sulavin käytössä).

Tosin suomentajan käytäntöjä pyrimme noudattamaan jos vain voimme, joten. T.A., K.A. ja N.A. voisivat sen puoleen olla suositeltavia. Konnunlaskun lyhennettä olen itsekin käyttänyt samassa muodossa (Kl.) kuin Juva, siinähän on iso ja pieni kirjain, joten senkin puolesta piste kuuluu paikalle.

Entä pitäisikö K.A. ym. "Aika-lyhenteet" merkitä vuosiluvun eteen vai jälkeen? Liitteissä lyhenne taitaa olla järestään edessä (jopa Konnunlaskun Kl.), Wikissämme taas tällä hetkellä jäljessä!

Totta, mutta esim. Prologissa Kl. on vuosiluvun jäljessä niin kuin suomen kielessä kuuluukin, esim. 753 eKr., 64 jKr., jne. Vuosiluvun eteen en kyllä suostu lyhennettä laittamaan, englantilaista hapatusta.

Sitten vielä viimeiseksi kieliopillinen kysymys: jos pisteeseen päättyvä lyhenne tulee juuri ennen välimerkkiä (pilkkua tai pistettä), jääkö lyhenteen piste kieliopinkin mukaan pois vai onko tämä vain kumma tapa jonka itse olen omaksunut? Siis "K.A." + "," = ("K.A," vai "K.A.,"?)

Piste säilyy ennen pilkkua, mutta jos lyhenne tulee lauseen loppuun, kirjoitetaan vain yksi piste, esimerkiksi:

Se tapahtui vuonna 1419 Kl., kuten meille on kerrottu.

Kuten meille on kerrottu, se tapahtui vuonna 1419 Kl.
 
Tik sanoi:
Tosin suomentajan käytäntöjä pyrimme noudattamaan jos vain voimme, joten. T.A., K.A. ja N.A. voisivat sen puoleen olla suositeltavia.
Djeh, tällä kannalla minä.

Vuosiluvun eteen en kyllä suostu lyhennettä laittamaan, englantilaista hapatusta.
Tähän voinen yhtyä, hiukan outo ainakin näin suomalaiseen näkökantaan tuo eteen merkkaaminen - ja kun vuosiluvut kuitenkin luettaneen "3441 Toista Aikaa" eikä "Toinen Aika 3441"... :p

Piste säilyy ennen pilkkua, mutta jos lyhenne tulee lauseen loppuun, kirjoitetaan vain yksi piste
Tack, selvisi sekin. Vähän jotain tuollaista aavistelinkin.
 
Haltiamieli sanoi:
Tik sanoi:
Tosin suomentajan käytäntöjä pyrimme noudattamaan jos vain voimme, joten. T.A., K.A. ja N.A. voisivat sen puoleen olla suositeltavia.
Djeh, tällä kannalla minä.

Toisaalta, esim. tarkistetun laitoksen prologissa (I 35 / 25 / I 32 ) esiintyy vain (Kl.-lyhenteiden lisäksi) vain kerran Neljännen Ajan lyhenne, ja se on NA. kera pisteen vain lyhenteen lopussa, joten suomentajan käytäntökin vaihtelee - mikä antaa meille hieman enemmän liikkumavaraa. Suomennoksessa muuten käytetään isoja ja pieniä alkukirjaimiakin eri paikoissa eri tavalla: kolmas aika / Kolmas Aika - jälkimmäinen ei toki ole meidän kielioppimme kannalta suositeltavaa, anteeksi vaan, mutta selvästi yleisin käytäntö, johon on totuttu.

Jos siis haluaisimme kategorisesti seurata suomennoksen mallia, pitäisi varmaan ottaa ohjeeksi Liitteet, joissa on lyhenne K.A. jne. ennen vuosilukua, mutta koska se ei suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen kannalta ole suositeltavaa, voisi saman tien noudattaa toistakin sääntöä, eli isoon kirjaimeen päättyvissä lyhenteissä ei ole pistettä. Esim. eaa., mutta EAA ilman pistettä. Lisäksi mielestäni pisteetön lyhenne on kompaktimpi ja jollakin tapaa kauniimpi, helpompi ja selkeämpi. Mutta tämä on vain minun mielipiteeni.

Muuten, olemmeko vielä sopineet eri Aikojen lyhenteistä kaiken kaikkiaan? Kaikkia niitä ei suomennoksissa esiinny. Tässä oma ehdotukseni:

Aa. / AA = Alkuajat (ennen Puita) - ehkä ensimmäinen parempi?
PA = Puiden Aika
EA = Ensimmäinen Aika
TA = Toinen Aika
KA = Kolmas Aika
NA = Neljäs Aika
ei lyhennettä (tai eKr. / jKr. / eaa. / jaa.) = meidän ajanlaskumme. Mielestäni aina kun mainitaan Ardan Aikojen vuosilukuja, pitäisi jäljessä olla jokin lyhenne ja jos lyhenne puuttuu, se tarkoittaa meidän ajanlaskumme vuosia.
 
Tik sanoi:
Suomennoksessa muuten käytetään isoja ja pieniä alkukirjaimiakin eri paikoissa eri tavalla: kolmas aika / Kolmas Aika - jälkimmäinen ei toki ole meidän kielioppimme kannalta suositeltavaa, anteeksi vaan, mutta selvästi yleisin käytäntö, johon on totuttu.
TSH muodostaakin melkolailla omat käytänteensä isojen kirjainten suhteen, miltei kaikki kirjoitetaan kieliopillisesti päin mäntyä: Vihan Sota eikä vihan sota, Kolmas Aika eikä kolmas aika, Fangornin Metsä eikä Fangornin metsä... joskin, kuten sanoit, käännös risteilee näiden välillä varsin sekaisesti. Belfalasin lahti vai Lahti, Drúadanin metsä vai Metsä jne.

Lisäksi mielestäni pisteetön lyhenne on kompaktimpi ja jollakin tapaa kauniimpi, helpompi ja selkeämpi. Mutta tämä on vain minun mielipiteeni.
Jep. Minä pidän pisteellisistä lyhenteistä - tottumustako vain? Ainakin ne ovat kovasti mahtipontisemman näköisiä jotenkin, ja sellaista tyyliähän Tolkienin tekstit ovat pullollaan. "Nyt ei ollakaan tekemisissä ihan minkä tahansa kolmannen ajan kanssa!" Toisaalta pisteellinen versio on toki käytössä kankeampi. Saisikohan tähänkin laajemmin mielipiteitä? Saa toki ottaa kantaa, vaikkei olisi Wikiimme kirjoittanut pistettäkään!

Muuten, olemmeko vielä sopineet eri Aikojen lyhenteistä kaiken kaikkiaan? Kaikkia niitä ei suomennoksissa esiinny. Tässä oma ehdotukseni:

Aa. / AA = Alkuajat (ennen Puita) - ehkä ensimmäinen parempi?
PA = Puiden Aika
EA = Ensimmäinen Aika
TA = Toinen Aika
KA = Kolmas Aika
NA = Neljäs Aika
ei lyhennettä (tai eKr. / jKr. / eaa. / jaa.) = meidän ajanlaskumme. Mielestäni aina kun mainitaan Ardan Aikojen vuosilukuja, pitäisi jäljessä olla jokin lyhenne ja jos lyhenne puuttuu, se tarkoittaa meidän ajanlaskumme vuosia.
Emmepä lie sopimuksia tehneet, tämä projekti on ehkä moneltakin piirteeltään edennyt aikalailla vailla sopimuksia - tosin siihen nähden on kyllä ongelmia ja ristiriitoja tullut todella vähän. Aa. lienee tosiaan AA:ta (tai A.A.:ta, se kun nyt lienee tähän nähden eri kysymys) parempi muoto, kun kyseessä kuitenkin Alkuajat eivätkä "Alun Ajat" - sama kaava kuin Konnunlaskussa.
Meidän ajanlaskumme ylivoimaisuudesta en silti ole aivan yhtä mieltä - sitä joudutaan käyttämään niin harvoin verrattuna erilaisiin Ardan Aikoihin (ja silloinkin yleensä eri artikkeleissa), ettei sen dominantti asema ole ihan hirveän perusteltu. Oma käytäntöni on ollut, että jos artikkelin vuosiluvut pysyvät yhdessä ja samassa Ajassa, liitän mahdollisesti vain ensimmäiseen Aikaa ilmaisevan lyhenteen - ja sen jälkeen vain jos kertaus tuntuu tarpeelliselta. Siis tyyliin: "Jaakko syntyi vuonna 1985 K.A. ja kuoli 120-vuotiaana vuonna 2105."

Uskoisin meidän ajanlaskumme vuosien kyllä erottuvan aika selkeästi muista - sikälikin, että niitä varmaankaan ei linkitetä, tuskin on syytä rakentaa rinnakkaista aikajanaa meidän maailmamme vuosista edes 1900-luvun osalta.
 
Haltiamieli sanoi:
Meidän ajanlaskumme ylivoimaisuudesta en silti ole aivan yhtä mieltä - sitä joudutaan käyttämään niin harvoin verrattuna erilaisiin Ardan Aikoihin (ja silloinkin yleensä eri artikkeleissa), ettei sen dominantti asema ole ihan hirveän perusteltu. Oma käytäntöni on ollut, että jos artikkelin vuosiluvut pysyvät yhdessä ja samassa Ajassa, liitän mahdollisesti vain ensimmäiseen Aikaa ilmaisevan lyhenteen - ja sen jälkeen vain jos kertaus tuntuu tarpeelliselta. Siis tyyliin: "Jaakko syntyi vuonna 1985 K.A. ja kuoli 120-vuotiaana vuonna 2105."

Olet toki oikeassa, teksti näyttää kauniimmalta kun lyhennettä ei tarjota joka paikkaan, varsinkin jos liikutaan koko ajan saman Ajan parissa (eikä sotketa Konnunlaskuakaan mukaan). Mutta jos samassa tekstissä on eri Aikoja, kannattanee tapauskohtaisesti lisätä tavallista enemmän lyhenteitä. Meidän ajanlaskumme ja Konnunlasku menevät ehkä helpommin sekaisin, kun monet vuosiluvut ovat samalla tuhannella, esim. tässä tekstissä.

Haltiamieli sanoi:
Uskoisin meidän ajanlaskumme vuosien kyllä erottuvan aika selkeästi muista - sikälikin, että niitä varmaankaan ei linkitetä, tuskin on syytä rakentaa rinnakkaista aikajanaa meidän maailmamme vuosista edes 1900-luvun osalta.

Toisaalta - joskus olen pohtinut meidänkin vuosiemme linkittämistä, onhan siinä mielenkiintoista aikajanaa pitkälti: 1892... 1937... 1954... 1973... - mutta koetan pitää näppini erossa niistä vielä lähimmät viisi vuotta ainakin.

Lisää mielipiteitä lyhenteistä(kin) kuulisin myös minä mieluusti.
 
Huomautuksena vain tähänkin keskusteluun: uusimmassa TSH:n laitoksessa kolmas aika lyhennetään ka. (samoin ta. ja na. - liekö jossakin myös ea.) Konnunlasku lyhennetään nyt kl. (ennen Kl.). Lyhenne on yleensä ennen vuosilukua, mutta esim. prologissa näkyy myös vuosiluku + lyhenne -käytäntöä - joka mielestäni olisi luontevampi suomen kielessä (vrt. 1234 eaa. tai 4321 eKr.).

Näihin käytäntöihin meidänkin lienee siirtyminen joka tapauksessa.
 
Kuten Suuri ajanlaskumullistus -keskustelussa kerrotaan, wikin ajanlaskutermistöä on alettu päivittää, mutta lyhenteistä ei ole tainnut olla puhetta. Miten siis lyhennetään "Puiden vuonna 1497" (Tolkienin "YT 1497", myös "YV" ja "VY") tai "Ensimmäisen Ajan Auringon vuonna 7" (Tolkienin "YS 7")? Esimerkit artikkelista Noldorin Korkea Kuningas.

1497 Pv.
Pv. 1497
jotain muuta?

7 Av.
Av. 7
7 EA
jotain muuta?

En ymmärrä, mihin kohtiin pitäisi tulla pisteitä ja isoja alkukirjaimia minkäkin systeemin mukaan, mutta itse kai käyttäisin jotain sellaista kuin "1497 Pv." (luetaan "Puiden vuonna 1497"?) ja "7 Av." (luetaan "Auringon vuonna 7"?).

"Days before days" (eli tällä hetkellä "Aika ennen aikaa") on niin hankala tapaus, että sen osalta välttäisin lyhenteiden käyttämistä jos vain suinkin mahdollista.
 
Jos lähestyisi asiaa seitsemännen ajan lyhennekäytännön kautta:

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.2.html

Korpelan artikkelin perusteella Kielitoimiston suositukset ovat siis: eKr. jKr. eaa. jaa.

Näin ollen korjatun oikeinkirjoituksen mukaisesti: 3091 kolmatta aikaa = 3019 ka. ja 1419 konnunlaskua = 1419 kl. Pisteiden laittaminen molempien kirjainten jälkeen (k.a.) näyttääkin kömpelöltä (ei myöskään e.a.a. / j.a.a. nykyaikojen lyhenteissä) ja pisteen pois jättäminen ei näytä kuuluvan näihin lyhenteisiin.

TSH:n uusimmassa laitoksessa lyhenne on ennen vuosilukua (esim. liite D, s. 1150), mutta mielestäni se ei sovi suomen kieleen, vaan noudattelee anglosaksista (latinasta periytyvää) tapaa: AD 2009 (tosin 44 BC, mutta tämä lyhenne onkin englannista, ei latinasta). Sanotaanhan joka tapauksessa "vuonna 3019 kolmatta aikaa" eikä missään nimessä "vuonna kolmas aika 3019" tms.


Pisteen puuttuminen lyhenteen perästä (tunnustan, olen itse syyllistynyt tähän) on sekin alkukielelle kumartamista, joten oma ehdotukseni on tämä:

vv. (?) pv. ea. (av. ?) ta. ka. na. kl.

Lyhenne ea. on toki hämärä, koska se ei kerro, onko kyseessä ensimmäinen aika vai esiajat. Mutta toisesta ajasta lähtien ei liene sekaannuksen vaaraa. Esiajoista en uskalla esittää mitään ehdotuksia ilman kysymysmerkkejä.
 
Suosittelisitko pienikirjainlyhenteitä myös niihin artikkeleihin, joissa ajanjaksojen nimet ovat muuten Vanhan Käytännön mukaisia? "Toisella Ajalla (2009 ta.) kävi niin hullusti, että..."?

Vuodet auringon ensinoususta taitaisin merkitä mieluummin av. kuin ea. Grey Annalsin mallin mukaisesti.
 
Ihan vain muutoksien toteuttamisen helpottamiseksi:
Lisäämällä hakuun tuplakirjaimien väliin pisteen saakin sitten vielä ne toisella tavalla luodut. Ongelmaksi jäävät sitten vielä tekstiin muutoin upotetut lyhenteet, joita ei ole linkitetty.
 
Ylös