Aprillia!

Aprilli päivä lähestyy ja ajattelin että voisi olla hauskaa jos ihmiset kertoilisivat miten heitä on tultu huijattua tai itse ovat olleet pilailijan roolissa.
Eli 1.4. on se päivä jolloin voi hyvällä omalla tunnolla kiusata muita ja nauraa makeasti päälle eikä kenenkään pitäisi tästä loukkaantua.
Aloitetaan keskustelu näin ajoissa jos vaikka saisi hyviä vinkkejä kavereiden pään menoksi!
Heh, viime vuonna muistan ainakin laittaneeni sokeriastiaan suolaa ja virnistellyt veiressä kun veli sekoittaa kahvin sekaan kaksi lusikallista. Ilme oli näkemisen arvoinen kun hän ensimmäisin kulauksen joi! Ja sitten kuului jo se kaikkien tuntema runo "Aprillia, syö sillä ja juo kuravettä päälle!"

En ole pahemmin joutunut aprillipäivän uhriksi.
Ala-asteella jäynää tehtiin meille tyhmille pikkulapsille opettajien taholta. Ei suurinosa meistä silloin edes tiennyt mikä on aprillipäivä.

Muistan, että koko luokka juoksi ulos katsomaan urheilukentälle "laskeutuneita" hanhia. Opettajat katsoivat ikkunasta kun pikkunaskalit ihmetteli minne hanhet katosivat. :roll:

Myöhemmin opettaja lähetti osan meistä hakemaan jotain höpöä(en muista mitä) toisesta luokasta ja taas oli opettajilla hauskaa.

Itse en ole onnistunut piloissa. Kerran kuudennella yritimme huijata, että koko luokka unohti kirjat kotiin....miksiköhän ei oikein uponnut opettajaan

Minulle ei usein tehdä kepposia. Tai siis, ne eivät ainakaan onnistu, koska olen aina varuillani.

Mutta, kerran kun olimme liikenteessä äidin kanssa autolla ja hän ajoi ja pysähdyimme liikennevaloihin. Äiti katsoi vähän aikaa poispäin ja minä huusin kovaa, vaikka punainen paloi vielä:"Vihree palaa jo! Mene!" Äiti sitten hätäpäissään meinasi lähteä, kunnes tajusi. Sain kuulla aika paljon toruja tuosta, koska tyhmää ja vaarallistahan tuo oli. Hehe.

Hyvää aprillipilaa voi myös valmistella vuotta ennen. Ota aprillipäivänä sen päivän lehti talteen. Siis vaikka 1.4.2003. Sitten seuraavana aprillipäivänä, eli 1.4.2004, heräät aikaisin ja käyt vaihtamassa uuden lehden vuotta vanhempaan numeroon. Vanhempani eivät ensin tajunneet koko hommaa. Tajusivat vasta vähän ajan kuluttua katsoa vuotta siinä lehdessä. Hah, olen ovela.

Ja tietenkin koulussa voisi laittaa oikeiden liitujen tilalle lakuliituja ja muuta hauskaa. ^^

"Aprilliii syö silliii...juo kuravettä päälle!"

hmm. nyt voisikin kerrankin jekuttaa jotakuta oikein kunnolla, mutten ole ikinä keksinyt mitään hyvää pilaa. :roll: ja on se vähän tylsääkin. ei aprillipäivänä saa ketään huijattua, kun kaikki tietää että on aprillipäivä. :roll:
mutta kerran yritettiin saada opettaja uskomaan että luokkalaisemme poika pyörtyi. ei mennyt läpi.
hassua. poika nimittäin pyörtyi kerran.

mitäs jäynää sitä keksisi.. *miettii*

Tuli tehtyä opettajalle todella hieno jäynä ala-asteella... naurattaa vieläkin

Eli meitä oli ala-asteella 6.luokalla. 7tyttöä ja 5poikaa. Teimme niin, että 3/4 luokastamme meni alakertaan ja vältteli opettajaamme ekan tunnin alussa.
Luokassa taas odottelimme minä ja kaksi poikaa. Opettaja tuli luokkaan ja kysyi, missä muut ovat... Minä ja pojat sanoimme tietysti, että he ovat kipeinä Kotona. Opettaja oli, että "Ihan oikeastiko... tämä on kyllä historiaa. Ei ole ikinä ollut tälläistä päivää, milloin puuttuisi yli puolet luokkalaisista. Täällä on vain kolme oppilasta. No mennäämpäs sitten Matematiikkaan ja Prosenttilaskuihin."
Minä sitten sanoin: "Helikin soitti minulle tänä aamuna ja sanoi olevansa kuumeessa. Opettaja muuten... nythän luokastamme puuttuu tasan 75% oppilaista." Olin hieman yli innokas... Opettaja vain nauroi jutulleni ja päivitteli vielä useasti sitä, että niin moni oli "kipeänä".
Sitten hetken päästä ovella kolkutettiin ja Kaikki me oppilaat huusimme yhteen ääneen "Aprillia!" Opettaja oli ihan äimistynyt ja sanoi, ettei olisi arvannutkaan, että se oli aprillipila ja sanoi, että meni ihan täydestä, koska me näyttelimme niin hyvin. Ja mainitsi sen päivän aikana monesti siitä asiasta...
Se oli erittäin hauska pila

Hmm... Kerran ala-asteella minä ja kaverini tulimme välkältä. Juoksimme luokkaa kengät jalassa ja sanoimme,että läheiselle kentälle on tullut tivoli,jolla on tosi upea laite. Sanoimme vielä että 10 ensimmäistä pääsee kokeilemaan sitä ilmaiseksi.
No,koko luokka ryntäsi takaisin ulos ja maikka jäi vähän kattomaan "että mitä?"
Kyllä niitten ilmeet oli hyviä ku ne tuli takaisin pettyneinä ja vihaisina luokkaan.
Huudettiin kaverin kaa "APRILLIÄ!!!"
Sen jälkeen luokka ei ole ollut entisensä... *virnistää*

Yksi kerta on jäänyt pahasti muistoihin kun äiti jekutti minua. Olimme kävelemässä kioskille kun olin 6 vuotta kun äitini sanoi, että näki sisiliskon ojassa. Olin aivan innoissani ja luulin todella, että siellä oli sisilisko (ja siihen vuoden aikaan? :roll: ). Kyselin koko ajan 'Missä?Missä?' Kun en nähnyt sitä, mutta olisin sen huonosti muutenkin erottanut sen, koska oja oli niin kurainen ja ilma muutenkin sumuinen. Sitten äiti sanoi "Aprillii, syö sillii, juo kuravettä päälle!" Kyllä hatutti. En tiedä miksi se kerta jäi niin pysyvästi mieleen, ehkä siinä päivässä oli jotain erikoista.

Meidän ala-asteen opettajamme ei omien sanojensa mukaan melkein koskaan haksahtanut aprilliin. No, tartuimme tilaisuuteen ja veimme poikien (neljä, jos oikein muistan) takit ja kengät alakertaan. Sitten vain sanoimme, että he olivat lähteneet kauppaan. Ala-asteella kun kauppaan meno oli kielletty, samoin kuin karkin "hallussapito". Opettajamme lähti heti alakertaan ja palasi sekunnin päästä nauraen takaisin. Tuo on ollut sellainen aprillipila, että se on tosiaan jäänyt päähän, vaikkei sitten mikään muu.

En onnistu ikinä huijaamaan ketään. (Paitsi yhtä kaveriani, joka uskoo miltei kaiken mitä sille sanoo. :roll: ) Varsinkaan aprillipäivänä ei kukaan mene lankaan. Silloinhan kaikki ovat todella varuillaan. Pienempänä yritin aina jotain jekkua tähän tapaan: "Kato, lentävä lehmä!" ja osoitin taivasta. :roll: Jep jep. Ei kyllä kukaan uskonut. Miksiköhän ei?

Itse en ole muistaakseni koskaan onnistunut huijaamaan ketään kunnolla, johtuen juuri siitä, että kaikki ovat aprillipäivänä tavallista varovaisempia siinä, mihin uskovat.
Mutta itse menin kerran aivan täysillä lankaan, ihan tyhmään juttuun, näin jälkikäteen hämmästyttää.
Olin kai 7-vuotias, ja äiti herätti aamulla, ja kertoi että talon edessä olevalle pellolle oli tullut sukellusvene.
Olin luonnollisesti kauhean pettynyt. Muu perhe sai hyvät naurut

Esimieheni lähti tupakalle ja minun piti sitten vastata hänen puheluihinsa ja ottaa soittopyyntöjä (pari vuotta sitten). No, minä kaivoin internetistä Korkeasaaren numeron ja kirjoitin sen keltaiselle tahmalapulle. Sitten kun pomo tuli takaisin annoin sen lapun hänelle ja sanoin: "Joku Karhu soitti. En tajunnut mistä oli kyse.". Esimieheni murahti ja otti lapun. Sitten hän soitti Korkeasaareen, tietämättä luonnollisesti että minne soitti. Korkeasaaresta vastattiin ja esimieheni ryhtyi tiukkaamaan että mitäs asiaa sillä Karhulla oli. Kun sieltä vastattiin että taitaa karhut vielä tähän aikaan nukkua eikä ota puheluita vastaan pomo tajusi missä mennään. Ojensin hänelle sillivoileivän ja lakonisesti luin lorun. Sitten naurettiin yhdessä.

^ Aivan loistava. Pitää kyllä saletisti kokeilla jotain saman tyyppistä viritelmää isännälle sitten, kun oikea päivä sattuu

Meillä oli kanoja, kun olin pieni. Aprilliaamuna aamupalapöytään tullessa porukat sano, että meille on syntynyt tipuja kanalaan, että voi miten suloisia jne. No, me siskon kanssa innoissamme lähdettiin niitä katsomaan ja ei löydetty. Käytiin talolla sanomassa ettei löytynyt, porukat käski maanitella niitä esiin, että piileskelevät varmaan jossain laatikoiden takana. Mie tyhmänä juoksin varmaan kolme kertaa kanalan ja talon väliä, kun vanhempi siskoni tajusi jäädä pois jo toisella kerralla. Ei sitten tullut mieleenkään, ettei meillä kukkoakaan ollut...

Eli eläimien "lapsilla" on helppo huijata ihmislapsiakin, koittakaa vaikka pikkuveljeen tai -siskoon.

Toi sanomalehtijuttu ja Korkeasaari olivat loistoja!
Korkeasaari-jutun haluan joskus itse kokeilla..

Heh...
Miksihän lapsia on niin helppo huijata noilla eläin jutuilla? :roll: Jaa'a...
On minua ja veljeänikin silloin pienenä huijattu luulemaan että pihallemme oli ilmestynyt juotsenparvi joka peseytyi kuralammikossa. No, juoksimme molemmat ikkunaan ja kyselimme innoissamme että "missä, missä". No eihän siellä mitään koskaan ollut ollutkaan, mutta fiksuna tyttönä selittelin äidille joka vasta heräsi että linnut olivat jo ehtineet lentää pois. Ja sitten suutuin isälle joka meitä oli näin alhaisesti vetänyt nenästä!

Jeah! Sadas viesti!

Tuo liitulakuhomma on ihan vakio. ^^ Sitä kokeiltiin joskus ala-alkeiskoulussa, ja läpihän se meni Opetttaja ei mitään tajunnut, ihmetteli vaan kun ei liidut toimineet (x

Toinen jokavuotinen perinne on huutaa äidille, että 'täällä on kamalasti muurahaisia!' Äiti vihaa muurahaisia, ja on jo kolmena vuonna tullut millon minkäkin (hyönteismyrkky, hiuslakka...) kanssa niitä tuhoamaan... ^^'

Kivaa

Kyllähän sitä on tullut huijattua ihmisiä aprillipäivänä, mutta useimmiten se olen minä joka joutuu naurun kohteeksi. Sanoi minulle mitä vain, niin uskon. Viime vuonna eräs ystäväni kertoi että he saavat vauvan poikaystävänsä kanssa ja minähän uskoin. Olin todella iloinen heidän puolestaan. Niin kauan kunnes sain tietää sen olleenkin vain pilaa. Yritin samaa temppua omille vanhemmilleni pari vuotta sitten, mutta kumpikaan ei uskonut että olisin saamassa perheenlisäystä. Johtunee varmaan siitä, että olen todella huono valehtelija. Naamasta paistaa heti läpi jos en puhu totta.

Ala-aste ajoilta on jäänyt mieleen, kun koulun keskusradiossa kuulutettiin että vieressä olevasta postista saa ilmaiseksi ilmapalloja kun heti menee hakemaan. Kaikki lähtivät juoksujalkaa katsomaan ja postissa oltiin ihmeissään ilmapallo-kyselyistä. Eipä ollut edes hääppöinen houkutus tuo ilmapallot, mutta kyllä sen sen ikäisenä kaikkia kiinnosti.

Aprillipäivä on yksi pahimmista päivistä. Onneksi se kestää vain yhden päivän.

Minulle aprillipäivä on päivä, jolloin toteutetaan epähauskoja juttuja ja huonoja vitsejä, jotka eivät naurata lainkaan.
Tietystihän nuita huvittaviakin juttuja on, joille voi nauraa.

Minulla on aivan pikkuisesta lähtien ollut inho aprillipäivään, kai päiväkodissa oli jotain inhottavaa. Ja minä tuolloin nyt itkin mistä vain, pienimmästäkin pilasta.

Ja olen itse huono huijaamaan. Se taitaakin olla suurin syy :wink: .

Minusta tuntuu, että täällä ei kukaan varsinaisesti vietä aprillipäivää. Oikeastaan murhaavat katseeni jokaiselle pilaa yrittäneelle viimeisten vuosien aikana ovat tappaneet kaikki pilailua harkitsevat ideat ihmisten päästä.

Olen vihannut aprillipäivää sen jälkeen kun eräs ystäväni säntäsi sinä päivänä juosten luokseni ja kertoi, että äitini oli soittanut hänen kännykkäänsä ja käskenyt kertoa, että toinen kissoistani on kuollut. Ja sen jälkeen kukaan ei tietenkään kotona kukaan vastannut kun kaikki olivat jossain messuilla ja kaverini paljasti tuon pilaksi vasta sen jälkeen kun oli tajunnut, että olin todella ihan paniikissa.

Itse olen huijannut ainoastaan kaverini pikkusiskoa eräänä poikkeuksellisen leutona keväänä kun ilmoitin vakavana tyttöparan päässä "olevasta" ötökästä. Todesta otti höppänä.

Oikeastaan minua pelottaa ajatus siitä, että itseasiassa olen kamalan hyvä valehtelija. Eikä tarkoitukseni ole mitenkään kehuskella sillä. Jotenkin vain olen kehittänyt sen taidon kamalan pitkälle ongelmatilanteita välttääkseni tosin yleensä ne ongelmatilanteet syntyvät vasta kun joku onnistuu paljastamaan valheeni. Mutta valheet jääkööt tilanteisiin jolloin niitä todella tarvitsee.

Pilailunkin voi tehdä hyvällä maulla.

Enpä ole pahemmin joutunut pilan puoleen.
Joskus ollaan opettajia narratu jotenkin että "Hei, sulla roikkuu vessapaperia lahkeesta!" Mutta ei sen enempää.

Sanoinhan kerran mummolleni, joka on vannoutunut Kauniit ja Rohkeat-fani, että se loppuu huomenna.
Mummo otti todesta ja sanoi että; " Ei sitä hauskuutta ole enää." Hän näytti niin surulliselta, että oli pakko sanoa totuus.

Minulla onkin tosi pirullinen pila tätä vuotta varten...

Laitan päälle sideharsoa ja rutkasti punaista pienoismalliväriä (se on parempaa kuin ketsuppi ) käsivarteen, päähän ja kaulaan ja olen tosi mysteerinen, kakistelen "vääriä" vastauksia, "ei mulle oo käyny mitää", "juu tota kaaduin ehh, pyörällä"...

ja sitten latistan tunnelman ottamalla siteet irti ja huutamalla APRILLIA ja toivottavasti saamatta istumista.