Arjen nyrjäyttäminen

Toissapäivänä sattui hauska tapaus kun kävelin koiran kanssa. Minulla on paha tapa unohtua haaveilemaan kävellessäni ja tuolloin pohdin miten mukavaa olisi saada jonkinlainen yliluonnollinen suhde luontoon. Että voisi tavallaan kommunikoida eläinten ja kasvien kanssa tunnetasolla. Pystyisi esimerkiksi käärmeen nähdessä välittämään käärmeelle viestin että en ole uhka. Sitten käärme voisi vaikka luikerrella nilkoissa ihan rauhassa. (Onkohan muilla tapana ajatella tällaisia vai olenko vaan omituinen tapaus?)
Nämä mietteet keskeytti pieni piste joka lensi minua kohti. Ajattelin että se on vaan ötökkä mikä lentää yli, mutta olin vielä vähän ajatuksissani ja tuijotin vaan kun se lensi kohti. Onneksi oli aurinkolasit. Se nimittäin laskeutui linssille. Hetken aikaa meni tajuta mitä oli tapahtunut. Sitten riisuin lasit ja totesin tämän tunnistamattoman lentävän esineen olleen leppäkerttu. Siinä se taapersi laisessa jonkun aikaa ja tuli ilmeisesti tulokseen että niissä ei ollut mitään hauskaa ja lensi pois.
Oli aika epätodellinen olo loppulenkin ajan.
 
Olen kutakuinkin varma kuulleeni aamulla herätessäni talitintin laulaa luikauttavan ulkona: "ti-ty-tyy-tyy-t!" Tapaus on kaikin puolin merkillinen. Nämä kaupunkilaistintit kun laulavat hermostunutta ti-ty-ti-tyä (varioiduin pituuksin). Kyseinen tintti kuulosti äkillisesti lopetettuaan teehen siltä, että olisi itsekin hämmentynyt päästämästään äänestä ja säikähtänyt niin, että oli vaiti melkoisen tovin. Kuuntelin aikani korvat höröllään, kunnes viimein ulkoa kuului tavanomainen tityttely.

Jäin miettimään, kuulinkohan ihan oikein, olin kuitenkin vastaherännyt enkä välttämättä aivan skarpeimmillani. Oliko mahdollista, että kaupunkilaistintti jostain pienten luittensa ytimestä kaivoi menneiden maalaispolvien ääntä. Olenko voinut sittenkin kuulla suoraan yksittäinen tityn perään lyhyen rekan peruutusäänen. Sehän olisi rationaalinen selitys, vaikka en jaksakaan uskoa moiseen, sillä miksi lauantaiaamuna pienillä kalliolaisilla sisäpihoilla peruuttelisi isompikin rekka. Enkä sitäpaitsi kuullut muistaakseni moottorin ääntä. On hauskempaa ajatella linnun saaneen yhteyden menneisyyteen.
 
Lehtokuusama sanoi:
Olen kutakuinkin varma kuulleeni aamulla herätessäni talitintin laulaa luikauttavan ulkona: "ti-ty-tyy-tyy-t!" .
Click to expand...

Muistelisin lukeneeni jostain että jotkut kaupunkilaistalitiaiset olisivat todella palanneet jonkinlaiseen pidempään laulutapaan. Ehkä lintumaailmassakin muodit tulevat ja menevät?
 
Onkohan tänään oikeasti koulujen päätöspäivä, vai yrittääkö Käärme ja tiedotusvälineet huijata minua? Eihän sitä koskaan tiedä, kun ei ole itse missään kosketuksissa mihinkään juhliin tai päättäjäisiin. Ja tämä on ensimmäinen vuosi sitten päiväkerhon alun kun näin on, että syystäkin olen nyrjähtänyt.
 
Juu, viikon 22. lauantai, joka tänä vuonna oli jo 31.5. eli eilen oli koulujen päätöspäivä.
 
Lehtokuusama sanoi:
Olen kutakuinkin varma kuulleeni aamulla herätessäni talitintin laulaa luikauttavan ulkona: "ti-ty-tyy-tyy-t!"
Click to expand...

Meidän pihakoivussa talitintti reviiriään puolustaessaan lähes karjuu "pyy-kit_pyy-kit_pyy-kit" ja naapurin koivusta vastaa toinen "fi-lips_fi-lips_fi-lips_fi". Epäilin ensin korviani, mutta mies ja poikakin ovat kuulleet samoin.
 
Ohitettiin tänä aamuna iskän kanssa joukko ambulansseja joiden kyljissä oleva teksti näytti espanjalta ja joiden kuskit näyttivät hieman eksyneiltä. Olisin minäkin. Toivottavasti ei ollut mikään akuutti tapaus jota etsiskelivät...
 
Pelasin tänään tietokoneella erästä strategiapeliä. Kun yksi sotilaani meinasi kuolla, huusin: "Ei Vehka saa kuolla!"

Öh.. Mitä ihmettä? :p Laitoin pelin hetkeksi paussille ja selvensin ajatukseni. Ei se Vehka koneen sisällä ole. :)
 
Voileivänmuruset muodostivat ninjatähden housuilleni. Merkki?
Tuleeko pyrstötähti uudelleen mutta nyt sen häntää ei näy koska se tulee suoraan kohti?
 
Kaverini kanssa oivalsimme, kuinka tuhoisaa voi olla katsoa toista suoraan silmiin noin 30 cm etäisyydeltä. Voi nähdä mitä kummallisempia asioita. Varsinkin, kun himmentää valaistusta hieman. :p
 
Meillä taas on kaverin kanssa sellainen juttu, että jos näkee itsensä toisen silmistä, tapahtuu mitä kummallisimpia asioita (siis positiivisia). Älykkyys saattaa yllättäen kasvaa tai oivaltaa jotain hienoa tai oppia jotain uutta. Suosittelen siis tätä lämpimästi, etenkin jos on oivalluksen tarpeessa. Ensikertalaiselle saattaa olla ensin hieman pelottava kokemus, mutta rauhallisesti vain silmämunia tuijottelemaan, niin kaikki menee ihan hyvin.

Muoks: käytin huomaamattani samaa ilmausta "mitä kummallisimpia asioita"
 
Tuli tuossa pari aamua sitten luettua Savon Sanomia, ja mietin sitten noin pari sekuntia, että miksi Hilgarian kuva on lehdessä.
Tajusin sitten, että eihän se Hilgaria tuolta näytä, kyseessä oli vain hänen avansa hahmon kuva.
 
I feel... Pottered.

Menin kirjastoautolle, ja katsoin että hei, Kuoleman varjelukset, jota ei ikinä löydy kun netistä katson onko se hyllyssä - sitä oli kaksikin kappaletta palautushyllyssä. Omg!
Sitten lähdin kirjastoautolta kohti pääkirjastoa, ja rupesin miettimään mikä tuuri oli kun löysin sen Potterin autolta. Ping, eikö vain mennyt ohi leffassakin nähty sininen lentävä auto punaisena versiona ja rekkarin kirjaimet "RON". Siinä vaiheessa tuntui jo uskomattomalta, mutta pari kilometriä pyörällä poljettuani tuli vastaan niiiiin velhomaisen näköinen nainen, ettei mitään järkeä. En olisi yllättynyt yhtään, jos sille olisi yhtäkkiä kasvanut suippokorvat ja siivet. Ne silmät ja kulmakarvat... Hui. Sillä oli ihan varmasti kokoontaitettava luuta repussa.
 
Kuuntelen puolella korvalla seikkailujen meri-elokuvaa niin etten saa sanoista selvää. Tähän asti kuulemani perusteella lauma ylipirteitä lapsia kiusaa skottilaista kylähullua, suurisilmäinen hoitsu palaveeraa seksikkäästi harmaantuneen ylilääkärin kanssa ja papukaija hoilaa jacksparrowin innoittamana.
Että sil vissii. Pitäisi ehkä mennä nukkumaan...?
 
En suostu koskaan avaamaan ns. katto tuuletinta, sillä itse miellän sen kaupasta saatavaksi teloitus välineeksi.. "pöytä tuuletin" on taasen aivan selvä radiolähetin , jolla pystyy lähettämään viestejä ulkoavaruuden muukalaisille... Siksi aina puhunkin suu kiinni tuulettimessa..:D
 
Tämä on toisaalta myös surunaihe, mutta kuitenkin.

Isä kokosi kaappia omassa huoneessan, kunnes yhtäkkiä suuri lasinen kattolamppu tipahti hänen päähänsä. Vertahan siitä tuli hirveästi ja lääkärikeikka piti tietenkin tehdä.

Mikäs tässä sitten nyrjähti? Se että jouduin jäämään kotiin siivoamaan veret lattialta. Se oli jotenkin.. psykologista. Ja onhan se muutenkin outoa että lamppu noin vain tippuu, vieläpä iskän syntymäpäivänä.. [22]
 
Eilen meinasin pudota pöntöltä, kun kuulin vessan tuuletushormista valosapelitaistelun! Tai no, siellä ne olivat hyvää vauhtia aloittelemassa, kun miekkojen energiat humisivat siihen malliin. Alkoi naurattamaan, kun kuvittelin putken sisään pari peukalon kokoista hemmoa sinisen ja vihreän sapelin kanssa sinne huitomaan.
 
Ja mitenköhän nuo hemmot ovat sinne joutuneet??:D Itseäni alkoi heti hymyilyttää tuo ajatus :D:D
Ja taas tuli kirjoitettua lyhyenläntä ja melko turha viesti. Anteeksi.
 
Varmaan räkätit lennätti ne sinne ulkokautta.

Mutta eipä tämä vain tähän loppunut. Junassa perjantaina kirjoitin rauhassa Miittipäiväkirjaa, kun yhtäkkiä kuulin Darth Vaderin hengityksen. Tuli aika hämmentynyt olo. Nauroin sitten itsekseni, kun huomasin, että takana istuva poika oli nukahtanut ja hengitti hieman normaalia raskaammin. Mut silti... ois voinu vaikka niskakarvat nousta pystyyn.

Mistä nämä Star Wars-jutut edes oikein tulevat? En ole leffoja katsellut pitkään aikaan.
 
Sain vasta hetki sitten tietää että se on Ereinion eikä Erenion. Tuntuu kuin maailmaltani olisi mennyt pohja. :|
 
You must log in or register to reply here.
Ylös