Beorn nahanvaihtaja

Kraken on ottanut tietonsa Hobitin 12. luvun lopusta: "Beornista tulikin myöhemmin suuri päällikkö noilla seuduilla ja hän hallitsi laajaa aluetta vuorten ja metsän välillä, ja sanotaan, että monessa sukupolvessa hänen jälkeläisillään oli kyky ottaa karhun muoto ja että osa heistä oli tuikeita ja pahoja miehiä mutta enimmäkseen heillä oli Beornin sydän, jos kohta he eivät olleet yhtä suuria ja väkeviä." Tiedä sitten miten he onnistuivat 'ajamaan pahan ikuisiksi ajoiksi siitä metsästä' jos itsekin olivat toisinaan "tuikeita ja pahoja miehiä", mutta tämän perusteella karhuksimuuttumiskyky on tosiaan Beornin suvussa, ei kansassa, periytyvä kyky - vaikka olisi ehkä pitänyt seurata myös niiden muiden karhujen jälkiä, jotka olivat Beornin kanssa yöllä tanssimassa (Hobitti, luku 7).
 
Kun tuosta Hobitista puhutaan, niin itse olen aina ajatellut että ne muut karhut eivät olleet muita beorningeja(eihän se oikeastaan olisi mahdollista) vaan vain tavallisia mesikämmeniä. Eikös jossakin mainita että Beorn olisi oppinut taitonsa karhuilta,vai muistanko nyt ihan väärin...?
 
Selailin pitkästä aikaa englanninkielistä Hobittia ja huomasin luvun, jossa lukija tutustutetaan Beorniin olevan nimeltään Queer Lodgings. Tämä sisältää selvän vihjeen siitä, mitä Beorn on miehiään. Jos haltiat ovat iloista väkeä (engl. gay people), niin Beorn on karhu, joka tykkää toisista karvaisista isomahaisista miehistä ja ihmishahmona ollessaan pukeutuu nahkaan kuin Tom of Finland. Tätä kaikkea alleviivaa se, kuinka nopeasti hän tuli juttuun kääpiöiden kanssa ja tökki Bilbon mahaa lihottaen hobittia hunajakakuilla. Tolkienin teoksissa ei ole mainintaa, että beoringien eli Keski-maan karhumiesten keskuudessa olisi elänyt naisia.

Miten beoringit sitten lisääntyivät, on edellä mainittu teoria huomioon ottaen vaikeammin selitettävissä, jos kerta Beornilla oli jälkeläisiä. :?
 
Miten beorningit sitten lisääntyivät, on edellä mainittu teoria huomioon ottaen vaikeammin selitettävissä

Naaraskarhujen avulla? (Legendariumissahan genetiikka toimii muutenkin eri tavalla kuin meillä nykyään. Ja voisiko tässä edes puhua zoofiliasta?)
:knockout:

(Muoks: Tarkoitan siis, että nämä eri teoriathan voidaan melko kivuttomasti yhdistää. Karhunhahmoisena esiintyessään Beorn on karhu, ihmishahmoisena "karhu".)
 
Last edited:
Todennäköisesti juurikin näin, beorningit parittelevat naaraskarhujen kanssa, jonka jälkeen syntynee pikkunalleja joista osa on uusia beorningejä ja osa lähempänä perinteisiä karhuja.
Aiheesta tuskin on missään tarkempaakaan tietoa, joten näin voinee olettaa.
 
Duoda duoda, karhuksimuuttumiskyky lienee ollut ominainen nimenomaan Beornin suvussa, ei välttämättä koko kansan keskuudessa. Ainakaan ei ole mitään mainintoja siitä, että kaikki beorningit olisivat olleet samanlaisia ihmiskarhuja (werebears). Niinpä oletan, että Beornin suvun miehet (naisista ei puhuta) saivat puolisoikseen kansansa (ja joku yritteliäs hahmo kenties muidenkin kansojen parista) ihmisihmisiä ja ainakin jotkut heidän jälkeläisistään pystyivät muuttumaan karhuksi. Jälkeläisten hankkiminen karhukarhujen kanssa ei oikein vaikuta Tolkienin luoman maailman tavalta.
 
Mä kyllä kallistun tuohon tulkintaan että Beorningin ovat saaneet alkunsa nimen omaan karhun kanssa parittelusta.
Ja että tämä parittelu olisi taphtunut vain kerran jossain historian hämärissä.Siitä siis saanut alkunsa koko beorningien heimo.
Se ei olisi mitenkään erikoista jos sen ajattelee tuollaisena mytologisena selityksenä.Tämä karhuhan on voinut olla vaikkapa joku jumal-olento karhun hahmossa.Sitä tuskin tarvitsee ajatella zoofiliana vaikka se sitä olisi oikeassa maailmassa.
 
Silmarillionissa mainitaan että metsissä ennen Kuuta ja Aurinkoa vaelteli esim. sudenmuodossa henkiä. Ja maiaria oli eri...vahvuisia, Melian ollen (käsitykseni mukaan) sieltä mahtavemmasta päästä.
Tolkienilla myös oli yhteen aikaan liuta eri ideoita kokonaisista (luonnon)henkiryhmistä, nymfeistä ja keijuista ja sensellaisista. Tätä perua olen käsittänyt esimerkiksi Jokinaisen, Kultamarjan äidin, olleen, vaikka ilmeisesti suurelta osin Tolkien hylkäsi nämä ideat, samalla tavalla kuin Valarin lapset-konseptin.

Yksi Keski-Maan viehätyksistä (itselleni) ovat nämä mysteerit, se tunne, että kaikkea ei voikaan tietää. Että vaikka kaikki mitä Tolkien koskaan kirjoitti ja/tai kuvitteli saataisiin tietää, aina olisi jotain mistä ei voisi varmuudella sanoa, että "Näin, näin se meni, näin se oli."
Beorn muodonmuutoksineen on vain yksi näistä. <3
 
Silmarillionissa mainitaan että metsissä ennen Kuuta ja Aurinkoa vaelteli esim. sudenmuodossa henkiä. Ja maiaria oli eri...vahvuisia, Melian ollen (käsitykseni mukaan) sieltä mahtavemmasta päästä.
Tolkienilla myös oli yhteen aikaan liuta eri ideoita kokonaisista (luonnon)henkiryhmistä, nymfeistä ja keijuista ja sensellaisista. Tätä perua olen käsittänyt esimerkiksi Jokinaisen, Kultamarjan äidin, olleen, vaikka ilmeisesti suurelta osin Tolkien hylkäsi nämä ideat, samalla tavalla kuin Valarin lapset-konseptin.

Yksi Keski-Maan viehätyksistä (itselleni) ovat nämä mysteerit, se tunne, että kaikkea ei voikaan tietää. Että vaikka kaikki mitä Tolkien koskaan kirjoitti ja/tai kuvitteli saataisiin tietää, aina olisi jotain mistä ei voisi varmuudella sanoa, että "Näin, näin se meni, näin se oli."
Beorn muodonmuutoksineen on vain yksi näistä. <3
Täsmälleen samaa mieltä.Niin hauskaa kuin tämä asioiden vääntely ja kääntely onkin niin en mä oikeasti haluaa saada kaikkeen järkevää/loogista selitystä.Se mysteeri on se juttu.
 
Niinpä oletan, että Beornin suvun miehet (naisista ei puhuta) saivat puolisoikseen kansansa (ja joku yritteliäs hahmo kenties muidenkin kansojen parista) ihmisihmisiä ja ainakin jotkut heidän jälkeläisistään pystyivät muuttumaan karhuksi. Jälkeläisten hankkiminen karhukarhujen kanssa ei oikein vaikuta Tolkienin luoman maailman tavalta.

Minä väläytin tätä jälkeläisten hankkimista karhukarhujen kanssa (hymiön kera). Sanottakoon varmuuden vuoksi että Tikin hahmotelma on minusta todennäköisemmin Tolkienin tarinamaailman yleisen hengen mukainen.

Foorumille voi kuitenkin kirjoittaa vapaammin erilaisia spekulaatioita, leikkimielisiä vääntelyitä ja jopa Tolkienin alkuperäisten intentioiden vastaisia uudelleentulkintoja kuin vaikkapa Kontuwikiin.
 
Last edited:
Lueskelin pitkästä aikaa Hobittia, ja eräs yksityiskohta jäi mietityttämään: millainen on Beornin talo? Bilbon ja Gandalfin saapuessa sanotaan, että portilta näkyi "rykelmä matalia puurakennuksia - - oli aitta, talli, vaja ja lisäksi pitkä päärakennus" ja "pian he olivat keskipihassa jota kolmelta puolelta rajasi kaksisiipinen päärakennus." Ymmärsin tämän niin, että päärakennus oli matalan U:n muotoinen (pitkä pääosa ja kaksi varmaankin lyhyempää siipeä) ja keskipiha tämän U:n keskellä, ja loput rakennukset olisivat jossain muualla kuin keskipihan ympärillä. Meniköhän oikein? Jos esim. aitta olisi pihan toisella sivulla, ei kai sitä kutsuttaisi siiveksi?

Mutta Tolkienin kuvituksessa talon sisältä ei näy merkkiä siivistä vaan vain yksi pitkulainen huone, jonka sivuilla on pylväskäytävät. Kuvassa takaosassa keskellä on varmaankin ulko-ovi. Sivuseinät ovat vähän piilossa, joten ehkä sinne mahtuisi lisäsiiven ovi, mutta luulisi että lisäsiipi näkyisi jotenkin harjakaton muodossa?

Annotated Hobbit kertoo, että Tolkienin kuva on samankaltainen kuin hänen ystävänsä E.V. Gordonin kirjassa An Introduction to Old Norse ja että mallina on yleinen vanha rakennustyyppi (kai tällä on joku suomalainenkin nimi? pitkätalo?). Hobitissa Tolkienin silmin on lopullisen kuvan lisäksi muutama luonnos, mutta niissäkään ei näy siipiä tai sivuovia.
 
"pian he olivat keskipihassa jota kolmelta puolelta rajasi kaksisiipinen päärakennus."
Ymmärsin tämän niin, että päärakennus oli matalan U:n muotoinen (pitkä pääosa ja kaksi varmaankin lyhyempää siipeä) ja keskipiha tämän U:n keskellä, ja loput rakennukset olisivat jossain muualla kuin keskipihan ympärillä. Meniköhän oikein?

Varmaankin, näin englanninkielinen alkuteksti:
Soon they reached a courtyard, three walls of which were formed by the wooden house and its two long wings.

Pitkänen kääntää tämän kohdan havainnollisemmin.
"Pian he ehtivät suljetulle pihamaalle, jonka kolme seinämää muodostivat talo ja sen kaksi siipeä." (Lohikäärmevuori, 2. painos, s. 119)

Ajattelisin itse, että tällaisen talonpoikaisen umpipihan (courtyard) eri rakennuksesta toiseen ei tarvitse päästä sisäkautta, eli että eri wingseillä olisi omat ulkoseinänsä ja sisäänkäyntinsä. Tällöin Tolkienin piirros Beornin pitkätalon sisältä kuvaisi päätaloa (the wooden house), eikä siinä siis tarvitsisi näkyä mitään merkkiä "siipirakennuksista".
 
Kuulostaa loogiselta. Tuli heti mieleen Koiramäen talossa -kirjan alussa oleva kuva, jossa Koiramäen umpipihaa kehystävät kolmelta sivulta rakennusten tiiviit rivit, neljänneltä aita. Katettu portti on kahden rakennuksen välissä.
 
Viikinkien pitkätaloissa sisäänkäynti oli puolessavälin, toinen puoli eläimille ja toinen ihmisille. Mut jos kolmesta seinästä puhutaan, niin kallistun u-muotoiseen rakennukseen.
 
Kiitos vastauksista! Ehkä siis pitää ajatella siipien olevan niitä aiemmin mainittuja muita rakennuksia, kuten aitta ja talli, vaikka yksi seinä olisikin yhteinen. Minua hämäsi myös aiemmin kuvauksessa mainittu "rykelmä", mutta ehkäpä näitä taloja oli muutama enemmän kuin tekstissä mainitut neljä. Neljähän olisi päätalo + sen kaksi siipeä + vain yksi erillinen rakennus.
Viikinkien pitkätaloissa sisäänkäynti oli puolessavälin, toinen puoli eläimille ja toinen ihmisille.
Jaa, hmm... Voisikohan siis Tolkienin sisäkuvassa näkyä vain puolet talosta eli ihmisten puoli? Toisaalta Beornin eläinystävät olivat sen verran erikoisia, että ehkei Beorn kaivannut samanlaista jakoa.

Kuvassa ei näy ovia pidemmällä seinällä, mutta ehkä ovet voisivat olla katsojan takana tai sitten piilossa kuvan pylväiden takana. Tai sitten kuvan perällä näkyykin talon puoliväli ja kuvan ovi vie jonkinlaiseen eteiseen ihmisten ja eläinten puolen välissä? Kaipa pidemmällä seinällä pitää jossain olla ovi, jotta taloon pääsisi sisälle siltä siipien välissä olevalta pihalta.
 
Ylös