Arkeologisia löytöjä

Kointähti

Koala on steroids
Tähän ketjuun kerättäköön tapausesimerkkejä erinäisistä arkeologisista löydöistä, joita vastaan tulee mediassa, kirjallisuudessa tai jopa suoraan jalkojen edestä.

Aloitan lokakuussa 2013 löytyneellä Janakkalan miekkamiehellä. Tuoreen Ylen uutisen mukaan tutkijat ovat ajoittaneet hautalöydön niin, että vainaja on kuollut noin vuonna 1300, ja hänen kanssaan haudattu vanhempi miekka on vuosilta 950-1050 ja uudempi miekka vuosilta 1050-1200. Luuston perusteella voisi arvella kyseessä olevan kenties soturiylimyksen: toisaalta luusto vaikuttaa hyväkuntoiselta eli hyvästä ravinnosta nauttineen luustolta, toisaalta luustossa näkyy väkivallan merkkejä. Mikä mahtaakaan olla miekkamiehen tarina? Kertovatko miekat kenties tarinaa sotaisesta sukuperinnöstä vai mistä?
 
Last edited:
Vaikka tuon vainajan kallo todisti vainajan olleen mies, haluaisin tuoda tällaisen pointin esille kun puhutaan arkeologisista löydöistä: http://yle.fi/uutiset/muinaiset_mahtimiehet_olivatkin_usein_mahtinaisia__vaikka_tutkijan_asenne_haraisi_vastaan/7014874

Veikkaisin ainakin toisen miekan olevan ehkä statussymboli, miekka oli sen verta kallis esine että jokin pointti siinä on oltava. Tai sitten mies ehti kuolla ennen kuin pääsi taistelukentille todistamaan miekankäyttöään.

Muoks. Hmp, minulla ainakaan tuo pitkä linkki ei vie oikealle sivulle, vaikka kuinka yritin. Lyhensin uutisen url'n ja vaikka näyttää epäilyttävältä tuo alla oleva linkki niin menee se kyllä vaan Ylen sivulle :D

http://bot.fi/d6d
 
Tuossa löytöä esittelevä viestiketju aarremaanalla-foorumilta. http://www.aarremaanalla.com/foorumi/viewtopic.php?f=2&t=11680
 
Kiinnostavaa asiaa Suomen vanhimmasta sukkalöydöstä Ylen sivuilla. Ei näköjään ollut tämä maankolkka niin syrjäinen pikkupajula tuolloin noin tuhat vuotta sitten, mitä luulin.

Muoks.
En löytänyt keskiaikainen vaatetus topiccia yhtä nopeasti kuin tätä uutisissa nyt, joten laitoin tänne. Saa siirtää :)

Muoks 2
Siirsin.
 
Nuo kyseiset sukat ovat Ravattulan Ristimäen haudasta 41, josta tullee keväällä uusi muinaispukurekonstruktio. Se sijoittuu ajoitukseltaan rautakauden ja keskiajan taitteeseen omaten elementtejä hiukan molemmista. Jännittää nähdä miten ratkaisevat kiilaongelman eli mekon helmasta on säilynyt ainakin 2 metriä leveälti kangasta ja kiilat jatkuvat tasapaksuina suorakaiteina ylöspäin keskiaikaisten kolmiomallisten sijaan. Jotenkin ne on ylävartalolla kavennettava tai tulee melkoinen teltta puvusta.

Pari vuotta sitten tehtiin noin 1600 työtuntia vaatinut ennallistus Maskun paarivaatteesta ja tuon ennallistuksen voi nykyään nähdä Hämeen linnassa.

Ei tämä mitenkään syrjäinen paikka ole ollut, kannattaa lainata kirjastosta esimerkiksi Fibula fabula fact jos haluaa tietää lisää. Kauppaa käytiin moneen suuntaan ja sitä myöten saapui lainasanoja, ideoita, uskomuksia ja tapoja. Euran löydöissä on mm helmiä afganistanista, kolikoita Taškentista, Brittein saarilta ja Samarandista. Viikinkien ja muiden kauppiaiden mukana oli luultavasti suomen alueella asuneita ihmisiä ainakin oppaina (Suomen rannikko on petollinen) ja tulkkeina (idäntien matkalla suomensukuisia kansoja). Birkasta löytyy jotain hauta-aineistoa. Virolaisten kanssa käytiin seprakauppaa vielä 1900-luvun alkuun asti, mutta sen aloitusajasta ei ole tietoa. Keskiajan puolella olikin sitten hansakauppaa ja kaikkea..

Rautakauden ja keskiajan ajoittaminen on hiukan hankalaa, tai lähinnä sovittuja asioita. Ei voi sanoa että tässä kohtaa alkaa uusi aikakausi vaan asiat ovat muuttuneet vähitellen. Wikipediassa (lähteitä olisi monia ja osa keskenään ristiriidassa, mutta mennään nyt tällä) on Suomen alueelle jako varhaisrautakausi (500 eaa - 375/400 jaa), keskirautakausi (375/400 - 800/825 jaa), myöhäisrautakausi (800/825 - 1 200/1 300), varhaiskeskiaika (1150–1323), sydänkeskiaika (1323–1397) ja myöhäiskeskiaika (1397–1520). Muualla maailmassa nuo menevät eri tahtiin ja esimerkiksi rautakausi alkoi lähi-idässä joskus 1200 eaa paikkeella ja Keski-Euroopassa 800 eaa. Keski-Euroopassa varhaiskeskiaika n. 400–800 jaa, sydänkeskiaika n. 800–1200 ja myöhäiskeskiaika n. 1200–1500 paikasta riippuen. Suomen alueella rannikon kauppakaupungeissa seurattiin Euroopan muotivirtauksia, mutta 1300-luvulla saattoi kauempana sisämaassa olla käytössä vielä muinaispukujen tyyppistä vaatetusta (joskin korusto muuttunut).

Saamelaisten historiasta on hankalampi löytää tietoa ainakaan suomeksi, mutta esimerkiksi täällä on jotain. He unohtuvat usein kun puhutaan Suomen alueen historiasta, vaikka heitä on kuitenkin asunut melko Etelä-Suomessa asti.
 
Jos haluaa kevyempää historiaa Suomesta, suosittelen kirjaa: Juho Hurme: Niemi. En tullut tätä aiemmin lukeneeksi, mutta nyt tarttui näppiin kirjastosta. Olen hihitellyt itsekseni ja piinannut kanssa-asujia kertomalla parhaimpia pätkiä (tiedättekö sen raivostuttavan tavan?). Kirja alkaa kyllä jo alkuräjähdyksestä, mutta siirrytään aika nopsaan rautakauteen/keskiaikaan. Luulen, ettei tyyli miellytä kaikkia, mutta itselleni se iski kuin miljoona volttia.
 
Satekain erinomaiseen esitykseen esi-isiemme kauppayhteyksien laajuudesta rautakaudella lisään vielä sen verran, että täältä on käyty kauppaa mm. Keski-Euroopan suuntaan jo kivikaudella ja kulttuurivaikutteet ja uudet innovaatiot ovat jo silloin levinneet pitkien matkojen päähän. Väki on myös vaeltanut laajalti etsimässä uusia asuinsijoja jo niihin aikoihin ja kuljettanut kulttuuriaan mukanaan. Ensimmäinen selkeä kulttuurirajakin nykyisen Suomen alueelle syntyi sellaiset innovaatiot kuin nuorakeramiikan, vasarakirveet ja ilmeisesti alkeellisen karjataloudekin mukanaan tuoneen uuden kansan alkaessa asettua länsirannikolle joskus vuoden 2500 eaa tienoilta alkaen.
 
Muutin otsikkoa sisältämään kaikki arkeologiset löydöt keskiajan lisäksi. Lisättäisiinkö otsikkoon yleisempikin keskustelu esihistoriasta ja arkeologiasta?

Löysin maanantaina Aivar Kriiskan kirjan Viron esihistoria. Erittäin hyvä teos, ulottuu hivenen myös historian puolelle, eli ristiretkiaikaan (josta kertoo toinen SKS:n kirja Henrikin Liivinmaan kronikka). Onhan sekin tavallaan arkeologinen löytö! ;)
 
Pronssikaudella tehtiin ihmisluista huiluja yms juttuja tai sitten muusta syystä pidettiin mukana esi-vanhempia. Tosin epäilen onko heitä niinkään kanniskeltu vai päätetty vain sijoittaa samaan hautaan.

Israelista löytyi 9000 vuotta vanha polttohautaus. Polttohautaaminen oli harvinaisempaa siihen maailmanaikaan.

Istualtaan haudattu Espanjassa n. 1600 eaa, niin että pää jäi maanpinnalle.

Laktoositoleranssi on melko uusi ja nopeasti levinnyt juttu Euroopassa. Kannattaa kuitenkin huomata että geenianalyysi tehtiin vain kahdeksalle vainajalle vaikka haudattuja on yli sata.

Yli 10 000 vuotta vanhoja hirsirakenteita Joutsenossa. Samaan aikaan jääkauden jäätikön reuna oli sulamisestaan huolimatta vielä suunnilleen Pohjanmaalla.

Kuppaa tai ainakin sen sukulaista keskiajan Turusta ajalta ennen Amerikan purjehduksia.

Valter Langin kirja Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria kertoo uudempaa tietoa suomen ja viron kielien historiasta ja alueiden asutuksesta. Tästä oli myös Aristoteleen kantapäässä.
 
^ Ostin Homo Fennicuksen jo ennakkoon tammikuussa SKS:n alennuskampanjassa, joskohan kirja kolahtaisi lähipäivinä postiluukusta... ?
 
Tanskassa Kööpenhaminan kansallismuseossa tutkijat ovat tehneet rekonstruoinnin vaatetuksesta miehen haudasta Bjerringhøjista Mammenista ja naisen haudasta Hvilehøjista Randersista. Ne ovat suuria hautakumpuja Jyllannista. Ajoitus on suunnilleen vuodelle 900 ja ovat rikkaita hautoja hopeabrokardilautanauhoineen, kirjontoineen, silkkeineen, kulta- ja hopealankoineen. Neulakinnastekniikkaa hopea- ja kultalangoilla vyön tupsuissa.

Vyötupsuista tulee mieleen Suomesta spiraalivyölöydöt ja Sue Salmisen rekonstruointi Luistarin haudasta 90, joka on rikkaan miehen hauta 900-luvun alkupuolelta. Hän esitteli sitä Euran muinaispukuseminaarissa (luento 10), jossa miekin olin ja tuolta Hannan blogista näkee myös tarkemman kuvan Mervi Pasasen tekemästä vyöstä. Toki Suomessa nuo tupsut olivat erilaisia verrattuna tuohon Mammenin löytöön, mutta ajatus että miesten nauhavöissä on isot kolmiomalliset koristeet päissä on yhteinen.

Toinen mieleen tuleva asia on Tuija Kirkisen tutkimukset Suomalaisten hautojen turkiksista ja esimerkiksi Euran emännän haudassa oli ilvestä (puukon tupen sisällä), metsäpeuraa tai poroa (talja?), saukkoa (vyöpussi?), karhua, näätäeläintä (ehkä tarttunut jostain toisesta puvusta?) ja kettua (yksittäinen karva tarttunut pronssispiraaliin). Karhunnahasta arvuutellaan olisiko se voinut olla saamelaisten sieppuri-hupun tyyppinen (karhun naama rintakehän päällä ja lämmittää olkapäät).

Ja housun lahkeet tuovat hiukan mieleen Skjoldehamnin suolöydön lahkeiden koristelut. Kyseessä on mahdollisesti saamelaisvaatetus.
 
Television ykköskanavalta tuli juuri dokumentti Birkan viikinkikaupungin naispuolisen sotilasjohtajan haudasta. Tuotanto on vuodelta 2020 ja se on nähtävissä Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50494761

Populaariarkeologiaksi ihan asiallista ja perusteellista, hehkutuksen määräkin pysyi varsin maltillisena. Tätä aihettahan on käsitelty viime vuosina jo kohtuullisen paljon mediassa, mutta kyllähän tämmöistä audiovisuaalista esitystä ihan mieluusti katsoo.
 
Kuvittelin katsovani tuon, mutta se olikin toinen viikinkidokumentti, Viikinkinaisen tarina. Ihan hyvä dokumentti, mutta kertoi vain saagojen pohjalta päähenkilönsä tarinaa. Muuten ei mielestäni tuonut paljoa uutta tietoa viikingeistä tai historian tutkimuksesta.

Kiinnitin huomiota erääseen yksityiskohtaan arkeologisista löydöistä. Täälläkin on puhuttu siitä, kuinka miekkojen kanssa haudatut vainajat pääteltiin pelkästään sen perusteella miehiksi. Mutta miten asia on toisinpäin? Dokumentissa eräs arkeologi kertoi, kuinka tärkeänä hän piti Pohjois-Amerikan ainoasta tunnetusta viikinkileirinpaikasta löytynyttä värttinää tai sen osaa. Tärkeänä siksi, että se osoitti mukana olleen naisen eli useampia. Dokumentti keskittyykin paljolti saagan kertomaan Gudridista, joka osallistui Amerikanmatkaan, enkä halua epäillä naisten mukanaoloa. Mutta kuinka vahva todistus värttinän löytyminen tästä on?
 
Ylös