Ajoneuvot ja -kortit

Amroth

Vaeltava haltianeito
Tarvitaanko mopoauton kuljettamiseen ajokorttia? Ehkä hölmö kysymys, mutta olkoon, kysyn silti. Oikeaa autoa en uskalla ajaa, vaikka ikää olisikin tarpeeksi, ja en osaa ajaa mopolla.
 
RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Varma en ole mistään, mutta eikö se ollut niin että vuoden 2012 loppuun asti sai tavallisella mopokortilla ajaa myös mopoautoa? Mutta vuodesta 2013 eteenpäin siihen vaaditaan oma kortti? Mutta silti ennen tätä uutta säädöstä ajetuilla mopokorteilla saa ajaa mautoa. Saattoi kyllä mennä väärin...
 
RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Selvää on, ettei sitä kortitta ajeta, samoin kuin ei tavallista mopoakaan. Mopoauto.fi -sivuston mukaan tämän vuoden tammikuusta eteenpäin mopokortti ei enää oikeuta mopoautoon, vaan sille on suoritettava oma, erillinen korttinsa. Sen sijaan ennen 19.1.2013 suoritetut kortit oikeuttavat myös mopoauton ajoon. Claeryan oli siis ihan oikeilla jäljillä.

Ihan mielenkiinnosta myös kysyn, että mikset Amroth oikeaa autoa uskalla ajaa? Ajokorttiahan ei ole pakko suorittaa, ennen kuin on autokoulussa ajanut niin paljon, että olo tuntuu varmalta. Tietty määrä ajotunneista on pakollisia, mutta niitä saa lisämaksusta ottaa lisääkin - ja usko pois, lisämaksu on pieni hinta siitä, ettei ajamista pelkää jatkossa.

Tein joku aika sitten töissä juttua nimenomaan naisten "autoilukammosta". Tai oikeammin lähinnä siitä, että miksi tilastot osoittavat, että ajaminen työnnetään usein talouden miehen hommaksi, eikä ajeta itse. Seurauksena tästä tilastot osoittavat, että naisilla auton käsittely jää vähiin, ja tulee turhia peltikolareita esim. parkkipaikoilla, kun ei hahmoteta auton ulottuvuuksia tarpeeksi. Miehet aiheuttavat selkeästi enemmän hurjapäisyydestä johtuvia kolareita, kun tehdään esim. vähän uhkarohkeita ohituksia tai ajetaan liukkaalla tiellä lujempaa kuin olisi suotavaa.
 
Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Selvä, kiitän molempia vastauksista.:) Syy siihen, miksi en uskalla ajaa oikeaa autoa on se, etten jotenkin luota itseeni oikean auton suhteen, (ja auton ajokorttikin uupuu vielä) ja miettisin koko ajan mitä kamalaa VOISI sattua. Todennäköisesti mitään ei tapahtuisi, mutta silti tuntuu, etten tohdi hypätä oikean auton rattiin. Vaikka autokoulussa olisikin mahdollista harjoitella niin kauan, että on saanut tarpeeksi rohkeutta ajoonsa. Mutta, ehkä saan kerättyä rohkeutta, ja harjoittelen jonain päivänä ajamaan oikeaa autoa.:)
 
RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Oikean auton kuljettajana olisit paremmassa turvassa, sillä mopoautot ovat hauraita muoviröttelöitä.

Ei ole ajokorttia minullakaan, mutta en minä sitä tarvitsekaan. Perheen äiti käyttää autoa työssään ja hoitaa kauppa- yms. kuljetukset. Ajokortittomuus on ekologinen valinta: elleivät asiat todella hullusti ole, niin en ole koskaan yksin liikkuvan auton kyydissä. Lyhyt työmatkani hoituu kävellen tai pyörällä.
 
RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Tämä on puhtaasti henkilökohtainen mielipide, mutta imo mitä vähemmän mopoautoja tiellä liikkuu, sitä parempi. Kuten Pagbakin huomautti, ne ovat kuin munankuoria, eivät suojaa törmäyksessä pätkääkään. Moponopeuksilla liikkuessaan ne lisäksi oikein houkuttelevat onnettomuuksia puoleensa, kun kaikenlaiset rattiraivon vallassa olevat kuskit pyrkivät ohittamaan tiellä tulppana olevan mopoauton melkein hinnalla millä hyvänsä, jos sellainen osuu eteen isomman matkanopeuden oikeuttavalla tiellä. Mopoautoilijoilla on myös yleisesti vähän huono maine, koska osa heistä törttöilee oikein urakalla ajalemalla miten sattuu missä sattuu ja lastaamalla käsittämättömiä kaverimääriä pikku kotteroihinsa.

Pagban viestistä tulivat mieleen omat vanhempani. isällä ei ollut ajokorttia, ja hän kävi töissä naapurikaupungissa junalla tai bussilla. Äiti ajoi autoa töihin, kauppaan ja minne ikinä perheenjäseniä milloinkin pitikin kuskata. Minut laitettiin autokouluun jo hyvissä ajoin ennen 18-vuotissynttäriä, koska äiti oli lopen kyllästynyt olemaan perheen ainoa kortillinen jäsen ja ainainen autokuski ;)
 
RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

On kyllä totta, että hitaasti päristelevä mopoauto voi ärsyttää liikenteessä hitaudellaan. Jotkut mopoautoilijat eivät välttämättä tiedä sääntöjä, ja vaikka tietäisivätkin, niin aina joukkoon mahtuu sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät kerta kaikkiaan halua muistaa sääntöjä vaikka ne on heille kertaaleen opetettu.
Itse en ole vielä pitänyt ajokortin hommaamisella hoppua, osittain siksi, etten uskalla ajaa oikealla autolla kuten sanottu, ja osittain siksi, että olen voinut pyytää kyytiä tai käyttää julkisia liiennevälineitä. Mutta toisaalta, oma kulkuneuvo on siitä hyvä, ettei tarvitse odotelle busseja tai minun tapauksessa ihmetellä onkpo äidillä tai isällä aikaa kuljettaa minua paikasta A paikkaan B. =)
 
RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Mulle tuli mieleen myös sellainen pointti että vaikka vakavat onnettomuudet tietysti tapahtuvat pääasiassa maantienopeuksissa, enkä halua missään nimessä vähätellä isoilla teillä tarpeellisen tarkkaavaisuuden ja ennakoinnin määrää, niin maantieajo on tietyssä mielessä paljon helpompaa, ja ainakin omat haasteeni ovat aina liittyneet nimenomaan kaupunkiajoon. Taajamassa muita tielläliikkujia pitää havainnoida eri tavalla ja tarkemmin kuin maantiellä, minkä lisäksi pitää tarkkailla liikennemerkkejä, muistaa sellaisia liikennesääntöjä joita ei maantiellä tarvita, mielellään osata navigoida sinne minne on menossa, ja auton käsittelytaitoakin tarvitaan (monilla tuoreilla kuskeilla tuntuu olevan hankaluuksia esim vaihteiden käytön kanssa). Ja jos kaupungissa ajaminen on jännittävä tilanne ihmiselle joka on sitä harjoitellut autokoulussa ja jonkin verran sen jälkeenkin (nykyään se ei mitenkään ahdista mutta ei se kauhean miellyttävääkään ole), niin ei voi olettaa että tuoreella M-kortillisella olisi kaikki tarpeelliset taidot, varsinkin kun mopokortin vielä pari vuotta sitten sai ilman minkäänlaista ajo-osaamista. Tämä yhdistettynä siihen että mopoauton saattaa nopealla silmäyksellä sekoittaa oikeaan autoon, jolloin muut autoilijat eivät välttämättä osaa varautua siihen, että ratin takana todennäköisesti istuu joku suht kokematon kuski. Se ei tietysti ole mikään syy kolaroida kenenkään kanssa, mutta joskus vahinkoja sattuu ja silloin olisin itse mieluummin henkilöautossa kuin mopokotterossa.

Ja jos mopoautokortin ja henkilöautokortin välillä painaa vain ja ainoastaan ajokammo, niin valitsisin joka tapauksessa B-kortin (tai tilanteesta riippuen jättäisin kortin hankkimatta, ei sekään väärin ole). Mopoautoa täytyy osata käsitellä ihan yhtä lailla kuin tavallistakin autoa (en tosin tiiä onko niissä vaihteita mutta voihan henkilöautonkin hankkia automaatilla), peruuttaminen esimerkiksi on takuulla ihan yhtä vaikeaa/helppoa (nyrkillätapettavalla pikkuautolla ulkomitatkaan eivät ole kauheasti isommat). Samat liikennesäännöt täytyy osata. Taajama-ajo on siis varsin samanlaista, oli ajokkina mikä vekotin tahansa. Mutta B-korttia ajaessa noita kaikkia juttuja pääsee harjoittelemaan käytännössä reippaasti enemmän ohjattuna, ja harjoitteluhan on paras keino lievittää ajamiseen liittyviä pelkoja. Ja jos sen jälkeen edelleen mopoauto tuntuu paremmalta ratkaisulta niin B-kortilla saa ajaa sitäkin.

Pitäiskö tehä oma keskustelu ajamisesta ja autokoulusta ja sen sellaisesta? Kaikki ovat varmaan jo mun autokoulutraumoja kuulleet kyllästymiseen asti, mutta vielä niitä riittäis :D Ja aiheesta kyllä kiinnostais jutella muutenkin, esim tuo Jasin mainitsema naisten ajokammo on ihan jännää.
 
Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että mopoauto voi olla turvallinenkin ajokki, jos ajajalla on järki taidon lisäksi mukana, kyllähän vaikka polkupyörällä kulkiessa voi sattua jotain. Ajamiseen, ajokouluihin yms. liittyvä oma keskustelu voisi olla järkevä, aiheesta varmasti riittää keskustelua.:)
 
RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Voisi kyllä tehdäkin oman topikin autokoulusta tai erilaisista ajokorteista tai jotain sinne päin.

Itse olen kyllä suoraan sanottuna sitä mieltä että mopoauto on paikallaan ainoastaan vanhoille ihmisille tai kehitysvammaisille joiden reaktiokyky ei ole aivan sitä luokkaa että olisi suositeltavaa ajaa suuremmilla nopeuksilla. Oikeastaan minusta mopoautoiluun pitäisi olla joku selkeä terveydellinen peruste että kortin saa. Se kumminkin aiheuttaa vaaratilanteita kun tiellä jolla nopeusrajoitus on 80km/h joku ajaa puolet hitaammin. Se oikein houkuttelee kaikkia ohittelemaan paikoissa ja tilanteissa joissa se ei välttämättä olisi sopivaa. Varsinkin kun en näe mopoautojen olemassaololle samalla tavalla järkisyytä kuin vaikka traktorien olemassa ololle niin vähän turhaa liikenteen vaarantamista.

Jos nyt kuitenkin on päättänyt mopoauton hankkia niin kannattaa miettiä missä sillä haluaa liikkua. Minä en itse yksinkertaisesti kehtaisi lähteä sellaisella tielle missä on nopeusrajoitus yli 50km/h. Jos ajelee vain lähitaajamissa ja kaupungin keskustoissa yms. joissa rajoitukset ovat pienempiä niin mopoauto on varmasti ihan ok. Jos taas meinaa ajella maanteillä ja pidempiä matkoja niin ehdottomasti sitten joko mopo jolla pääsee väistämään sivuun ja on helposti ohitettavissa tai oikea auto jolla ei jää jalkoihin ja joka on turvallisempi.

Amroth sanoi:
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että mopoauto voi olla turvallinenkin ajokki, jos ajajalla on järki taidon lisäksi mukana, kyllähän vaikka polkupyörällä kulkiessa voi sattua jotain.
Kun ei se riitä että mopoauton kuljettajalla on järki päässä. Se voi hyvin olla se isomman auton kuljettaja jolla se järki on hukassa ja sen takia tulee rysäytys jossa se on se mopoautoilija jolle käy pahasti. Yhtä hyvin voisit rakentaa aaltopahvista rungon kolmipyöräisen mopon ympärille. Oikeassa autossa on paljon tukevampi runko ja sen turvallisuutta on kehitetty jo ties kuinka kauan. ja on kaikenmoisia turvalaitteita.
Polkupyörään vertaamisessa taas on vähän se että kun mopoautossa ne pahviseinät löytyy niin sitä tuudittautuu erilailla siihen ajatukseen että olisi mukamas turvassa kuin jos ympärillä ei ole minkäänlaista suojaa. Ja polkupyörälläkin pääsee sivuun.

Ehkä vähän jyrkkiä mielipiteitä mutta mopoautoiluun liittyen minulla on melko jyrkät mielipiteet.
 
Kas näin, hajautin nyt keskustelun omaksi aiheekseen. Toivottavasti otsikko on mielestänne hyvä.

Jatkaakseni tuosta naisten ajokammosta: kukaan, jota tuohon juttuun aikoinaan haastattelin, ei suostunut myöntämään minkäänlaista eroa naisten tai miesten välillä. Tilastot sen sijaan näyttävät ihan toista (kuten myös mainitsin aiemmin). Minä tulin henkkoht siihen tulokseen, että edelleen on se sukupuolittunut ajattelu, ettei nainen voi ajaa yhtä hyvin. Toisaalta myös saman jutun keskustelussa aika moni nainen sanoi, ettei aja, koska ei halua "uutta autokoulua" puolisolta tai isältään. Naisten pitäisi päästä enemmän ajelemaan muiden tyttöjen kanssa?
 
Kyllä minä toisaalta ymmärrän mopoautojen käyttäjiä, mutta oikeastaan ekllekään aikuiselle en sitä suosittelisi. Toisaalta itse en ole koskaan ajanut mopoautoa. Mopoauto on tavallaan hyvä vaihtoehto mopolle huonoilla keleillä. Mopolla on kokemukseni mukaan varsin ikävä ajaa syksyllä, kun sataa vettä ja lämpötila on lähellä nollaa. Itse lopetinkin ajamisen, kun alkoi olla kovempia yöpakkasia, yleensä jonkin verran ennen pahimpia liukkaita. Koska lukiolaisille ei tarvitse järjestää koulukyytiä eikä linja-autoja välttämättä kulje sopiviin aikoihin syrjäkylille, on mopoauto ihan hyvä vaihtoehto, jos ei halua ajaa läpi talven mopolla. Tämä tarkoittaa tietenkin maantieajoa, mutta pelkkää taajama-ajoa varten ei mielestäni edes kannata hankkia mopoautoa. Taajamassahan matkat ovat joko melko lyhyitä tai julkista liikennettä on järjestetty, jos taajama on kovin laaja.

Tässä muutama syy, jotka mielestäni puoltavat auton hakkimista mopoauton sijaan:
1) Auto ei ole vaikeampi ajaa. Vaikka auto on suurempi, ei sen ajaminen varsinaisesti voi erota radikaalisti mopoautostakaan. (Tämä tosin on pelkkää järkeilyä, sillä, kuten mainitsin, en ole itse ajanut mopoautoa.) Sen sijaan auto on raskaampi, eli se on vakaampi ajettava.
2) Kuten yllä on mainittu, auto on turvallisempi.
3) Mopoauto on kohtuuttoman kallis, auton voi saada samalla hinnalla.
4) Jos auto kulkee mielestään liian kovaa, ei sillä ole pakko ajaa niin kovaa. Jos autolla ei uskalla ajaa kuin 50 km/h, niin ei pidä ajaa valtatiellä, niitä voi vältellä varsin hyvin. Luultavasti jossain vaiheessa alkaa ajaa kovempaa, ja voi lähteä valtateillekin.
5) Vaaratilanteita ei aiheuta niinkään nopeus, vaan huomaamattomuus. Jos ei huomaa jotain, voi siihen törmätä tuhoisasti myös taajamanopeuksissa. Toki nopeus aiheuttaa onnettomuuksia lyhentämällä reaktio- ja pysähtymisaikaa ja lisäämällä tuhovoimaa, mutta kuten sanottua, voi valtavaltateillä joutua onnettomuuteen, vaikka ajaisi kuinka hiljaa tai polkisi pyörällä.

Ps. Mopoautolla voi ajaa 15-vuotiaana, sillä on suojassa sateelta ja viimalta, eikä se kulje liian kovaa, mutta on kovin turvaton. Ratkaisu: traktori.:D Se vaatii vain T-kortin, on hidas ja kopillisena lämmin, ei kulje kovaa ja on turvallinen. Maalla monet pojat ajevat huonoilla keleillä traktoreilla.

Minusta valtateillä ajamisesta tekee vaarallisempaa juuri se, että turtuu siihen ajamiseen ja keskittyminen herpantuu.
 
Olórini sanoi:
Ratkaisu: traktori.:D Se vaatii vain T-kortin, on hidas ja kopillisena lämmin, ei kulje kovaa ja on turvallinen. Maalla monet pojat ajevat huonoilla keleillä traktoreilla.
Muistan että ysiluokan kevätjuhlaan tuli joka vuosi iso liuta poikia traktoreilla ykköset päällä xD Ja kyllä ihan tosissani suosisin mieluummin traktoria kuin mopoautoa.
Olórinilla oli listassaan hyviä pointteja oikean auton puolesta.
 
Kas, enpäs muistanutkaan, että traktorkin on keksitty.:D Ei kai T-kortin ajaminen mahtane olla sen hankalampaa kuin auto- tai mopokortinkaan ajaminen. Itse olen sivusta seurannut veljen kevytmoottoripyöräkoulua, ja todennut, että kamalan paljon kyllä sitä teoriaa anakin tuleville keytmoottoripyöräilijöille onneksi opetetaan. Traktori sopisi kyllä asuiympäristööni, maaseudula kun asun.:D
 
Ja traktorilla pääsee kaikenlaisiin paikkoihin joihin mopoautolla ei :D Minä olen opetellut ajamaan alkujaan traktorilla kun ei laiheliinista pikkutytöstä heinäpellolla muutakaan hyötyä ollut. En hommannut traktorikorttia lähinnä siksi ettei meillä ollut kotona oikein kunnolla liikennekelpoisia traktoreita (en muista saako niillä virallisesti edes ajaa tiellä, mutta kun toinen on kopiton ja huonojarruinen ja toisessa rattia jaksaa kääntää kunnolla vain toiseen suuntaan niin ei niillä tee mieli mihinkään pidemmälle ajellakaan). Vähän nykyaikaisemmilla ja toimivammilla traktoreilla on kyllä ihan miellyttävää körötellä menemään.

Minä voin myöntää sellaisen sukupuolieron että en ole koskaan kuullut kenenkään miehen sanovan että pelottaa/ahdistaa lähteä ajamaan, mutta naisilta sitä kuulee jonkin verran. Ihan yhtälailla molemmista kyllä löytyy hyviä ja huonoja kuskeja. Ja sitten (pienehkön otantani perusteella, havaintoni voivat olla myös päin seiniä joten älköön kukaan loukkaantuko) nämä jännittävät naiset ottavat omituisia riskejä, pitävät liian pientä turvaväliä, jarruttavat risteyksiin aivan liian myöhään tai käyttäytyvät muuten arvaamattomasti. Jotenkin tuntuu että liikaa itsestään kuvittelevien mieskuskien ajotavoissa on tavallaan jotain samanlaista.

Ainoa ikävä mies jota oon toistaiseksi kyydinnyt on ollut ykkösvaiheen ajo-opettajani (traumoja joskus myöhemmin). Isä on toisinaan kommentoinut jotain (mutta niin on myös äitini, ja vanhemmillani on omituinen tapa syyttää minua tiessä olevista kuopista, ikäänkuin niihin voisi olla ajamatta jos niitä on tie täynnä), kavereilla sun muilla ei ole ollut tarvetta pitää uutta autokoulua. Ja mua on myös yksi mies pyytänyt muuttokuskiksi kun siitä itsestään oli vastenmielistä ajaa pakettiautolla kaupungissa. Olen tosin myös huomannut että mun itseni ehkä tekisi mieli joskus huomauttaa ihmisille niiden ajotavoista, mutta yleensä en uskalla kun kyseessä on muka jotenkin arkaluontoinen asia, vaikka kyse onkin pahimmillaan ihmishengistä.

ETA:
... kamalan paljon kyllä sitä teoriaa anakin tuleville keytmoottoripyöräilijöille onneksi opetetaan.
Teoriaa opetetaan, mutta aika usein se teoria oikeasti vaatii sen käytännön rinnalleen (en tiiä paljonko kevariin on ajotunteja, mutta johonkin mopokorttiin ei edelleenkään ole kauheasti). Minä esimerkiksi muistan miten sisäistin vasemmalle kääntymisen liikennevaloista just yhdessä tietyssä paikassa Jyväskylässä.

T-kortin saa vissiin edelleen pelkällä teoriakokeella? En löytänyt mitään muutakaan tietoa aiheesta. Helpolla (ja halvalla) siis lähtee.
 
Halpa hinta sopisi minun kukkarolle, ja jos T-kortin saa vain teoriakokeella, jopa minulla voisi olla mahdollisuus saada mainittu kortti suoritettua. Veljeni on jo harjoitellut omin päin pihassa ajoa, harjoittelupaikat vain ovat tainneet kadota tyystin kotipihaa lukuunottamatta.:D Traktorin ajo-opetustakin voisin saada ilman rahanmenoa kun naapuristossa asuu maanvijelijä traktoreineen. :) Jos naapuri voi toimia ajo-opettajana.
 
Yksi syy miksi minulla ei ole ajokorttia on pelko mutta luulen että se johtuu sukupuolta enemmän siitä että olen ylipäätään hermostuvainen ihminen ja polkupyörälläkin otan välillä tyhmiä riskejä ja en huomioi muuta liikennettä tarpeeksi (yritän kyllä koko ajan parantaa tapojani, varsinkin kun pyöräilen kaupungissa, jonka kuskit eivät ole tunnettuja hyvästä käytöksestään). Jos se olisi ainut syy ja minulla olisi tarve autolle varmaan yrittäisin päästä pelostani yli mutta suurin syy on kyllä ekologinen ja se ettei minun kaltaistani elämää isohkossa kaupungissa viettävä tarvitse autoa muuhun kuin suurten tavaroiden siirtämiseen. Silloin auto helpottaisi kyllä elämää mutta en usko että omalla kohdallani toimisi se että ajaisin pari kertaa vuodessa, sitä pitäisi harjoitella jatkuvasti.
 
Kuten edellä tuli mainittua, minä sain B-kortin heti kun se iän puolesta oli mahdollista. Lapsuudenkodissa asuessa tuli ajeltua paljonkin, toimin kuskina vanhemmilleni silloin kun he halusivat juoda viiniä vierailulla ollessaan, kävin omissa jutuissani ja kuskasin smialilaisia ja keskiaikaseuralaisia erilaisiin tapahtumiin. Mutta 21-vuotiaana muutin yhteen kortittoman poikaystävän kanssa, kuljimme molemmat julkisilla vähän joka paikkaan, ja sen myötä ajaminen rajoittui lähinnä pidempiin reissuihin, joille lainailimme jomman kumman vanhempien tai sisarusten autoja. Niinpä myös ajotaitoni rapistui vähitellen.

Kun sitten 31-vuotiaaksi vanhettuani muutimme paikkaan, jossa oma auto oli miehen työmatkan takia välttämätön ja hän meni autokouluun ja me hankimme oman ajopelin, olin alkuun kauhusta kankea ratin taakse joutuessani. Harjoituksen kautta olen kehittynyt taas ihan kelvolliseksi kuskiksi, mutta edelleenkin välttelen parhaani mukaan Helsingin keskustassa ajamista. Mies taas ilmoitti autokoulun käytyään, että nyt kun hän tietää, mikä kaikki ajaessa voi mennä pieleen, hän haluaa itse kontrolloida ajopeliä, jonka kyydissä istuu. Niinpä meidän perheemme autoillessa yleensä "isi ajaa".

Ja onhan hän paljon itsevarmempi ja sujuvammin ajava kuski kuin minä koskaan. Mutta toisaalta minä en ole ajanut vielä yhtään kolaria sen kohta 19 vuoden aikan, jonka olen korttia hallussani pitänyt, kun taas miehen viisivuotiseen kortinomistajuuskauteen sisältyy yksi risteyskolari, josta onneksi selvittiin peltivaurioilla molemmin puolin. Ylen varovaisella ajotyylilläkin on siis puolensa ;)
 
Traktorin kanssa tulee muuten ottaa huomioon, että traktoreissa saa maa- ja metsätalouskäytössä käyttää alemman polttoaineverotuksen piirissä olevia polttoaineita (polttoöljyä), eli "huviajoja" tai ei-maataloustoimintaan liittyviä ajoja varten pitää maksaa n. 5 euron suuruinen päivämaksu :)
 
Tuooli minulle uutta tietoa, nytpä sitten tiedän.:) 5 euron luokkainen maksu on onneksi aika kohtuullinen, jos alkaa hiukan aiheen ohi mennen miettimään miten sitä miten paljon kaikki autoiluun yms. liittyvä maksaa. Olen kyllästyttävä, ja mainitsen taas veljen kevarikoulun, mutta siihen jo vaikuttaisi menevän vanhempien rahoista melko paljon. Sanoo sisko, joka ei maksa koko lystistä kieroa kymmensenttistäkään.:grin:
 
Ylös