Alkeellista kohteliaisuutta

Tere hommikust tuolla tulikin jo, mutta jos Viron reissulla muutakin tahtoo haastella niin jotain:
Tervehtiäkseen voi sanoa ihan vaan "tere". Sanotaan kuten kirjoitetaan.
Huomenta oli tere hommikust, lausutaan melkein kuten kirjoitetaan, k on melkein tuplana: tere hommikkust.
Hyvää päivää voi sanoa ihan vaan "tere" tai "tere päevast".
Illalla voi tervehtiä taas "tere" tai "tere õhtust", õ on vähän niinkuin o:n ja ö:n väliltä tai silleen... meille ope neuvoi, että sanoo u ja samalla levittää suun leveään hymyyn... Siitä vaan kokeilemaan.

Jos haluaa kysellä kuulumisia, se kysytään:
Kuidas läheb?
Ja ääntämisessä huomioitavaa: g, b ja d eivät äänny kuten suomessa vaan vastaavat likimain suomen kielen k, p ja t äänteitä. Eli kuidas läheb lausutaan kuitas lähep. Vastaus (olettaen, että hyvin menee) on tänan, hästi!

Lähtiessä hyvästellään:
Head aega!
eli ne ääntämiset muistaen: heat aeka.
Head päeva voi sanoa myös, tai head ööd joka on hyvää yötä.

Kiittää voi joko palun tai aitäh.
Siihen voi vastata pole tänu väärt eli eipä kestä.
Niin ja ole hyvä, kun pyytää jotain tms. on palun.

Mitäs... niin joo, Nepalissa tervehditään nostamalla kädet yhteen rinnan eteen, nyökätään ja sanotaan namaste. Loppu-e venyy hiukan.

Lothelen sanoi:

Lentävä lumi sanoi:

Tietääkö joku mikä on "kiitos" kiinaksi? Kiinassa ollessani se ei oikein selvinnyt. Kaikki vain nauroivat epätoivoisille yrityksille Tooneista ei suomalaisen puheessa ole tietoakaan; saattoi johtua siitäkin...

Click to expand...

Xie xie, mutta oikeanlainen ääntämys voi tuottaa suuria ongelmia. En mene vannomaan mitään, mutta käsittääkseni se lausutaan suurinpiirtein ksiishii, pehmeällä k:lla ja ehkä sellaista epämääräistä e:tä sinne väliin (huomatkaa miten perehtynyt asiaan olen). Eräs turisti sanoi kaikille kiinalaisille kohteliaasti "sie sie" ääntäen vokaalit mahdollisimman selvästi Eivät kiinalaiset tainneet oikein ymmärtää.

Tervehdyksestä kiinassa käy "Ni hao" (lausutaan samoin kuin kirjoitetaan), "ei" taas sanotaan "puu".

Click to expand...

Kiinan lausumisesta vielä pitää huomauttaa, että se vaihtelee hyvinkin suuresti alueittain. "Xie xie" lausutaan kuitenkin jotakuinkin "shie shie/sie sie".

Kiinaksi "kuulen, mutta en ymmärrä": "wo ting bù dong" (molempien o-kirjainten päältä puuttuu "^" tuo merkki toisin päin, sitä en osaa tehdä). Lausutaan kutakuinkin [wo ting pu/puu tong]. Toimii myös ilman 'wo':ta, joka tarkoittaa 'minä'. Äärimmäisen hyödyllinen lausahdus, jos ei jaksa kuunnella esim. pölöttävää taksikuskia. Tämän sanomisen jälkeen saa vastaansa yleensä hiukan naurua ja ymmärtäväistä hymyä, minkä jälkeen alkaa kangerteleva englannin sanaston hakeminen.

"Näkemiin" on kiinaksi "zài jiàn", lausutaan suurinpiirtein [tsai djien/djiän]. Alueellista vaihtelua on kuitenkin sen verran, että Chengdussa paikalliset sanoivat osapuilleen [sui djien] ja muitakin variaatioita varmasti on. Kiina on mielenkiintoinen kieli kyllä, mutta hiukan hankala. Edelleen mietin, josko sitä edes hiukan koulussa opiskelisin.

Italialaisten alkeellisesta kohteliaisuudesta:

Italia taitaa olla ainakin osin ylimaallisen helppoa ja tuttua, mutta kuitenkin:

<b>ciao!</b> [tshau] on siis terppa, epämuodollinen tervehdys hei ja näkemiin nuorten ja tuttujen kesken.

<b>buon giorno!</b> [buon dzh<b>o</b>rno] on sekä päivää että näkemiin ennen - sanoisinko - kello neljää iltapäivällä. Jos haluaa sanoa "näkemiin" vähän kohteliaammin (esim. arvokkaammille henkilöille ja hyvää palvelua saatuaan), voipi todeta onnistuneesti:

<b>arrivederci!</b> [arrived<b>e</b>rtshi] tai vielä kohteliaammin:

<b>arrivederLa!</b> [arrived<b>e</b>rla].

Mutta ehtoolla ei buongiornotellakaan enää, vaan tullen ja mennen lausutaan:

<b>buona sera!</b> [buona s<b>e:</b>ra] - painollinen e on hieman, mutta vain hieman pidempi kuin muut vokalismit, italiassa ei oikeastaan ole lyhyitä ja pitkiä vokaaleja, vain painottomia ja painollisia. Arrivederci-sääntö on yhä voimissaan illallakin. Ja vasta nukkumaan mennessä toivotellaan:

<b>buona notte!</b> [buona n<b>o</b>tte]

Töihin ryhtyvää voi rohkaista seuraavasti:

<b>buon lavoro!</b> [buon lav<b>o</b>ro] tai jos työ on mittava tai jos olet ilkikurinen:

<b>buon lavorone!</b> [buon lavor<b>o</b>ne] siis "kestä jättiurakkasi kunnialla!"

Aivan lyhyesti sama: <b>Forza!</b> - joka on myös urheiluväen suosima kannustushuuto: <b>Forza Ascoli!</b> (nehän voittivat AC Milanin, vai muistanko väärin?)

Ja hyviä huvituksia (esim. elokuviin tai teatteriin tai gladiaattorinäytäntöön menevälle) voi toivottaa:

<b>buon divertimento!</b> [buon divertim<b>e</b>nto]

Mitä vielä? Aterialle käydessä sanotaan toki:

<b>buon appetito!</b> [buon appet<b>i</b>to]

Ja kaiken kaikkiaan hyvää onnea toivotetaan:

<b>buona fortuna!</b> [buona fort<b>u</b>na]

Tai leikillisemmin:

<b>in bocca al lupo</b> (ja lyhyemmin: <b>bocca lupo</b>) eli "suden suuhun!" - mikä vastaa kait hieman anglosaksista toivotusta <i>break your leg!</i>.

Vielä kiitos ja ole hyvä, niin lopetan:

<b>grazie</b> [gr<b>a</b>tsie] "kiitos"

<b>prego</b> ("ole hyvä" kun ojennetaan jotakin)

<b>per favore</b> [per fav<b>o</b>re] ("ole hyvä" pyydettäessä).

Siinä oli tutti tällä kertaa.

Japanipätkään vielä lisäyksenä "ole hyvä", eli jos joku sanoo sen jo edellä mainitun "doomo arigatoo gozaimas" (suomalaisittain translitteroituna) niin siihen sopii vastata "iie, dooitashimashte" (translitteroidaan oikeasti dôitashimashite mutta se ei havainnollista ääntämistapaa niin hyvin).

Aiemmin mainittu shitsurei shimasu (kirjaimellisesti kutakuinkin "aion olla epäkohtelias") ääntyy myös sillä viisiin että ensimmäinen i (ja viimeinen u mutta se taisi jo tulla selväksi aiemminkin) jää pois, ts. "shtsureishimas".

Niin ja sellainen juttu vielä, että jos olette aiheuttanut jollekulle sen vaivan että tämä on joutunut auttamaan teitä (esim. pudotatte piilolinssinne ja joku ystävällinen sielu syöksyy auttamaan sen etsimisessä) niin sopiva fraasi on "Doomo sumimasen", ts. kiitos ja anteeksi.

Jos ikinä tulette tapamaan muinaisegyptiläisen (kuka kehtaa väittää sen olevan mahdotonta? ) niin voit tervehtiä häntä hyvin ylevällä tervehdyksellä: ankh wedja seneb (elä menesty ja kukoista).

Kaikkea sitä oppiikin kaverilta...

Espanjaksi muutama kohteliaisuus:

gracias = kiitos
buenos dias = huomenta
buenas tardes = hyvää (ilta)päivää
buenas noches = hyvää yötä

hasta pronto = nähdään pian
hasta mañana = nähdään huomenna
hasta luego / hasta la vista = nähdään

hola = hei / moi
cómo estás? = miten voit?
qué tal? = mitä kuuluu? (tuttavallisempi kuin ed.)
y tú? = entä sinä? (y lausutaan i)

me llamo... = minun nimeni on... (llamo lausutaan jamo)
adíos = hei hei
aqui tiene = ole hyvä (aqui lausutaan aki)
perdona = anteeksi (sorry)
perdón = anteeksi (excuse me)

señor = herra
señora = rouva
señorita = neiti

Espanjan ääntäminen on aika helppoo, mut h:ta ei lausuta, eli esim. hola lausutaan ola.

Kiinalainen "Ni hao" on hyvä lausua hieman iloisesti naukuen, koska ainakin asioidessani lähikaupassa myyjä alkoi kiinnittää minuun vasta tämän jälkeen huomiota. Monotonisella äänellä lauhuttu "Ni hao" antaa henkilöstä ylimielisen kuvan.

"Xie xie" lausunnassa muoto shie shie/sie sie tuntui olevan käytössä ainakin Sichuanissa.

Etätehtäviä tehdessäni luin jostain opuksesta, miten tärkeitä keskustelulle ovat pienet äännähdykset, eleet ja pikkusanat, jotka osoittavat kuuntelijan todella kuuntelevan ja rohkaisevan keskustelun jatkoa.

Jostain syystä näitä ei välttämättä paljon noteerata kielten opetuksessa, oppikirjakeskustelut voivat olla tosi tönkköjä IRL. Ja jopa epäkohteliaan oloisia, jos niin puhuttaisiin kohdemaassa.

Mitäpä tulee mieleenne tältä saralta? Missä päin maailmaa sopii nyökätä? Tai hymistä samanmielisyyttä? Mitä pikkusanoja tulee mieleenne, joilla voi osoittaa kuuntelevansa?

Really?

Tuosta kuuntelun osoittamisesta pikkusanoilla on meidän ruotsin ja englannin opettajat puhuneet paljon ja korostaneet sen tärkeyttä, mutta itselleni se jotenkin tuottaa vaikeuksia. Itselleni lauseiden väliin on jotekin teennäistä tunkea "how interesting", "vad intressant" ja jne. Yhdessä vaiheessa osoitin kuuntelemista pikkusanoilla ("joo", "aijaa" ja hymähtely) ihan suomen kielellä puhuttaessa, mutta sitten se jotenkin jäi (ja parin kaverin mielestä se oli jopa ärsyttävää ) ja mihinkään muun kielen puheeseen se ei kotiutunut. Harmi sinänsä, olisi kiva oppia ihan kielen kulttuuria eikä pelkästään kieltä...

Ulkomaalaisen voi olla vaikea käyttää tuollaisia kiinnostuksen ilmaisuja luonnollisesti. Suomeksi on helppo käyttä lyhyitä ja hiljaisia sanoja. Ne ikään kuin ilmaisevat että kuuntelet, vaikka oikeasti voi myöntää olevansa samaa mieltä, vaikka ei kuuntelisi keskustelua ollenkaan. Sen sijaan tuollaiset "kiinnostavaa" tyyliset ilmaukset eivät ainakaan omaan puheeseeni sovi, ei suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Mieluummin sanoo jonkin lyhyen mielipiteen väliin, se osoittaa paremmin, että todella kuuntelee.
Kukahan tietäisi miten englantilaiset itse ilmaisevat kiinnostuksensa asiaan?

Elbereth sanoi:

Espanjaksi muutama kohteliaisuus:

gracias = kiitos
buenos dias = huomenta
buenas tardes = hyvää (ilta)päivää
buenas noches = hyvää yötä

Click to expand...

Viimeinen on oikeastaan "hyvää iltaa" vaikka noche onkin yö. Buenos días sanotaan puoleenpäivään asti, sen jälkeen buenas tardes jonnekin kuuden haituville ja sen jälkeen buenas noches. Suomessahan sanottaisiin vielä yhdeltätoistakin "hyvää iltaa" kun "hyvää yötä" toivotetaan vain nukkumaan mennessä.

Tästä seuraakin kysymys: Miten toivotan spanjööreille ja muille sen kielisille kauniita unia (jos nyt jostakin epätodennäköisestä syystä moiseen tilanteeseen joutuisin)?

Portugalilaisia kohteliaisuuksia tiedän vain:

Olá! = Hei!
Como está? = Mitä kuuluu?
Prazer em conhecé-la/lo! = Hauska tutustua!

Valokki sanoi:

"Xie xie" lausunnassa muoto shie shie/sie sie tuntui olevan käytössä ainakin Sichuanissa.

Click to expand...

Sami sanoi:

Kiinan lausumisesta vielä pitää huomauttaa, että se vaihtelee hyvinkin suuresti alueittain. "Xie xie" lausutaan kuitenkin jotakuinkin "shie shie/sie sie".

Click to expand...

Ehkä minun ei pitäisi sanoa mitään opiskeltuani kiinaa vasta muutaman kuukauden... Minulle opetettiin, että X lausutaan suun keskellä litistettynä ässänä. Kun viet kieltä suomen ässästä hieman alemmas ja taaemmas...

Kerron tässä vielä joitain, joita ei ole kerrottu, ja koska on kiva päteä (vaikkei siis pitäisi) ja leikkiä, kirjoitan vielä ne kirjoitusmerkeilläkin.

Kohteliaasti hyvää päivää sanotaan "Nín hăo" 您好 ja monelle henkilölle "Nĭmen hao" 你们好. Ni tarkoittaa "sinä" ja hao tarkoittaa "hyvä". "Mitä kuuluu?" taas on "Nĭ hăo ma?"你好吗?
Sitten vielä jotain mitä ei vielä olla sanottu.
Hyvää huomenta:Zăoshang hăo! 早上好!
Hyvää iltaa: Wănshang hăo! 晚上好!
Hyvää yötä: Wăn ān! 晚安!


Ja sitten siitä kiinnostumisen osoittamisesta. Monissa kulttuureissahan on ihan ookoo puhua päälle, ja varmaan tuonkin voi sitten ilmaista vähän pidemmälläkin lauseella. Mutta kai paras tapa on kuitenkin vain nyökyttää ahkerasti päätään ja nostella kulmakarvojaan?

Miten muuten tuo viron "aitäh" pitäisi ääntää? Suomalaiseen suuhun ä ja a samassa sanassa ku taipuvat vähän hankalasti. Pitääkö se silti niin vain vääntää?

Tik sanoi:

Tästä seuraakin kysymys: Miten toivotan spanjööreille ja muille sen kielisille kauniita unia (jos nyt jostakin epätodennäköisestä syystä moiseen tilanteeseen joutuisin)?

Click to expand...

Espanjaksi ''Kauniita unia'' oli muistaakseni Dulces sueños.

Okay, fäärin alkeiden aika. Ne, jotka puhuvat islantia pääsevät hyvin helpolla. Islanti on fääriä hyvin sienissä

Kaksois l ännetään hyvin omalaatuisesti. Yrittäkää saada h, t ja l yhdeksi kirjaimeksi, niin ehkä kuullostaa oikealta ;D G on aina hyvin painokas ja vahva, äng-äänne on aivan vieras. Kaikki konsonantit ovat hyvin kovia. D muistuttaa enemmän t,tä ja G koota.

Vælkomin (välkoomin) = Tervetuloa
Halló/hey (halOO/heII) = ´Terve
Hvussu gongur (tað) (kvussu gonGKur taa) = Miten menee
Mær gongst væl, takk, og tær/ tygum (mär gongkst vääl, takh ogk täär/ tiiwjum = Kiitos hyvää, entä sinulla/teillä
Hvussu eitur tú (khvussu eithur thu) = mikä sinun nimesi on
Eg eiti.. (ee aithi) = nimeni on
Stuttligt at hitta teg (sthuthligt at hitta tee) = hauska tavata
Góðan morgun/gó mon (gouan/gouwan/goujan/jne morrgun/gu mooOOooOOnnn) = hyvää huomenta
Góðan dagin (gouan/jne daagin) = hyvää päivää
Gott kvøld (got kvöld) = hyvää iltaa
Góða nátt (goua/jne nat) = hyvää yötä

Enempää ei jaksa juuri nyt kirjoittaa, kun pitää nauttia upeasta säästäkin

Tässä on tervehdys muutamalla kielellä. Omniglotia tulee käytettyä nykyään eniten syntympäpäiväonnittelujen yhteydessä. Jostain kumman syystä harrastan onnittelemista Fesessä oudoilla kielillä.

Olin paikallisen jäähallin edustalla, kun ovesta tuli ulos muutama korealaisen näköinen aasialainen. Minua harmitti, etten osannut tervehtiä heitä koreaksi, joten jälkeenpäin opettelin sanomaan 안녕하세요. Yllättävää kyllä, olen voinut harjoitella sitä töissä, sillä erään työkaverini kaveri oli kiinnostunut kovasti korealaisesta kulttuurista ja kielestä ja iskosti häneenkin koreankielisiä fraaseja. Viimeksi tervehdimme toisiamme puolaksi.

"Salaam" käy Iranissa tervehdyksestä, mutta eräs sieltä päin tullut potilas ei näyttänyt erityisen vaikuttuneelta, kun käytin sitä. "Taas yksi arabiksi luuleva", hän varmaan tuumi. Vasta kun toivotin hänet tervetulleeksi farsin kielellä, yllättyi hän iloisesti. Samoin erään tsekin silmät laajenivat hämmästyksestä, kun muina miehinä toivotin hyvää päivää hänen äidinkielellään. Nyt pänttään mandingankielisiä fraaseja, kuten "Kori tana nte", joka kuulostaa 'korttanantee' tuubivideolla. Se tarkoittaa "Ei kai ole murheita?" ja siihen vastataan "Tana nte" eli "Ei ole murheita." Mandinka on käytössä läntisessä Afrikassa.

Työskennellessäni pakolaisohjaajana vastaani tuli sellainen kieliähky, että en edes ottanut asiakseni alkaa opetella "joka maailman kielellä" perussanontoja. Ja kun asiakkaani näyttivät arvostavan sitä, että heille puhutaan suomea, niin sitten puhuttiin suomea. Kun sitten otin tuolta työstä parin kuukauden virkavapaan ja menin Israeliin vapaaehtoishommiin, niin sama linja jatkui vähän sielläkin. Monet osallistuvat kielikurssille, mutta minä moukka en sitä tehnyt. Opin silti olemaan kohtelias ja muutama sanonta jäi kuin jäikin mieleeni.

Hepreaksi:
Hyvää huomenta = boketov
Mitä kuuluu? = ma nish ma

Ja siellähän puhutaan myös arabiaa, niin pääsin mukavasti lohkaisemaan muutamaan väliin...

Arabiaksi:
Ongelma = muskilla