Alkeellista kohteliaisuutta

Pagba

Pronominit hän/hänen
Maailmassa on hirveän paljon eri kieliä. Monta toisenkielistä tulee elämänsä varrella kohdattua. Maasta riippumatta olisi alkeellisen kohteliasta osata tervehtiä toista hänen omalla äidinkielellään, vaikkei sitten mitään muuta osaisikaan puhua.

Mitä kaikkia tervehdyksiä osaatte? Ääntämisohjeineen, kiitos. Eikä sitten mitään "astu koirasi"-tyyppisiä jekkuja tänne, kiitos. Kiitos kiitos.

Thaiksi tervehtiminen riippuu tervehtijän sukupuolesta. Naiset sanovat: "Sawaddii kha" ja miehet "Sawaddii khrap". Tervehtiessä täytyisi pitää yhteenliitettyjä käsiä kasvojen edessä, mutta koska oikeasta korkeudesta päättäminen on niin turkasen hankalaa meiltä pohjoisen barbaareilta, niin tahatonta loukkaamista välttääkseen on parempi pitää kädet jossain muualla.

"Tere hommikust", sanot virolaiselle jos mielestäsi huomen on hyvä.

Miten tervehditään kiinalaista kowtowwaamatta?
 
Suomalaisessa viittomakielessä riittää hyvin, kun nostat tuota kättä ylöspäin ja heilautat sitä. :) Mikä ele on kyllä ihan yleismaailmallinen, mutta kuuroille kohtelias tapa tervehtiä.

Sinänsä hassua, kun kuulevat todella usein kyselevät, miten sanotaan "hei" viittomakielellä. Vaikea kuvitella, että olisi mitään muuta tapaa tervehtiä - vaan olenkin jäävi arvioimaan. =P
 
Eikö viittomakielen aakkosilla voisi sanoa H-E-I? :p

Pitkään ollut mielessä opetella edes aakkoset, jotta voisin kommunikoida kuulovammaisten kanssa muutenkin kuin paperille kirjoittamalla. Joskus heitäkin on asiakkaina. Käytännössä tarvitsisin kuitenkin opettajan.
 
Laitanpa tähän sitten vanhana slavistina tervehdykset puolaksi.

Dzień dobry! [dtshienj dobri] Hyvää huomenta / päivää!
Dobry wieczór! [dobri vietshur] Hyvää iltaa!

kaveriaan voi tervehtiä sanomalla
Cześź! [tshesjs] Hei! / Terve!

(ääntämisohjeet ovat kovin epätieteellisiä, mutta pyrkivät jotenkin kuvaamaan puolan s-ien omituisuuksia)
 
afro-asiatic

Seemiläisissä kielissä ilmeisen suosittu (ihanne)ilmaisu "rauha" (aram. שׁלם š(e)láam) on saattanut käydä pikatervehdyksestä ainakin jo ajanlaskun alun jälkeen, tosin W.B. Stevensonin kieliopista Grammar of Palestinian Jewish Aramaic löytyy kuitenkin myös ilmeisesti aphʿel-taivutteisen* verbin käskymuodosta huudahdukseksi yleistynyt אישׁר aišar, käännetty "hail!", §25.6. Ehkäpä se oli ylempiarvoisen puhuttelu tai pakanoiden keskuudessa muutenkin yleisempi?

Muinaisessa egyptin kielessä tavattiin taas huomattavasti tutummalta vaikuttavaa huudahdusta, jonka tunnetut konsonantit olivat h-j.


* Kausatiivinen tai faktitiivinen verbin vokalisointikaava (aiheutus/teetto) kuten heprean hiphʿil ja arabian IV vartalo (siellä puhekielessä enää muutamissa ilmaisuissa); ʿ eli ʿajin on länsimaisin korvin vaikeasti erotettava kurkunpään sulkuäänne.
 
Unkariksi voi nuorten kesken tuttavallisesti sanoa "szia" (sz äännetään tavallisena suomalaisena s:nä elikkä siis "sia").

Vähänkään virallisemmassa (kaupassa yms) tai vähän vanhemmalle en tuota missään nimessä kuitenkaan menisi sanomaan vaan "jó napot kívánok" (aksentilliset vokaalit ääntyvät pitkinä, tarkka suom. hyvää päivää toivotan).

Suurinpiirtein omanikäiselle kolleegalle yms jollekin ei niin tuttavalliselle, mutta ei niin etäiselle kuin kaupan kassa voi sanoa "szervusz" (suom. terve tmv, äänt. "särvus" eli "e" lyhyenä ä:nä).

Ja jos tervehdittäviä on useampia kuin yksi, on szia- ja szervusz-tervehdykset monikossa! Eli "sziasztok" ja "szervusztok"!!!

Ja laitetaan nyt vielä hyvä huomen eli "Jó reggelt" (äänt. joo räggält).

Suomalaisille oikeasti helppoa kuin heinän teko! :)

Tervehtimisen lisäksi "kiitos" sanasta on äärettömän paljon hyötyä. Ehdottaisin siis topiikkia laajenemaan käsittämään myös sen..! Lisäänpä sen vielä eli "Köszönöm" (äänt kösönöm).. Kun tervehdyksen ja kiitoksen opettelee jollain kielellä, tuon kielen puhujat saa yleensä aina puolelleen.

Tietääkö joku mikä on "kiitos" kiinaksi? Kiinassa ollessani se ei oikein selvinnyt. Kaikki vain nauroivat epätoivoisille yrityksille :grin: Tooneista ei suomalaisen puheessa ole tietoakaan; saattoi johtua siitäkin...
 
Olen tainnut unohtaa kaiken alkeellisen hollannin, jonka opin puolitoista vuotta sitten, mutta muutaman sanan taidan vielä muistaa, toivottavasti oikein.
Hoi on hei, hallo on vähän sinne päin. Noin minua yleensä tervehdittiin kaupoissa, muualla en juuri hollantia puhunutkaan. Minulle taidettiin välillä sanoa hellokin tai hai.
Aamulla sanotaan morgen, tai sanotaan jos osataan hollantilainen g, joka on yhdistelmä g:tä ja h:ta ja kuulostaa aika kauhealta , se sanotaan kurkussa. En oppinut sanomaan sitä koko aikana, jossain vaiheessa minulle opetettiin etelähollantilainen tapa, joka on helpompi, g on silloin h:n ja j:n yhdistelmä siis suunnilleen morhjen. Tot ziens tarkoittaa kirjaimellisesti näkemisiin.

Dank je on epämuodollinen kiitos, sananmukaisesti tarkoittaa kiitos sinulle. Dank u (u lausutaan y) on muodollisempi mutta en kuullut sitä käytettävän. Dank je /u wel on paljon kiitoksia. Bedankt taisi olla myös mahdollinen, se on vähän kuin kiitti. Ole hyvä on alstublieft tai alstjeblieft, sitä en oppinut sanomaan nopeasti.
 
Papa Legba sanoi:
Eikö viittomakielen aakkosilla voisi sanoa H-E-I? :p

Sopii yrittää, Pagba, sopii yrittää. ;)

http://suvi.viittomat.net/ on sinänsä ihan kätevä, jos perusviittomia haluaa oppia, mutta käyttöliittymä on hemmetin hankala, näin media-alan opiskelijan näkökulmasta. Hei-viittomalla ei ilmeisesti ole vielä videota, kun juuri tuota katsoin. hmph. =P
 
Japaniksi:

Ohayõ gozaimasu (lausutaan "ohaio gozaimas") = Hyvää huomenta.
Konnichiwa = Hyvää päivää
Konbanwa= Iltaa
Sayõnara (lausutaan "saionara") = Näkemiin

Ja koska japanilaiset ovat kohteliasta sakkia:

Sumimasen = Anteeksi
Shitsureishimasu = anteeksi että häiritsen
(Dõmo) arigato gozaimasu = kiitoksia (paljon)


Papa Legba sanoi:
Eikö viittomakielen aakkosilla voisi sanoa H-E-I? :p

Pitkään ollut mielessä opetella edes aakkoset, jotta voisin kommunikoida kuulovammaisten kanssa muutenkin kuin paperille kirjoittamalla. Joskus heitäkin on asiakkaina. Käytännössä tarvitsisin kuitenkin opettajan.

Viime kurssin aikana meillä oli muutama viittomakielentulkiksi opiskeleva tyttö kertomassa tulkin työstä. Käytönnössä valtaosa kuuroista lukee huulilta erinomaisesti, joten kannattaa vain puhua selvästi eikä mumista jotain paidankaulukseensa, niin homman pitäisi toimia.

Ja täysin offina: Osaan viittoa "windows", "hyvää huomenta" ja "iloinen", "kiitos" ja "olet oksettava". Eikö niillä pääse jo aika pitkälle? :lol:
 
Jatkaa offia: kyllä vain, "olet oksettava" on hyvin tärkeä jos kohtaat kuuron niljakkeen. :D hienoa, Samooja!

Niin kyllä, huulilta lukeminen sujuu suurimmalta osalta meistä, paitsi jos puhuja omistaa hyvin karvaisen naaman, joka peittää huulet. heh heh. Mutta aina se ilahduttaa kovasti, jos esimerkiksi Ärrän myyjä osaakin viittoa "kiitos". :) Pieni ilonaihe tämäkin.
 
Islannissa sanotaan: "Halló! Ég heiti Miccoh." Ja jos haluaa kysyä onko toisella nimeä, niin sanotaan: "Hvað heitir þú?"
Jos haluaa tervehtiä, niin käsittääkseni miehille sanotaan "Sæll", ja naisille sanotaan "Sæl", mutta voidaan toki sanoa myös "Halló!"
 
Samooja sanoi:
(lausutaan "ohaio gozaimas") = Hyvää huomenta.
Sayõnara (lausutaan "saionara") = Näkemiin
Y tosin lausutaan ennemminkin jiinä kuin iinä - vaikka japanin jii onkin yleensä varsin heikko :)

Lausuntaohjeeksi menee myös se, että japanilaiset lausuvat ärrän yllättävän lähelle englannin d:tä, koska hehän eivät tee eroa ärrän ja ällän välille. Eli sekä sa-jo-na-laa että sa-jo-na-raa ymmärretään samana. Ärrä menee aika monin tavoin oikein. õ on myös vähän tavallista pidempi o.

Ja jotta tulee jotain uuttakin, niin myös "o-haa" kelpaa aamutervehdyksestä :)
 
Norjalaisen kohdatessaan voi sanoa "Hei!" [häi]. Kuulumisia kyseltäessä sanotaan "Hvordan går det med deg?" [vuurdan goor de: me: dei] muistaen painottaen verbiä ja päättäen virkkeen yläsäveleen. "Takk, bare bra. Og med deg?" [thakkh, baare braa. O: me: dei?] kuuluu vastaus täysin riippumatta siitä, miten toisella oikeasti menee. Siihen vastaatkin johdonmukaisesti "Bare bra".

Jos norjalainen sanoo vielä jotain, nyökyttele ja sano sopivissa väleissä "Akkurat" [akkhyraath] eli "Aivan niin".

Lopuksi hyvästele norjalainen sanomalla "Ha det bra!" [haa de: braa].

Ääntämisohjeissa on merkillepantavaa se, että norjalaiset ääntävät konsonantit k, p ja t ikään kuin niissä olisi h mukana. Ääntämisen harjoittelemisessa oivana apukeinona on kynttilä. Jos saat sen sammumaan konsonanteillasi, olet oikeilla jäljillä.
 
Lentävä lumi sanoi:
Tietääkö joku mikä on "kiitos" kiinaksi? Kiinassa ollessani se ei oikein selvinnyt. Kaikki vain nauroivat epätoivoisille yrityksille :grin: Tooneista ei suomalaisen puheessa ole tietoakaan; saattoi johtua siitäkin...

Xie xie, mutta oikeanlainen ääntämys voi tuottaa suuria ongelmia. En mene vannomaan mitään, mutta käsittääkseni se lausutaan suurinpiirtein ksiishii, pehmeällä k:lla ja ehkä sellaista epämääräistä e:tä sinne väliin (huomatkaa miten perehtynyt asiaan olen). Eräs turisti sanoi kaikille kiinalaisille kohteliaasti "sie sie" ääntäen vokaalit mahdollisimman selvästi :grin: Eivät kiinalaiset tainneet oikein ymmärtää.

Tervehdyksestä kiinassa käy "Ni hao" (lausutaan samoin kuin kirjoitetaan), "ei" taas sanotaan "puu".

Israelissa tervehdykseksi käy "shalom" ("rauhaa"), hyvää iltaa oli muistaakseni pokkel tov.

Ystäväni, jolla on kuulovaurio, on opettanut minulle muutamia käytännöllisiä lauseita viittomakielellä. Osaan sanoa "minä en osaa puhua viittomakieltä", "en ymmärrä" sekä mm. "sinä olet lehmä", "minä olen älypää" ja "olet kuuma".
 
Lothelen sanoi:
Lentävä lumi sanoi:
Tietääkö joku mikä on "kiitos" kiinaksi? Kiinassa ollessani se ei oikein selvinnyt. Kaikki vain nauroivat epätoivoisille yrityksille :grin: Tooneista ei suomalaisen puheessa ole tietoakaan; saattoi johtua siitäkin...

Xie xie, mutta oikeanlainen ääntämys voi tuottaa suuria ongelmia. En mene vannomaan mitään, mutta käsittääkseni se lausutaan suurinpiirtein ksiishii, pehmeällä k:lla ja ehkä sellaista epämääräistä e:tä sinne väliin (huomatkaa miten perehtynyt asiaan olen). Eräs turisti sanoi kaikille kiinalaisille kohteliaasti "sie sie" ääntäen vokaalit mahdollisimman selvästi :grin: Eivät kiinalaiset tainneet oikein ymmärtää.

Kiitoksen molemmissa sanoissa käytetään neljättä toonia (laskeva). Yritys käyttää tooneja varmasti auttaa ymmärtämistä kielessä, jossa sama tavu voi merkitä ainakin neljää eri asiaa sävelkulusta riippuen.

Tervehdyksessä <b>Nĭ hăo</b> "Kuinka voit?" taas esiintyy kolmas tooni.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pinyin#Toonit
http://www.wku.edu/~shizhen.gao/Chinese101/pinyin/tones.htm

Kyllähän noita itse kukin jotenkin hallinnee, jos vain saa käyttää tarpeeksi aikaa tavujen lausumiseen...


Israelissa tervehdykseksi käy "shalom" ("rauhaa"), hyvää iltaa oli muistaakseni pokkel tov.

Ja hepreaa painotetaan useimmiten viimeiselle tavulle. Poikkeuksen muodostavat mm. sanat, joissa esiintyy kahdessa peräkkäisessä tavussa lavea e eli <b>ֶ</b> — *<b>ערב טוב</b> ʿ<i>érev Tōv</i> "hyvää iltaa". (Nykyhepreassa pitkiä ja keskipitkiä vokaalejakaan ei tosiaan enää käytännössä erota toisistaan ja konsonanttien kanssakin on jotakuinkin samoin. Samoin tavallisen t:n ja emfaattisen T:n [t. = <b>ט</b>] erottamisen välillä, paitsi joidenkin idän juutalaisyhteisöjen, muuten-vain-traditionalistien sekä mahdollisesti arabien heprean lausumisessa.)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Heprea#Heprean_kirjoittaminen


* HTML:n avulla hassunnäköisesti vokalisoituna siis <b>עֶרֶב טוֹב</b> (<— lukusuunta)
 
Venäjäksi käypä tervehdys mihin vuorokaudenaikaan tahansa on Здравствуйте (eli zdravstvuitje, mutta ensimmäistä v:tä ei muistaakseni äännetä. Paino a:lla). Sinuttelumuoto muodostetaan jättämällä sanan lopussa oleva –те (–tje) pois. Näkemiin on До свидания (äännetään da svidánija).

Ranskaksi tervehdys on tietysti bonjour (lausutaan bonzuur, r äännetään suunnilleen samassa kohtaa suuta kuin meikäläinen g) tai epävirallisempi salut (salyyt). Näkemiin on au revoir (oo rövuaar).

Latinaksi monikollinen tervehdys on salvete (ensimmäinen e pitkänä) ja yhdelle henkilölle tarkoitettuna salve (niinikään pitkä e). Näkemiin on vastaavasti valē(te).
 
en nyt ole aivan varma mutta melko varmasta kreikaksi huomenta on kalimera (en tiedä miten kirjoitetaan kreikaksi)
ainakin kaikki vanhat hymylevät papparaiset hokivat sitä aina aamuisin.
muuta en taida muistaa vaikka olen opetellut kaikenlaisia tervehdyksiä kreikaksi ja espanjaksi
 
Jos muinaiskreikkaa haastavan sattuisitte kohtaamaan, niin sovelias tervehdys olisi yksikössä khaire (nouseva-laskeva paino ensimmäisellä tavulla) ja monikossa khairete (nouseva paino ensimmäisellä tavulla). Tarkoittaa sananmukaisesti "ole/olkaa terve". Samoin sanoin voi myös hyvästellä.
 
muinaisenglantia ja latinan lätinää

Pysyäksemme muinaisuudessa, mikäli tapaatte muinaisenglantilaisen kuninkaan, kohtelias tervehdys "Terve, kuningas!" kuuluu (käsittääkseni) muinaisenglanniksi näin:

wes þú þéoden hál!

Ja thorn-kirjaimet th:ksi muuttaen ja muistaen että akuutti aksentti tarkoittaa pitkähköä vokaalia:

westhú théoden hál!

Mutta tämänhän te jo osaattekin. Kuninkaan (théoden) tilalle voi toki sijoittaa minkä tahansa muun nimen, joten tervehdys on käyttökelpoinen myös rahvaan kanssa seurusteltaessa.

Ja lisättäköön muinaisiin tervehdyksiin myös vaihtoehtoinen terppa latinaksi: ave! yhtä roomalaista tervehdittäessä ja avete! koko kohortille. Mutta tähänkin tervehdykseen lienevät useimmat tutustuneet. Huomaa pitkä e (monikossa vain ensimmäinen) ja paino yksikössä a:lla, monikossa ve:-tavulla. Ei ole myöskään aivan väärin ääntää alkuun h:ta, siis have! ja havete! Se ei vain ole ihan klassillista.

Ja kun edellisessä kielessä tuli puhe kuninkaallisista, siirryttäköön nyt keisareihin: ave imperator! = "Terve, keisari!" (jälkimmäisessä sanassa paino ra-tavulla, jossa myös pitkä a). Tämän lähinnä vain tervehdyksessä käytetyn (h)avere-verbin merkitys muuten on "olla terve", joten käännös on jokseenkin sananmukainen. Hyvin epäkohteliasta, suorastaan barbaarimaista, on vastata ave-tervehdykseen esimerkiksi "Itse olet aave!", sen sijaan voi täräyttää takaisin ave, useille tervehtijöille tietysti avete. Ai niin, tätä sanasta sopii käyttää myös poislähtötoivotuksena.
 
Ylös