Alitajunta

Sorilea

Hobitti
Tällaista ajattelin teiltä kysyä, että mitä ajattelette alitajunnasta? Onko sitä ja kuinka se toimii, olettaen, että se on? Onko sillä mitään "virkaa"? Liittyykö intuitio alitajuntaan?

Kuten ehkä jo kysymysten asettelusta voi päätellä itse olen sitä mieltä, että se on ihmisillä ja että sitä voi jopa hyödytää.

Kerron eismerkkejä, jos tästä keskustelua syntyy.
 
Alitajunta on aika jännä asia. Alitajunta on aivan ehdottomasti olemassa ja se vaikuttaa moneen asiaan. Sinne ihminen poistaa/"unohtaa" mm. erilaiset vaikeat asiat, joita hän ei pysty käsittelemään. Esimerkiksi Freudin psykoanalyysin mukaan meillä on ns. dynaaminen tiedostamattomuus (tai joku sinnepäin), josta tiedostamattomat halut vaikuttavat elämäämme mm. erilaisina fobioina. Vai miten se nyt menikään...

Ääh, en minä osaa keskustella tästä aiheesta. Liian monimutkaista ja vaikeaa.
 
Eikös alitajunnassa olevat asiat ilmesty joskus uniin? Minusta joku oli näin sanonut, että ne asiat joita ei valveilla ollessa tiedosta, ilmestyvät uniin..
On alitajunta sen verran monimutkainen jutska etten tiedä siitä sen enempää.
Miten se oikein toimii?
 
En ole lukenut Freudin terioita alitajunnasta, joten siihen en osaa ottaa kantaa, mutta luulisin esim. suggestion, sekä itse- että ulkopuolelta aiheutetun, toimivan alitajunnan kautta.

Itse määrittelisin sen olevan tietotisesta tajunnasta erillään oleva mieli, joka toimii ikään kuin tausta-ajona yötä päivää. Tosin kokonaan se ei ole tietoisesta mielestä irti, koska siihen voi vaikuttaa suggestiolla, joka on aina tietoisesti annettu.

Useamman kerran olen lukenut väitteen, elämäsi on juuri sitä, miksi sen kuvittelet. Eli tietoinen mielesi antaa alitajunnalle kuvan elämästä ja alitajunta toteuttaa sen käskyn mukaan.

Urheilijathan käyttävät paljon mielikuvaharjoittelua, eli suoritus käydään mielessä läpi useita kertoja ja nähdään onnistunut suoritus "sielun silmin".
 
Mehän emme ymmärtämällä voi alitajuntaa ymmärtää. Koska jos alamme siellä alueella leikkimään se tietomäärä on niin valtava, että siitä tulee ns. hulluksi. Sitä en tiedä mitä tässä hulluudessa sitten tajuaa, mutta näyttäisi kyllä siltä, että tieto menee sen verran sekaisin, että henkilö ei pysty sitä käsittelemään. Tähän on tietenkin helppoa sanoa, että mistä me tiedämme, mitä jonkun hullun päässä liikkuu.

Tutkimaan tietty aina pystyy, mutta.. pitäisi päästä itse alitajuntaan, vai pitäisikö nykyään puhua alitajuntoihin, kun niitä "leveleitä" siellä kuulemma olisi aika monta.

Alitajunnalla leikkiminen on kuitenkin ihan ykkösharrastuksiani. Rakastan sitä kuinka se yrittää voittaa minut. Pah. Vaikka, pakko myöntää, että usein minä olen se, joka jää toiseksi tässä kamppailussa. Haluaisin ymmärtää omaa ja muiden alitajuntaa huomattavasti paremmin mitä nyt ymmärrän. En vain ymmärtämisen tai itseni hallitsemisen (itsetietoisuuden) vuoksi, vaan myös siksi, että voisin hallita teitä pikkuisia otuksia.

Kunnon faktaa minulla asiasta ei pahemmin ole, koska sellaisen lukeminen on hiton puuduttavaa. Sen siitä saa kun tylsät tutkijat kirjoittavat tekstiä. Eri asia olisi, jos sen lukemisen lopussa olisi jokin porkkana. Toistaiseksi keskityn itsetutkiskeluun (silloin tunteekin saavuttaneensa jotakin, ei vain päämäärä, mutta myös se matka).

Alitajunta on myös kamalan laaja aihe, jotta tähän saisi mitään fiksua ja yksityiskohtaista, tai edes mitään kiinnostavaa luettavaa, kirjoitettua. Pelkästään jo lucid-uneksimisessa riittäisi aihetta alitajuntakeskusteluun yhden ketjun verran. Kamalan, kamalan laaja aihe, aivan kuin aiheena olisi kaikki maailman kirjat.
 
Alitajunta eli piilotajunta eli tiedostamaton. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. :D

Nellas_Elensar sanoi:
Eikös alitajunnassa olevat asiat ilmesty joskus uniin?

Kyllä alitajunnassa olevat asiat ilmestyvät uniin ja joskus myös valveella ollessakin. Alitajunnassa sijaitsevat asiat, joita emme halua muistaa esim. jotkut pahat lapsuuden muistot. Ihmisellä on ego (muistaakseni), joka yrittää pitää poissa nämä asiat mielestämme ollessamme valveilla, mutta kun olemme unessa niin se ei toimi yhtä tehokkaasti, joten epämukavat muistot ilmestyvät uniimme.

Sitten esimerkiksi kun olemme valveella ja menemme vaikka hammaslääkäriin ja haistamme siellä tutun hajun, esim. desinfiointiaine. Kyseiseen hajuun voi liittyä joitakin huonoja muistoja ja laukaista pelontunteita (ja nämä pelontunteet sijaitsevat alitajunnassa).

En ole varma, että muistanko kaikkea oikein, mutta jotekin tällaista on jäänyt mieleen. :)
 
Alitajunta on sellaisia asioita, joista on paljon mielipiteitä ja paljon juttuja.. Itsepä uskon alitajuntaan ja siihen, että se tulee uniin. Myöskin intuitio on jännä juttu, ja itse olen kokenut asioita.

Tuo Kreifin postaus oli mielenkiintoine, ja olenkin asiasta melko samaa mieltä. Aivanhan siitäkin, ettäpä alitajunnalla leikkiminen on ykkösharrastuksiani :)

Itsepä olen sellaista mieltä, että toisen ihmisen alitajuntaa pystyy ymmärtämään ja ajatuksia myöskin. Silloin täytyy vain hiukan tuntea toista ja osata käsitellä asioita oikein. Miten sen tekee, en pysty sanomaan, tajuan vain sen olevan mahdollista.
 
Luin Joseph Murphyn kirjan alitajunnasta ja hän väittää, että kaikki mielet (alitajunnat) ovat yhtä. Tiedä sitten onko oikeassa. Mielenkiintoisia ajatuksia kuitenkin esim. uskosta ja jumalasta ja ihmisen mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elämäänsä alitajuntaa suggestoimalla.
 
lainaus:

[color=green:e3837489f5]Luin Joseph Murphyn kirjan alitajunnasta ja hän väittää, että kaikki mielet (alitajunnat) ovat yhtä. Tiedä sitten onko oikeassa. Mielenkiintoisia ajatuksia kuitenkin esim. uskosta ja jumalasta ja ihmisen mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elämäänsä alitajuntaa suggestoimalla.[/color]

Olisi mielenkiintoista tietää mitä hän tarkoitti tällä "olevat yhtä" ja ehkä myös keneltä hän on saanut omaan ajatteluunsa vaikutteita. Itse olen tutustunut lähinnä Jungin ajatuksiin ja hän loppuaikoinaan toi yhä enemmän ajatteluunsa ihmisen tarvitsemia myyttejä ym. sekä jo varhaisessa vaiheessa käsitteen "arkkityyppi", jonka hän katsoi tietyllä tavalla olevan ihmiskunnalle yhteinen (tarkemmin siis erilaiset arkkityypit).

Itse uskon alitajunnan olemassaoloon ja uskon joskus tunnistavani sen suunnat (joskus jopa tarkoitusperät). Kuitenkin itseään on varsin helppo pettää tietoisella ajattelun tasolla - mikä on päämäärä ja mikä keino jne - ja siksi jo kauan aikaa olen ennenkaikkea keskittynyt tutkimaan itsestäni tarkoitusperiäni toimintaan (muitakin kuin päällimmäisiä). Samalla oikeastaan on joutunutkin kaivelemaan alitajunnan toimintaa itsessään, koska sen ohjaava vaikutus on mielestäni varsin vahva. Siinä tosin saattaa jumittua aika helpolla, mutta koetan välttää sitä...

Mielestäni alitajunta on jonkinlainen hidas, tumma virta, joka virtaa vikkelän tietoisuuden puron alla - eikä läheskään aina samaan suuntaan.

Mitä siis yritän sanoa on, että yritän kaivaa aidot motiivini esille, jotta en valehtelisi itselleni, koska silloin saavutettu päämäärä on käytännössä arvoton. Sitä paitsi jos valehtee itselleen (mielestäni siis tietoinen ajattelun taso juuri valehtelee; alitajuinen ei), valehtelee myös kaikille muille.

Samoin olen vahvasti huomannut itsessäni tarpeen myyteille, symboliikalle ja riiteille - ei lainkaan välttämättä millekään mahtipontiselle, vaan vaikkapa sille, että aamusuihkun jälkeen piirrän peilin huurtuneeseen pintaan jonkin yleisen symbolin (kysymysmerkki, huutomerkki, sydän jne.). Mitään järkeähän tuossa ei ole :)

Tajusikohan kukaan mitä minä ajan takaa?
 
Uskon, että ihmisillä on alitajunta ja sillä on varmasti jonkinlainen merkitys. Olisiko Deja Vu (miten lie kirjoitetaan)
ilmiöllä jonkinlaista yhteyttä alitajuntaan? En tiedä mistä tuon repäsin, mutta voisikohan se olla mahdollista..?

Luin jostakin artikkelista, että jos ihminen jo nuorella iällä aloitaa järkyttävien elokuvien katsomisen, niiden aiheuttama järkytys näkyisi alitajunnan kautta vasta kymmenien vuosien päästä. Tuossa voisi olla jotain perääkin.
 
Ihan varma en ole siitä, mitä Murphy tarkoitti sanoessaan, että alitajunnat ovat yhtä, mutta esimerkkinä hän käytti mm. kaukoparannusta. Eli henkilö voi vaikuttaa oman alitajuntansa kautta toisen ihmisen alitajuntaan ja sitä kautta esim. terveyteen. Mielenkiintoinen seikka kuitenkin tässä teoriassa näyttää olevan se, että negatiiviset ajatukset koituvat ajattelijan omaksi harmiksi.

Murphyn teorian mukaan on myös niin, että jos tietoinen mieli ja aliajunta ovat ristiriidassa, niin alitajunta voittaa aina.

Kirjassa on mainittu myös henkilöitä, joilta hän on saanut vaikutteita ajatuksiinsa, en vain muista niitä tässä.

Itse olen aina luottanut intuitioon ja sen herättämiin vaikutelmiin asioista ja ihmisistä ja intuitio on käsittääkseni alitajunnan osa-alue. Enneunia en ole nähnyt vuosiin, nuorempana kyllä. Ilmeisesti ei ole ollut tarvetta siihen enää.
 
Sorilea sanoi:
Murphyn teorian mukaan on myös niin, että jos tietoinen mieli ja aliajunta ovat ristiriidassa, niin alitajunta voittaa aina.
Aika suppeasti asian esittelit, joten niin teen minäkin: olen itse todistanut tuon vääräksi.
 
Mun mielestä ihmisen mieli on niin moniselitteiten ettei voi paneutua vain yhteen kohtaan.. Jokaiselle asialle on oma paikkansa meidän tajunnassa.. Alitajuntaan ihminen sulkee mielestäni kaikki ikävät ja kamalat asiat, ettei joutuisi käsittelemään itselle vaikeita asioita, mutta se ei välttämättä ole aina hyväksi..

Ihminen pystyy mielensä avulla kieltämään asiota, mutta jos jatkaa tätä liian kauan, voi ihminen uskoa lopulta jonkin asian menneen niin kuin itse niin väitti itselleen.. Mutta mitä sillon kun se kielletty asia palaa mieleen (sillä aina niin lopulta käy..) ja jos ei pystykään vielä käsittelemään asiaa?
 
Aikas pitkään aikaan ei ole kukaan vastannut.. Mutta minäpä nyt kirjoitan tähän jotain. Minä uskon kyllä että ihmisillä on alitajunta. Ääh.. Miten sen nyt sanoisin.. :roll: Siis, että joskus esimerkiksi kannattaa luottaa ennemin jotenkin siihen alitajuntaan.. Älkää vain kysykö mitä tarkoitan.. Sillä en ole oikein varma asiasta itsekkään.. Hmm.. On varsin mielenkiintoista tutkia omaa alitajuntaansa, siis jos voi sanoa että sitä voi tutkia. Etsiä mielestään ajatuksia jotka luuli 'hukanneensa'.. Teen sitä yhtenään, mutta ehkäpä joku muu jatkaisi tätä keskustelua fiksusti. Eikä minun omituisilla mielipiteilläni ja ajatuksillani. Alitajuntani on nokkaunilla. Se ei kerro minulle mitään järkevää.. :wtf:
 
Mielipide

Minusta alitajunnalla on paljonkin virkaa. Uskon Freudin munamalliin, jossa päälimmäisenä on ulosanti, pieni osa, keskellä on ajatukset, aivojen tiedostettu toiminta, suurin osa ja alimmaisena on alitajunta, suurempi kuin eka. Kun on liikaa stressiä ja keittää yli, niin alitajunta pääsee ulosannin ohi. Silloin tulee murhia ja hakkaamisia tai pahaa sanomista.

Uskon myös, että unet ovat alitajunnan tapa käsitellä asioita. Unet varoittavat kertovat, ratkaisevat.

Alitajunta saattaa olla jäänne alkukantaiseta ihmisestä, vaistosta, aisteista. Sitä voisi verrata äitiin, joka huolehtii ja neuvoo.

Että tällaisia. Saatan jatkaa myöhemmin.
 
"Jo Freud" aikanaan tunnusti piilotajunnan olemassaolon.

Piilotajunta on olemassa oleva asia,
ja jopa hyvin tärkeä.
Joku shamanismi ja muut noitapiirien kikat nyt vain avaa niitä.
Seurauksena voipi olla ikäviä asioita.
Ei välttämättä mielenterveys kestä sellaista.
Intuitio on faktaa ja liittyy piilotajuntaan jopa hyvin kiinteästi.
Ihminen tiedostaa esimerkiksi keskustellessaan ihmisen kanssa kasvokkain ilmeistä kokolailla paljon enemmän kuin voisi luulla.
Siksi shamaanit ovatkin niin sharmantteja tavatessa ja siksi puolisot aina sanovat,että "sehän on vain sellainen humpuukimaakari".
Hehän eivät ole tavanneet ja jutelleet kyseisen kanssa.
Vähän sama juttu kuin lintubongarit:
He eivät ryhdy kuulemaan ja näkemään paremmin,
he ovat lintuja tarkkaillessaan ihan yhtä tarkkaavaisia kuin harrastuksen aloittaessaan,mutta silti ne harjaantuvat huomaamaan lintuja ja erottelemaan lauluja toisistaan todellakin aivan uskomattoman hyvin.

Intuitiolla sitä pokeriakin pelataan.
 
Minä huomaan tämän joskus.

Kun on tarve ostaa joku ostos, kuten uusi kännykkä tai joku, mutta siihen ei ole niin tarvetta tai siis hengenhätä.
Se jää vaan alitajuntaan pyörimään ja joskus sen muistaa.
Ja sitten joku päivä tulee että "Nyt se kännykkä on pakko ostaa!".
Asiat jäävät ns. kellumaan alitajuntaan ja niin.
:)
(Kerronpa kokemuksiani.)
 
Ai, minä pikkuinen ihan luulin että alitajunnan olemassaolo olisi varmaa...voi tyhmyyttä :oops: . Luulempa että ns. kuudes aisti ja alitajunta ovat jokseenkin sama asia. Meinaan olen vähän pakotettu uskomaan kuudenteen aistiin, ja alitajunta tuo siihen järkeä. Huomaamme pieniä asioita, joita valvetajuntamme ei rekisrteröi tai osaa käsitellä, mutta alitajunta tulkitsee ne ja tiedottaa sitä valvetajunnalle.
 
Entäs ne ihmiset, joilla ei ole mitään kuudetta aistia? Eikö heillä siis myöskään olisi alitajuntaa? Sikäli kun kuudes aisti siis käsitetään jonkinlaiseksi intuitioksi tai paikkansa pitäviksi ennakko-aavistuksiksi. Minulla esimerkiksi ei ole koskaan ollut mitään tuntemuksia, jotka olisin käsittänyt kuudennen aistin tuottamiksi. Suurimmalla osalla ihmisistä ei luultavasti ole, ja vain pieni osa kokee omaavansa kuudennen aistin.
 
Alitajunta. Tosiaan, tämä perin mielenkiintoinen osa meissä. Minulla alitajunta on jatkuvasti toiminassa ja sen tiedostan. Se tuntuu raskaalta takaraivoni alaosassa vaan siltikään se ei ole koskaan kipeä. Alitajunassa minulla riitelevät monet henget, kuin piru ja enkeli jos esiin ottaisin todella kliseen esimerkin.
Olen minäkin kuullut, että alitajunnan työstämät asiat heijastuvat uniin. Perin mielenkiintoista on myös se - ainakin minun kohdallani - että voi kuulla ja tuntea oman alitajuntani työskentelyn samalla kun nukun ja näen unta. Se on kovin mielenkiintoista.
Minusta alitajunta on kuin magneetti joka hetkesi tai pidemmäksi kutsuu magneetin lailla itsensä luokse vaikeat asiat joista se myöhemmin päästää otteen.
 
Ylös