Arkeologisia löytöjä

Et @Laichalaf varmaan kuitenkaan käyttäisi tummaihoisesta n-sanaa, kutsuisi venäläisiä r-alkuisella halventavalla nimityksellä tai korvaisi sanaa "aasialainen" silmien muotoon viittaavalla haukkumaninimellä? Transsukupuolisille ja transvestiiteillekin on nämä asialliset nimitykset, käytetään mieluummin niitä.
 
Häh, seurasta riippuen kumpikin sana on täysin sovelias, negridi tai ryssä, kuten länsisuomalaiset karjalaisia evakkoja toisinaan kutsuivat. Toisaalta länsisuomalaisia kutsuttiin ruotseiksi, että kai sekin sana pitäisi kieltää koska loukkaavaksi sekin varmaan koettiin.
 
Lopetan aiheen käsittelyn tähän, totean normaalin sanan olevan kielletty täällä ja koetan välttää sitä jatkossa (täällä), herkkänahkaista porukkaa.
 
Last edited:
Jutun pohdinta vainajan mahdollisesta kromosomipoikkeamasta tuo kenties ajankohtaisella tavalla esiin muunsukupuolisuuden asiaa. Toisaalta, naisten historialliseen asemaan kohdistuvia stereotypioita se ei niinkään oikaise. Joku lukija voi (epäilemättä vastoin kirjoittajan tarkoituksia) ajatella että eihän naisen haudassa tosiaan olisi voinut olla miekkaa ilman jotain biologistakin poikkeamaa, mutta että nyt löytyi selitys.
 
@Laichalaf , "normaali" on sana, jolla voi perustella ihan mitä vain. Ei ole kauaakaan siitä, kun oli ihan "normaalia", että aviomies raiskasi vaimonsa, että lapsi piestiin sinimustaksi kurin nimissä tai että homoseksuaali suljettiin vankilaan suuntautumisensa vuoksi. Tunnen vanhoja ihmisiä, jotka jääräpäisesti takertuvat vähemmistöistä käytettäviin halventaviin nimityksiin, koska heidän nuoruudessaan kyseisillä vähemmistöillä ei ollut mahdollisuutta saada ääntänsä kuuluviin pyytääkseen nimittelyn lopettamista, ja niinpä nimittely oli "normaalia". Nykyajan "normaali" on kuitenkin se, ettei ihmisistä tai ihmisryhmistä käytetä sellaisia nimityksiä, jotka he itse kokevat halventaviksi.

Pyyntönä oli yksinkertaisesti, ettet käyttäisi tällä foorumilla nimitystä, jonka nykytietämyksen valossa tiedetään loukkaavan ihmisiä. Henkilökohtaisesti olen kiitollinen, että viestisi perusteella aiot pyrkiä tähän suuntaan siitä huolimatta, että pyyntö ilmeisesti ärsytti aika paljon.

Mitä itse aiheeseen tulee, ainakin siitä jutusta jonka jokin aika sitten luin sai sellaisen kuvan, että luuanalyysin tulos on hyvin pitkälti EHKÄ ja siihen pohjautuva pohdinta siis pitkälti spekulaatiota. Mielenkiintoista kuitenkin, ja kuten Telimektar totesi, varsinkin muunsukupuolisten kannalta. Toisaalta tosiaan vähän surullista meille, jotka esimerkiksi kirjassa 9000 vuotta Suomen esihistoriaa esitetyn spekuloinnin pohjalta olemme nähneet sielujemme silmin tosielämän Louhia rautakautisen Suomenniemen sotajoukkojen johtajina ;)
 
Tuuminkin näin että muuta perustelua sanan kieltämiselle ei varmaan ole kuin se että joku loukkaantuu. Tunteet ovat niin tärkeitä joillekin että sanojen käyttö pitää kieltää. Toivoisin kiellettyjen sanojen luetteloa tänne, mutta ei oo pakko kun ei sitä koskaan tiedä miltä jostakusta tuntuu, lienee mahdotonta moisen tekeminen. Toisaalta tästä sai novelli-idean jota ei tietenkään voida julkaista missään koska se loukkaa ihmisiä.
 
Kiellettyjen sanojen luettelo ei ole hyvä idea, sillä se olisi vain epätäydellinen ja helposti kierrettävä eikä ilmaise asian ydintä eli Käärmeen henkeä, ystävällisyyden ja keskinäisen kunnioituksen ilmapiiriä, joka asettaa keskustelijoiden riman korkeammalle kuin keskustelualueilla keskimäärin. Joten siinä mielessä, kyllä, kirjoittaessamme viestejä olisi todella tarpeen miettiä, ovatko sanavalintamme loukkaavia jonkun mielestä, vaikka itse pitäisimme niitä ”normaaleina”. Varsinkin jos aiomme käyttää sanoja, jotka halventavat, vähättelevät tai pilkkaavat kokonaisia ihmisryhmiä uskonnon, sukupuolisen suuntautumisen, kansallisuuden, ihonvärin jne. puolesta. Tällaisen pohdinnan ei luulisi olevan vaikeaa eikä liiaksi rajoittavan ilmaisumahdollisuuksia.

Jos tämä on sietämätön rajoite, netistä kyllä löytyy kaikenlaista ryhmää jokaiseen makuun.
 
Jotta tulevaisuudessa joku topikkia lukeva tietäisi mistä puhutaan niin kysessä on siis tämä uutinen. Rautakauden lopun ja keskiajan alun taitteen (radiohiiliajoitus vuosien 1040-1174 väliltä) haudasta Tyrvännön Suontaasta on siis löytynyt vuonna 1968 vainaja jolla oli naisille miellettyä vaatetusta mm. olkasoljet, mutta myös miekka. Kuten amtjoska mainitsikin niin kromosomeista koitettiin myös saada selvyyttä. Tässä aiheesta tehtyä tutkimusta. Jääkäämme odottamaan mitä Ulla Moilasen väitöskirjasta löytyykään..
 
Jos tämä on sietämätön rajoite, netistä kyllä löytyy kaikenlaista ryhmää jokaiseen makuun.

Laicahalafin puolustukseksi on nyt sanottava sen verran, että hän lupasi jo siistiä sanastoaan. Lupasi, vaikka se selkeästi tekee todella tiukkaa, eli kykenee kuitenkin kuuntelemaan muita ja muuttamaan pyydettäessä käytöstään, vaikkei itse kokisi pyynnön perusteluja yhtä relevanteiksi kuin pyytäjä.

Itse aiheeseen liittyen olisi mielenkiintoista saada lisätietoa myös Kalvolan Pahnainmäen miekkahaudasta. Siinähän vainaja on myös määritelty naiseksi asun perusteella, mutta löydetyn miekan kuuluminen samaan hautaukseen ei käsittääkseni ole varmaa.
 
Palataksemme ketjun aiheeseen, niin meriarkeologiakin kuulunee tänne. Suomenlahdelta taannoin löytyneen flöitin peräpeilistä on saatu selvitettyä laivan rakennusvuosi 1636. Tästäkö Suomen oma Wasa-laiva?


Sukellusryhmä löysi 85 metrin syvyydestä esineen, jonka odotetaan tuovan selon Suomen vesille uponneen aluksen alkuperästä: ”Tämä palauttaa uskoni ihmeisiin”

Hyväkuntoisen aluksen puisesta peräpeilistä paljastui laivan valmistusvuosi sekä laivan nimeä kuvaava joutsenhahmo.

KANSAINVÄLINEN sukellusryhmä Badewanne on onnistunut selvittämään viime vuonna Suomenlahden pohjasta löytämänsä flöitti-hylyn iän, tiedottaa sukeltajaryhmä Badewanne.

Ainutlaatuisen hyvässä kunnossa Suomen vesillä 85 metrin syvyydessä lepäävän hylyn vierestä paljastui aluksen puinen peräpeili, jonka sukeltajat onnistuivat kääntämään. Peiliin oli kaiverrettu vuosiluku 1636 sekä laivan nimeä kuvaava joutsenhahmo. Lisäksi hylyssä tehtiin mittauksia, joiden avulla aluksen alkuperäiset tarkat mitat ovat nyt tiedossa.

Uudet tiedot paljastuivat Handle Productions Oy:n järjestämissä Fluit-dokumenttielokuvan kuvauksissa viime viikolla. Handle Productions Oy:n tuottama historiallinen dokumenttielokuva ”Fluit” pureutuu aluksen alkuperän, miehistön henkilöllisyyden sekä laivan lopullisen kohtalon selvittämiseen.

Hylky sijaitsee meren pohjassa 85 metrin syvyydessä Suomenlahden suulla, Hangon ja Hiidenmaan välisellä merialueella Suomen talousalueella.

Sukellusryhmä selvittää saatujen uusien tietojen avulla hylyn historiaa yhdessä Tukholman yliopiston flöitteihin erikoistuneen meriarkeologi Niklas Erikssonin sekä Suomen ja Hollannin Museovirastojen meriarkeologien Minna Koivikon ja Martijn Mandersin kanssa.

– Alukset yksilöitiin peräpeiliin kaiverrettujen tietojen perusteella. Peräpeilien palasia on aiemminkin löytynyt meriarkeologisissa tutkimuksissa, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun koko peräpeilin informaatio on ollut saatavilla, aivan kuten 1600-luvulla. Laivan nimi oli todennäköisesti Joutsen ja valmistumisvuosi 1636. Tarkemmissa tutkimuksissa paljastunee vaakuna, josta selviää laivan kotisatama, Niklas Eriksson kertoo Badewannen tiedotteessa.

Myös Koivikko ja Manders ovat uusista tiedoista riemuissaan.

– Tämä löytö palauttaa uskoni ihmeisiin. Koko 30-vuotisen urani aikana en ole kokenut mitään vastaavaa, Minna Koivikko sanoo.

– Saatamme kyetä selvittämään laivan viimeisen miehistön henkilöllisyyden. Uudet havainnot lisäävät tietouttamme flöiteistä, jotka olivat yksinkertaisia, yleisiä kuljetusaluksia, jotka loivat sopivat olosuhteet aikaiselle globalisaatiolle, Manders kertoo.

ALUS löytyi viime elokuussa, kun yli 20 vuotta hylkyjä harrastuksenaan tutkinut Badewanne-sukeltajaryhmä koki suuren yllätyksen Suomenlahdella. Maailmansotien aikaisten hylkyjen dokumentointiin erikoistunut ryhmä oletti löytävänsä pohjasta miinanraivausaluksen tai kuunarin. Sen sijaan pohjasta paljastuikin hollantilaisvalmisteinen flöitti 1600-luvulta.
 
Pythagoraan kolmikot tunnettiin Babyloniassa ainakin jollain tasolla. Nyt on Plimpton 322 (1790-1750 eaa Hammurabin ajalta), Yale YBC 7289 (1800-1600 eaa), Tell Dhibayi taulun (noin 1770 eaa) ja yhden Susan matematiikkatauluista (1800-1600 eaa) lisäksi selvitetty taas yksi savitaulu aiheesta. Si.427 nimellä kulkeva 1895 löytynyt savitaulu on 1900-1600 eaa paikkeelta Sippar nimisen kaupungin alueelta (nykyisin Tell Abu Habbah Irakissa). Tässä tutkimusraporttia aiheesta. Rhindin papyryksessa (1550 eaa) on laskettu pinta-aloja pythagoraan kolmikoilla. Intiassakin pythagoraan kolmikot tunnettiin ja mahdollisesti pythagoraan lause myös. Näistä on mainintoja ainakin Baudhayana Shulba Sutrassa 800-500 eaa . (Niin ja se Pythagoras syntyi 582 eaa)

Aikaisempaan keskusteluun vainajien sukupuolista liittyy tämä pari vuotta sitten julkaistu Emmi Oksasen Gradu. Voidaanko korujen kanssa haudattu vainajan tulkita mieheksi jos hänellä on soljellinen vyö? Entä onko sillä väliä onko puukko haudassa 45 asteen kulmassa vai jossain muussa? Entäs ne iso osa haudoista joista ei ole löytynyt mitään?

Löydöstä muinaispuvuksi -kirja ilmestyi viimein. Se käsittää siis nykyisen Suomen alueen pukeutumista nuoremmalla rautakaudella. Enimmäkseen se on painottunut eteläisempään Suomeen (lähinnä löytöjen takia) ottaen mukaan hiukan luovutetun Karjalan aluetta (Theodor Schwindtin tutkimuksia pääasiassa) ja jättäen pois saamelaiset (heidän pukuhistoriaansa ei kai kauheasti ole edes tutkittu). Toki mainintoja löytyy naapurikansoistamme. Kirjan alussa oleva kartta auttaa hahmottamaan minkä moisia ihmisryhmiä suunnilleen asusteli missäkin päin Eurooppaa siihen maailmanaikaan ja alussa kerrotaan vähän historiaakin että millaista elämä oli silloin.
Kuten salakirjojen sivulta käy ilmi sisällysluetteloa katsoessa niin eri työvaiheita käydään läpi lampaasta, pellavasta, nokkosesta, hampusta tai raakataljasta valmiiseen vaatteeseen asti ja tietysti myös koruja ja muita asusteita. Muinaispukumallien historiaa (ja historian mokia, unohduksia ja uutta tietoa) käydään läpi Aino-puvusta alkaen Ravattulan Ristimäen tulevaan uuteen pukuun asti. Metallien säilyttäessä tekstiilejä muuten happamassa maaperässämme on lähinnä naisten vaatetuksesta tehty rekonstruktioita. Kirjassa myös miesten ja lasten vaatteisiin on ehdotuksia, kertoen samalla niistä vähäisistä säilyneistä todisteita mitä on jäänyt jäljelle, kuten kulkusnappirivit, lasten korut yms. Virolaiselta Jaana Ratakselta hieno vertaus rautakauden vaatetuksesta tuo "Meillä on upeita spiraaleja, mutta teillä on lautanauhat. Suomalaiset ovat käyttäneet kaiken aikansa lautanauhojen kutomiseen, teille ei ole jäänyt aikaa tehdä monimutkaisia spiraalikoristeita."
Kirjan lukeminen on miulla vielä kesken, mutta herätti jo kysymyksiä kuten; Mistä löytyy lisää tietoa sananjaloilla purettamisesta (nettihaulla löytyy lähinnä niiden käytöstä väriaineena)? Kasvikuitujen käsittelyssä mainittiin loukutus, mutta ei lihtausta, onkos se uudempi keksintö? Mistä saisi lisää aikaa tehdä kaikkea?
 
Aikaisempaan keskusteluun vainajien sukupuolista liittyy tämä pari vuotta sitten julkaistu Emmi Oksasen Gradu.

Kiitos tästä vinkistä! Lueskelen gradua työpäivän luppohetkien iloksi, ja se on jo lähtöasetelmaltaan mielenkiintoinen. Arkeologiassa(kin) on edelleen vallalla monia sellaisia oletuksia, jotka perustuvat kunkin tutkijasukupolven oman elinajan arvoihin ja näkemyksiin esimerkiksi sukupuolirooleista, ja on hyvä, että niitä välillä vähän pöyhitään.
 
Sunnuntaina julkaistaan lopultakin Ravattulan puku eli kymmenes muinaispuku. Puku perustuu Ravattulan Ristimäen haudan 41/2016 löytöihin joskin kampaus on toisesta haudasta. Puku sijoittuu rautakauden ja keskiajan taitteeseen omaten elementtejä molemmista.

Tetneyn golfkentältä Lincolnshirestä Britanniasta löytyi kaksi vuotta sitten tammiarkkuhauta varhaispronssikaudelta (noin 4000 vuotta sitten). Konservointi on kesken mutta sieltä löytyi mm. kirves puuvarsineen ja pehmikkeenä joko katajan tai marjakuusen havuja joista koitetaan selvittää hautausajankohtaa.

Skotlannista on löytynyt taas lisää kivipalloja, tällä kertaa noin 5500 vuotta vanhoja. Käyttötarkoitusta niille ei tiedetä, mutta koot vaihtelevat ollen kuitenkin alle kymmenen senttiä. Vertailun vuoksi Costa Rican kivipalloista suurimmat ovat 2,5 metrisiä.

Ahvenanmaalla oli sittenkin asutusta ennen 500-luvun Fimbulvinteriä, sen aikana ja asutus on jatkunut siitä yhtäjaksoisesti toisin kuin aikaisemmat teoriat ovat väittäneet. Mutta oliko Birka sittenkin Ahvenanmaalla? Siihen ainakaan tuo artikkeli ei antanut vastauksia... Artikkelin lopussa mainittussa Saltvikin Kvarnbossa kävin katsomassa 2015, mutta silloin ei näkynyt kuin että tässä kohtaa oli ollut kaivaukset jotka peitettiin.

Lounais-Hämeessäkin oli asutusta rautakaudella. Mietin että miksi sitä on epäilty ettei olisi ollut asutusta siellä ja täällä ja tuolla päin, meinaan eiköhän porukka ole viljelykelpoisella alueella asustellut joka puolella ja muualla ei sitten vaan viljelty vaan elanto saatiin muuten. Toki löytöjen puute on vaikuttanut ajatukseen tyhjästä alueesta, mutta ehkä ne vaan odottavat löytäjäänsä.

Tämä ei oikeastaan kuulu tähän topikkiin, mutta Vapriikin ritarit näyttelyyn tulee Ruotsin kuninkaalisesta varusvarastosta lainaan ihmisen ja hevosen haarniskan osia.
 
Mietin että miksi sitä on epäilty ettei olisi ollut asutusta siellä ja täällä ja tuolla päin, meinaan eiköhän porukka ole viljelykelpoisella alueella asustellut joka puolella ja muualla ei sitten vaan viljelty vaan elanto saatiin muuten. Toki löytöjen puute on vaikuttanut ajatukseen tyhjästä alueesta

Nimenomaan tämä on kyseessä. Jos asutusta oletetaan olleen, oletukselle pitää olla myös konkreettisia perusteluja. Niin kauan kuin joltain alueelta ei ole jollekin esihistorian kaudelle ajoittuvia löytöjä lainkaan tai ne ovat pelkkiä yksittäisiä irtolöytöjä, ei voida olettaa alueen olleen asuttu kyseisellä kaudella. Tähän perustui sekin ikivanha, jo kauan sitten vääräksi osoitettu paradigma, että nykyisen Suomen alue olisi tyhjentynyt esiroomalaiselle rautakaudelle tultaessa ja vasta vanhempi roomalainen rautakausi olisi sitten tuonut tullessaan kokonaan uudet asukkaat, "Suomen heimot", jotka olisivat vaeltaneet alueelle sellaisinaan, hämäläiset omassa possessaan, varsinaissuomalaiset omassaan jne. Vasta kun esiroomalaiselle rautakaudelle sijoittuvia löytöjä alkoi tulla enemmän ja niihin liittyviä kiinteitä muinaisjäännöksiäkin alkoi löytyä, vanha paradigma kumoutui ja korvautui nykyisellä jatkuvan asutuksen mallilla.
 
Ylen nettisivuilla kerrotaan tuoreehkosta tapauksesta, jossa metallinilmaisimien kanssa liikkunut harrastelijaporukka oli saanut Savukoskelta hyvän saaliin, mutta samalla tuhonnut löytöpaikan arkeologisessa mielessä. Nyt on sitten mielenkiintoisia esineitä, joita ei pysty ajoittamaan: rautaisen padan sanka, pronssiketjua, pronssinen hevosriipus, rautainen veitsi, nuolenkärki, tulusrauta ja suuri rautainen koukku.
 
Tuollaiset tapaukset saavat aina aikaan halun repiä hiuksia - jossain määrin omia, mutta pääasiassa vastuuttomien aarteenetsijöiden, jotka henkilökohtaisen hupinsa tai joskus jopa taloudellisen voitonpyynnin takia tuhoavat maankuoren kätkemiä, menneisyydestä kertovia tietopankkeja. Vieläkin nousee raivon tunne, kun mietin Raaseporin linnan ympäristössä kolme vuotta sitten tehtyä tuhoa.
 
Ylös