Bilbon Käännöksiä haltiakielestä

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Sormusten herran kuudennen kirjan kuudennessa luvussa "Jäähyväisiä" Rivendelliin jäävä (vanhuudenhöperö) Bilbo hyvästelee Frodoa ja kumppaneita ja jakaa näille lahjoja. Lahjoitettuaan (toistamiseen) Frodolle mithril-paidan ja Piikin hän:

antoi Frodolle myös kolme tarukirjaa jotka hän oli tehnyt eri aikoina; ne oli kirjoitettu hänen ohuella kiemuraisella käsialallaan ja punaisiin selkämyksiin oli leimattu: Käännöksiä haltiakielestä, laatinut B. B. (TSH, vuoden 2007 yksiosainen laitos, s. 1017)​

Bilbon trilogia mainitaan myös prologissa:

Mutta Findegilin [Thainin kirjasta tekemän] kopion merkitys on ennen kaikkea siinä että ainoastaan se sisältää kokonaisuudessaan Bilbon Käännöksiä haltiakielestä. Nämä kolme nidettä paljastuivat erittäin oppineeksi ja taiten tehdyksi työksi jossa hän oli käyttänyt hyväkseen vuosien 1403 ja 1418 välisenä aikana Rivendellistä löytämiään kirjoitettuja ja suullisia lähteitä. Mutta Frodo käytti näitä kirjoja vähän, koska ne käsittelivät enimmäkseen esiaikoja, joten niistä ei tässä sanota sen enempää. (s. 26)​

Tästä pääseekin mielenkiintoisiin spekulointikysymyksiin: Mitä olivat nuo Bilbon käännökset? Käyttikö Tolkien niitä hyväkseen samoin kuin muita Konnun kirjastoissa säilytettyjä teoksia? Vrt. Tolkienin sanat Sormusten herran prologissa: "Tämä kertomus kolmannen ajan lopusta perustuu enimmäkseen Länsikairan Punaiseen kirjaan" (s. 25-26).

Tässä vaiheessa on kaksi vaihtoehtoa edetä: Ensimmäinen niistä puhdas spekulointi, jota harrastaa nähtävästi Robert Foster teoksessaan The Complete Guide to Middle-earth, jossa hän (hakusana "Translations from the Elvish") sanoo (Tolkien Gatewayn mukaan, en ole tarkistanut Fosterista) jokseenkin näin: "Obviously it included such works as the Ainulindalë and the Valaquenta." Näinhän voi tietysti heittää, mutta millä perustein asia on obviously niin?

Toinen vaihtoehto on kysymys, jonka nyt esitän: Mainitseeko Tolkien missään Bilbon käännöksiä? Jos niin, mitä hän niistä sanoo? Vai onko joissakin kirjoituksissa muita viitteitä käännösten mahdolliseen sisältöön?
Kolmaskin vaihtoehto varmaan on olemassa, mutta en osaa sitä muotoilla. Mutta jos kenellä mitään juolahtaa mieleen tästä aiheesta, jakakaa ihmeessä tietonne, mielipiteenne, arvelunne jne. kanssamme.

P.S. Sormusten herran suomennoksessa Bilbon nimikirjaimet ovat tosiaan B. B. (pitäisi toki olla B. R.)
 
Liitteen A alussa sanotaan:
the ancient legends of the First Age, in which Bilbo' s chief interest lay, are very briefly referred to, since they concern the ancestry of Elrond and the Númenorean kings and chieftains.
Suomennos ei ehkä täysin vastaa tätä, koska siinä sanotaan (ainakin yksiosaisessa vuodelta 2007, s.1065)
"...sillä ne käsittelevät enimmäkseen Elrondin esi-isiä, númenorilaisia kuninkaita ja sotapäälliköitä".
Alkuteksti olisikin kenties käännettävä "Elrondin ja númenorilaisten kuninkaiden ja päälliköiden esi-isiä".

Elrondin sukupuu on tietysti juonnettavissa Cuiviénenille asti, mutta täysin hatusta vetäen veikkaan että tämä tarkoittaisi ennemmin niitä Ensimmäisen ajan tarinoita joissa ihmiset ovat myös mukana. Bilbo oli siis koonnut kolme tarukirjaa. Muistettakoon että Tolkienilla oli esiaikojen ihmisten ja haltioiden yhteisistä teoista kolme suurta kertomusta: Berenin ja Lúthienin, Húrinin lasten, sekä Tuorin ja Gondolinin tuhon tarinat.
 
Last edited:
Bilbo olisi saattanut olla kiinnostunut hobittien esihistoriasta, ja kerännyt kansantarinoita Suuren Vihermetsän haltioilta. Luultavasti Elrondinkin talossa oli joitakin Thranduilin väkeen kuuluvia vierailijoita, joita haastattelemalla hän olisi voinut saada selville enemmän hobittien alkuajoista. Kenties tarinoita Auringon Toisen Ajan hobiteista Synkmetsässä tai jopa idempänä.
 
Tietysti voisi myös kartoittaa mainintoja Elrondin kirjastosta, josta Bilbon käännökset ovat peräisin. Jonkin verran tietoa löytyy, etupäässä karttoihin kiinnitetään huomiota:

Aragorn ja Gandalf kävelivät yhdessä tai istuivat puhuen tiestä ja vaaroista joita he kohtaisivat; ja he pohtivat niitä kuvin ja tekstikatkelmin koristettuja karttoja ja tarukirjoja [engl. books of lore], joita Elrondin talossa oli. (TSH, s. 291, "Sormus vaeltaa etelään" -- valmistautumista Rivendellistä lähtöön)​

"Elrondin talossa on monia karttoja, mutta sinulle ei kai tullut mieleen vilkaista niitä?" (TSH, s. 297 -- Gandalf Pippinille Sumuvuorten juurilla)​

Hän aprikoi minkälaista kansaa he olivat. Hän toivoi nyt että olisi oppinut enemmän Rivendellissä ja tutkinut tarkemmin karttoja ja sen semmoisia [engl. maps and things] (TSH, s. 470, "Uruk-hai" -- Pippin nähdessään rohirrimin saartavan Uglúkin örkkejä)​

"Sinulla ei varmaan ole mitään käsitystä siitä missä me olemme; mutta minä käytin aikani Rivendellissä vähän paremmin." (TSH, s. 476, "Uruk-hai" -- Merri Pippinille Fangornin reunassa, viittaa siihen, että on tutkinut karttoja Rivendellissä)​

Tämän verran löysin, mutta en mitenkään väitä, että siinä olisi kaikki. Toisaalla taas vahvistetaan käsitystä, että Rivendellissäkin oli lähinnä haltioiden historiaan liittyvää aineistoa, mutta toisaalta "haltioilla on enää asiakirjoja..." ei välttämättä päde suoraan Elrondiin, joka oli puolhaltia ja saattoi hyvinkin olla kiinnostunut säilyttämään ihmisten perimätietoa. Mutta jos hänellä sellaista oli hallussaan, hän oli saanut aineistonsa luultavasti vasta toisen ajan loputtua Númenorin pakolaisilta. (Voisi vielä kysyä, oliko haltioiden asiakirjoja jäljellä ja saatavissa muualla kuin Rivendellissä? Kuka olisi tutkinut Harmaiden satamien tai Lothlórienin arkistoja, joista ei juuri puhuta?)

Hobittien alkuperä piilee kaukaisissa ajoissa jotka ovat menneet ja unohtuneet. Ainoastaan haltioilla on enää asiakirjoja [engl. records] tuolta menneeltä ajalta, mutta heidän perimätietonsa [engl. tradition] keskittyy lähes kokonaan heidän omaan historiaansa, jossa ihmiset esiintyvät harvoin eikä hobitteja mainita ollenkaan. (TSH, Prologi, s. 14)​
Ei toki sovi unohtaa suullista perimätietoa, josta myös koko Saattueeseen kuulunut hobittijoukko (ja tietysti paljon paremmin Bilbo) pääsi osalliseksi Rivendellissä. Mitä kaikkea Bilbo merkitsi siitä muistiin? Kenties koko Berenin ja Lúthienin tarun ja siinä sivussa muutkin suuret kertomukset.

...he kuulivat monien muiden tarujen mukana kokonaisuudessaan laulun Berenistä ja Lúthienista ja Suuren jalokiven saavuttamisesta... (TSH, s. 291, "Sormus vaeltaa etelään")​

Bilbon tiedetään olleen myös innokas suulllisen perimätiedon kerääjä:

"En pyydä vastalahjaksi muuta kuin että pidät niin hyvän huolen itsestäsi kuin voit ja tuot tullessasi kaikki tiedot mitä voit ja kaikki vanhat tarut ja laulut [engl. any old songs and tales] mitä tapaat." (TSH, s. 292, "Sormus vaeltaa etelään" -- Bilbo Frodolle juuri ennen Saattueen lähtöä Rivendellistä)​

Sitten löytyy vielä maininta, jossa luulisin puhuttavan Sormusten herran liitteistä. Kun Frodo luovutti kirjansa (siis Bilbon päiväkirjan omine lisäyksineen) Samille, sen otsikot luetellaan ensin; Frodon kirjoittaman otsikon ("Sormusten herran tuho ja kuninkaan paluu") alla on alaotsikko:

Lisäksi otteita Tarujen kirjoista [engl. Books of lore], kääntänyt Bilbo Rivendellissä. (TSH, s. 1058, "Harmaat satamat")​

Koska Länsikairan Punainen kirja oli Tolkienin tärkein lähde Sormusten herraan, tämän perusteella voisi hyvinkin otaksua, että ainakin jotkin sen esiaikoja koskevat kappaleet, siis lähinnä liitteen A soveltuvat osat, ovat peräisin Bilbon Käännöksistä.

Tolkien esiintyy myös kertojana (oikeinpa minä-muodossa) selostaessaan Elrondin neuvonpidon kulkua ja viittaa siinä Elrondin kirjoihin, jotka tämä on itse kirjoittanut, ja joita Tolkien on siis käyttänyt joko suoraan tai Punaisen kirjan välityksellä. (Voisiko tämä viitata jopa teokseen Mahtisormukset ja kolmas aika?) Vai onko Sormusten herrassa jälkiä Elrondin opuksesta? Joka tapauksessa Tolkien kirjoittaa näin:

Sitten hän [eli Elrond] selosti Sormuksen kulkua kaikkien seuraavien vuosien halki; mutta koska tuo tarina on kerrottu muualla, juuri siinä muodossa kuin Elrond itse merkitsi sen kirjoihinsa [engl. books of lore], sitä ei tässä kerrata. (TSH, s. 255, "Elrondin neuvonpito")​

(Mutta jos joku haluaa kommentoida nimenomaan kysymystä Mahtisormusten kirjoittajasta tai muuten käsitellä tätä teosta, kehotan siirtymään aiheen omaan ketjuun, jonne olen referoinut ylläolevaa pohdintaa.)

Näiden hajanaisten huomioiden lopuksi kiinnitän vielä huomiota englanninkieliseen ilmaukseen books of lore. Sana lore saa usein suomenkielisen vastineen "taru" (vrt. esim. loremasters > "taruntietäjät, taruntuntijat"), mutta tässä yhteydessä lore ei tarkoita missään nimessä "tarua" merkityksessä "satu, keksitty tarina", vaan viittaa lähinnä viisaiden perimätietoon asioista ja niiden olemuksesta. Eikö niin? (Englannin loremaster [tai lore-master] on Sormusten herrassa suomennettu joko "taruntietäjäksi" ["Kielletty lampi", s. 717; "Käskynhaltija ja kuningas", s. 997; "Jäähyväisiä", s. 1007...] tai (ehkäpä useamminkin) "taruntuntijaksi" ["Elrondin neuvonpito", s. 259; "Menneisyyden varjo", s. 63; "Lännen ikkuna", s. 702; "Parannuksen tarha", s. 895; liite E II, s. 1156; Liite F I, s. 1169...]. Vrt. myös lore, suom. "taruntuntemus" ["Lothlórien", s. 352].)
 
[Foster:] "Obviously it included such works as the Ainulindalë and the Valaquenta."

Christopher Tolkien kommentoi Fosterin tulkintaa: "So also I have assumed: the 'books of lore' that Bilbo gave to Frodo provided in the end the solution: they were 'The Silmarillion'." (HoME I, s. 6.)

J. R. R. Tolkien kirjoitti Konnun asiakirjoja koskevasta huomautuksesta: "It belongs to Preface to The Silmarillion." (HoME XII, s. 14.) TSH:ssa julkaistu versio huomautuksesta kuvailee Bilbon tarukirjoja, mutta siitä ei liene tietoa, millainen versio Tolkienilla oli tarkkaan ottaen mielessään, kun hän kirjoitti tämän muistiinpanon.

Aihetta on pähkäilty hieman myös Silmarillionin kehystä käsittelevällä Kontuwikin sivulla.
 
  • Like
Reaktiot: Tik
Sekalaisia arvailuja:

"Otteita Tarujen kirjoista" sekä otsikko "Käännöksiä haltiakielestä" tuntuvat viittaavan siihen, että Bilbon kääntämät tarinat olivat enimmäkseen olemassa haltiakielisinä kirjoina. Mutta "erittäin oppinut ja taiten tehty työ" sekä "kirjoitettuja ja suullisia lähteitä" taas kuulostaa siltä, että Bilbo teki muutakin kuin käänsi löytämiänsä tekstejä sellaisenaan. Mitä siis?

Kyllä kai Rivendellissä sentään oli haltiakielisiä tekstejä, jotka sisälsivät nämä tarinat niin täydellisinä, ettei niitä tarvinnut täydentää kysymällä lisätietoja siellä olevilta haltioilta? Siis ei kai Bilbon tarvinnut koota Gondolinin tuhoa tai Túrinin tai Lúthienin tarinaa useammasta lähteestä - kyllä kai joku haltia oli sellaiset yhtenäiset tarinat jo ajat sitten tehnyt.

Ehkä Bilbo sen sijaan kyseli näiden teosten käännösohjeita tai esimerkiksi selityksiä ilmaisuille, joita kaikki haltiat pitivät niin itsestään selvinä, ettei niitä tarvinnut selittää. Vai kirjoittiko Bilbo tarinoiden lisäksi jonkinlaista kommentaaria - siis sisälsikö "erittäin oppinut" käännös jotain samankaltaista tutkimusta ja kommentaaria kuin prof. Tolkien itse teki Béowulfista?

Vai oliko joku näistä "käännöksistä" kuitenkin Bilbon itse eri lähteistä kokoama tarina? Esimerkiksi hobittien esihistoriasta ei ehkä Rivendellissäkään ollut valmiina yhtenäistä kirjoitettua tarinaa, joten sellaisen kirjoittajaksi Bilbo sopisi hyvin. Vai oliko Bilbo koonnut juuri (Quenta) Silmarillionin yhdistämällä monista yksittäisistä haltioiden tarinoista yhden yhtenäisemmän kertomuksen?

Vai käänsikö Bilbo runomuotoisen tekstin proosaksi ehkä samalla tiivistäen sitä? Opin juuri Kontuwikistä, että ainakin Narn i Chîn Húrin oli ihmisen kirjoittama haltiakielinen runo, ja yhdessä kehyskertomuksen versiossa Ælfwine teki siitä proosakäännöksen muinaisenglanniksi. Ehkä Tolkien ajatteli Bilbonkin tehneen näin?

Olen kai itsekin aiemmin ajatellut näiden kolmen kirjan olevan juuri Gondolin + Túrin + Lúthien, mutta nyt tällainen kolmijako alkoi tuntua liian jäykältä: siihenhän ei mahtuisi esimerkiksi Ainulindalë. Voisihan Bilbo tosin hyvin olla kirjoittanut jotain muutakin kuin päiväkirjansa ja nämä kolme Käännösten nidettä.
 
Nämä kolme nidettä oli siis esipuheen mukaan käännetty ja/tai toimitettu Bilbon Rivendellissä oleskeluaikana. Mutta Bilbo näyttää jo Konnussa asuessaan tehneen joitakin käännöksiä, hänhän oli ehtinyt opettaa Samille "muinaiskielestä" kääntämänsä runon Gil-Galadin tuho.

Muuten, tarkoittaakohan "Käännöksiä haltiakielestä" (Translations from the Elvish) nimenomaan käännöksiä sindarista ? Eikö Sormusten herran varsinaisessa tekstissä quenyaan viitata aina "suurhaltiakielenä" (high elvish)?
 
Ylös