Mietin, että olivatkohan viikinkien laivojen köydet hamppua, nokkosta vai pellavaa, tuskin ainakaan manillaa (Filippiineiltä) tai sisalia (Yukatanin niemimaalta). Juutti tunnettiin antiikin egyptissä, mutta se ei taida pärjätä näin pohjoisessa. Olkiköydet tuskin taas kestäisivät (saa korjata jos olen väärässä). En ollut kauheasti ajatellut sitä, mutta jotenkinhan köysiin tarvittavat narut on pitänyt alkuun punoa/kehrätä. Värttinällä narua saa luultavasti nopeampaa kuin esim reidellä kiertäen, mutta nopeus ja lopputuloksen tasaisuus toki riippuu tekijästä. Kertaaminen onnistuu molemmilla tekniikoilla. Varsinaisen köyden valmistusta ja hiukan historiaan voi katsoa
tuolla. Naruahan ovat
osanneet tehdä jo neanderthalin ihmiset. Köysiä tehtiin käsittääkseni pääasiassa maissa, koska
esim 10m köyden tekoon tarvitaan 13m suoraa tilaa ja pidempiin tietysti enempi. Ja kyllä merillä pitää osata alusta huoltaa eli myös purjeita parsia, köysiä pleissata ja on voitu vaikka tehdä narua köysiä varten.
Toinen mietintäni koskee
sukupuolioletuksia, joista on kirjoitettu myös Suomen arkeologiaa
koskien. Mitä jos on hauta tai hautoja, joista ei ole säilynyt juuri muuta kuin värttinän kehrä, miekka tms. Mistä voimme tietää mille sukupuolelle ne ovat kuuluneet? Joskus on toki ollut mainintoja siitä, että kehräystä tekivät naiset ja lapset, mutta opetettiinko sitä siis myös pojille on jäänyt miulle epäselväksi. Ja taas konteksti eli missä, mihin maailman aikaan, millä yhteiskuntaluokalla jne... Usein puhutaan siitä että oli "miesten töitä" ja "naisten töitä", mutta naisia oli peltotöissä, karjan hoitajina,
seppinä,
kirjailijoina, kirjojen kopioijina (pääasiassa luostareissa), kauppiaina,
kuvanveistäjinä,
silkkinaisina, jne. Saamelaisilla naisetkin metsästivät ainakin jos katsotaan Olaus Magnuksen
Carta Marinaa ja
Pohjoisten kansojen historiaa. Naisten piti tehdä miestensäkin töitä kun miehet olivat esim merillä, sotimassa tms. Ja jos toinen puolisoista kuoli niin sitten toiselle jäi hänenkin tehtävänsä ellei uusiin naimisiin menty. Toki taloissa saattoi olla palvelijoita tai orjiakin riippuen taas ajasta, varallisuudesta ja sijainnista. Sukupuolten tasa-arvosta skandinaviassa lienee useampiakin tutkimuksia, mutta tässä
yksi. Mikseivät sitten miehetkin olisi voineet välillä tehdä "naisten töitä" esim kankureina oli monina aikoina usein miehiä, samoin räätäleinä, kokkeina, leipureina, karjan kasvattajina, jne. Ja eiköhän koko perhe ja/tai yhteisö enemmän tai vähemmän katsonut lasten perään.
Entä sokeat tai muut jotka eivät välttämättä pystyneet osallistumaan aivan samalla tavoin kuin muut vamman tms takia? Kyllähän historiassa on koitettu kaikille jotain tekemistä keksiä henkensä pitimiksi kykyjensä mukaan.
1800-luvulta periytyy monia väärinkäsityksiä, muun muassa ne sarvet kypäriin (
linkki Lizin ja
Jimmyn (arkeologi) keskusteluun aiheesta).