CMX

CMX on ehdottomasti Suomen mielenkiintoisin bändi

Näin on. Itse olen kuunnellut CMX:ää jo useamman vuoden (vähän verrattuna oikein kunnon faneihin). Nykyään olen sen verran fanaattinen CMX:n kuuntelija, että omistan kaikki albumit, kokoelmat, reilusti yli puolet sinkuista (mukaan lukien legendaarinen ensimmäinen cd-julkaisu "Manalainen"), kaksi vanhaa EP:tä vinyylinä, paitoja, Yrjänän runokirjat ja runolevyn (levyssä nimmari, kirjassa omistuskirjoitus Yrjänältä ja nimmari) ja tietysti erikoisimman dvd-julkaisun koskaan, eli CMX-dvd:n.

Keikoillakin on tullut reissattua jo neljä kertaa ja tarkoitus on jatkaa, heti kun pojat itse jatkavat. Keikkailua helpottaa huomattavasti kun täyttää kohta 18 ja pääsee kaikille keikoille sisäänkin.

Mielenkiintoisimman bändin CMX:stä tekee omasta mielestäni se musiikin monimuotoisuus, jota CMX edustaa. Voiko joku sanoa että kaksi heidän albumiaan kuulostaisi samalta?

Tietysti tärkeä osa CMX:n tyyliä on Yrjänän sanoitukset. Voin täysin varmasti väittää, että ilman Ykän sanoja ja runoja, en olisi itse koskaan kirjoittanut ensimmäistäkään runoa. (Todennäköisesti muukin kirjoittaminen olisi jäänyt vähemmälle.)

Tähän loppuun vielä pakko mainita, että paras keikka oli ehdottomasti viime keväänä 28.4. Nosturin keikka, jossa pojat soittivat muun muassa vähemmäntunnettua oldies-kamaa, kuten Pyhiinvaeltaja ja Härjät. Lisäksi soittivat yhden ykkössuosikkini, eli Laulu palavasta linnusta. (Muu yleisö seisoi passiivisena kun minä hypin yksin...)

Viime syksynä Nosturissa oli tosin paremmat ecoret kuin keväällä. Syksyn keikalla encoret olivat nimittäin Lepattajat, Väkivallan moottorit ja vielä bonuksena hirveästä huutamisesta Rautakantele.

Pojat menevät muuten toukokuun lopussa studioon vääntämää uutta levyä! Se julkaistaan kai sitten joskus kesällä. Spekulaatiota uuden levyn nimestä?

En oikein enää edes muista, miten ja milloin CMX:ään tutustuin, muistan vain sen, että ensimmäinen ostamani levy oli Rautakantele. Joskus ysiluokan lopuilla vissiin CMX alkoi kolahtaa. On se vaan upeaa musiikkia.

Levyistä minulla ei ole lähimainkaan kaikkia, ainoastaan Veljeskunta, Rautakantele, Vainajala, Isohaara ja Aion. Yksittäisiä biisejä muilta levyiltä olen kuullut. Itse rakastan Yrjänän sanoituksia. Ei taatusti löydy kovin nopeasti toista yhtyettä, jolla olisi vastaavat lyriikat. Ne ovat niin nerokkaita, mystisiä ja suorasukaisiakin, että jokaisen biisin sanoitus on suomen kieltä parhaimmillaan. Pidän myös siitä, että biisien tyylikin on usein laidasta laitaan, eikä aina pelkkää samaa. Tosin muutamat kappaleet muistuttavat liiaksi toisiaan, mutta ei sitä tarvitse ajatella.

Upeimpia biisejä, joihin en toistaiseksi ole kyllästynyt, ovat esim. Revontulten repijä, Isohaara, Arkangeli, Fysiikka ei kestä, Sivu paholaisen päiväkirjasta, Kuoleman risteyksestä kolme virstaa pohjoiseen, Vierasta viljaa, Minne paha haudattiin, Pelasta maailma ja Tuulilukko. Myös suhteellisen uusi Kauneus pettää- biisi on hieno. Siinä melodia saa Yrjänän äänen kuulostamaan oikein kauniilta.

Tulipas listaa.

CMX:ssä viehättää erityisesti tunnelma. Yhdessä sanat, melodiat ja soitinten revitys luovat useimmissa kappaleissa hienoa tunnelmaa, oli se sitten joko haikeutta, raivoa, onnea tai pelkoa. CMX:n kavereilla on taitoa. Sitä on oikein ilo kuunnella missä mielentilassa tahansa.

Teen syntisesti ja nostan hieman vanhahkoa topicia, mutta kerta kaveri pakotti minut eilen kuuntelemaan CMX:ää, voinen sanoa kyynisen mielipiteeni.

Sanoitukset eivät mielestäni eroa millään lailla 13-vuotiaan teinigootin runoista. Sanoja toistetaan ja symbolit ovat enemmän tai vähemmän itsestäänselviä. En tiedä miten kukaan pystyy kuuntelemaan sanoituksia kuten "menen nukkumaan ja toivon etten enää koskaan herää " vakavalla naamalla. Itse ainakin purskahtelin sanoituksille vähän väliä. Jos tässä on suomalaisen runouden huippuosaajia, on tämä maa taidekulttuurinsa puolesta pahassa jamassa.

Sanojen välistä löytyvät pointit eivät nekään mitään ainutlaatuisia olleet. Yksikään ajatus ei tuntunut omaperäiseltä, vaan ennemminkin miljoonaan kertaan kerrotulta. En ymmärrä miten CMX eroaa niin monen mielestä muista massabändeistä (toisaalta, eikös CMX ole jo massabändi? Taitaapi olla).

Soundistakaan en pidä, mutta se johtuu vain valikoivasta sävelkorvastani. Makuasia, josta on vaikea kiistellä. Tämänkin huomioon ottamatta tuomitsen epäröimättä CMX:n Suomen yliarvostetuimmaksi bändiksi (samaan syssyyn Zen Cafén kanssa).

Kai sitä pitää näin varhain aamulla vääntäytyä puolustamaan bändiä, jonka keikkaliput sain eilen auvoisella onnenkantamoisella, ja jonka uuden levyn kannan tänään kotiin kuin kissanpennun.

Sanoitukset ovat vähän epätasaisia, joo. Voi toki olla, ettet kelpuuttaisi niistä yhtäkään, mutta esim. Dinosaurus Stereophonicuksella on joitain helmiä (Iliman pielet, Baikonur jne). Vanhemmassa tuotannossa on shamanistista virettä ja sanoitukset sen mukaisia, myyttisiä ja mystisiä. Uudemmasta päästä epäonnistumisia on minusta valitettavasti enemmän, varsinkin nyt vaikka Aionilla (jolla silläkin on kyllä monta tosi komeaa biisiä, niin musiikillisesti kuin lyriikoiltaankin).

CMX itse tapaa sanoa, että ovat Suomen vähiten tunnettu ns. suosittu bändi. Jotkut eivät ole kuulleet koko orkesterista mitään, vaikka luulevat tuntevansa nykyisen kotimaisen kentän.

Mitä sanoituksiin vielä tulee, ei kai kukaan olekaan väittänytkään Yrjänää suomalaisen nykyrunouden huippulahjakkuudeksi? Biisilyriikat ovat sitä paitsi vähän eri juttu kuin kirjaksi nidotut tekstit. Toisenlaista menoa, hitaampaa ja filosofisempaa löytyy kyllä niistä kolmesta runokirjasta, jos on aidosti kiinnostunut aiheesta.

De gustibus non est jne. Minuun CMX iskee enemmän kuin mikään muu bändi tällä hetkellä. Tuotannosta löytyy niin rujoa kuin riemukastakin, kaunista ja kyynistä. Intertekstuaalisuus ja mytologiset (nyttemmin myös kosmologiset ) aiheet vetoavat minuun semminkin kuin muilta kotimaisilta niitä ei niin kauheasti löydy.

Minä tykkäsin bändistä jo sen HC-aikoina. Ensikosketuksen sain konserttien sikermässä, jossa CMX oli vain yksi bändeistä. Mielipuolisesti ilmehtivä basisti-solisti Aki W. Yrjänä teki lähtemättömän vaikutuksen. Seurasin bändin kehitystä - se tosiaan kehittyi toisin kuin niin monet muut HC-bändit - ja sopeuduin mukana. Jotkut eivät sopeutuneet. Yhdellä keikalla A.W.Y. lauloi uusimmalta levyltään biisin Pelasta maailma ja yleisöstä huudettiin: "Mitä te tota kutumusiikkia teette?!" Akin vastaus ei hyväntuulisuudestaan huolimatta ollut niitä omaperäisimpiä: "Teemme kutumusiikkia koska pidämme siitä."

Akin sanoituksista saisi paljon parempaa tolkkua jos olisi lukenut pari hyllymetriä esoteerista kirjallisuutta, mutta jotkin sanankäänteet kolahtavat henkilökohtaisesti. Joskus hyvin varhain aamulla tuntuu tosiaan että olisi "aamuseitsemän, ei minään vuonna, ei viikonpäivänä, ei missään kuussa".

Uusin levy on peruskauraa. Kyllä sitä CMX-nälkäänsä syö.

Vääntäydyin eilen melkoisen kuumeisesta olosta huolimatta CMX:n Tampereen Tullikamarin Pakkahuoneen keikalle. Liput oli ostettu aikoja sitten, ja kun kuitenkin olisin joka tapauksessa joutunut tulemaan Tampereelle (ellen nyt ihan kuolemaa olisi tehnyt), niin eihän sitä keikkaa nyt voinut jättää väliin, oli sitten sairas tai ei.

Vaikka olo olikin hieman ailahteleva, niin musiikki ei pettänyt. Tungettiin melko lähelle eturiviä, ja tunnelma olikin melkoisen tiivis. Aiemmin, kun olen bändin keikkoja käynyt Pakkahuoneella katsomassa, olen ollut huomattavasti kauempana lavasta, ja yleensä soundit ovat olleet tosi kehnoja. Liekö syy sitten siinä tai jossain muussa, mutta nyt sounditkin toimivat. Mitä nyt kitaroissa oli (kuten aina) turhan rosoiset ja tuhdittomat säröt tai jotain, ja jossain kohdin oli melko tukkoinen meininki. Mutta kaikkiaan siis tosi hyvät soundit. Ja hittolainen se Peipon Tuomas on hyvä runpalisti.

"Toivottavasti te olette tekotaiteellinen yleisö, sillä meillä on helvetin tekotaiteellinen setti." No joo, Pedot-levyltä tuttujen - tosin minulle vielä toistaiseksi vähän vähemmän tuttujen - biisien lisäksi tässä Pidot-setissä oli tosiaan aika paljon sellaisia kipaleita, joita ei juurikaan ole keikoilla kuultu (tai ainakaan minä en ole aikoihin - Epäonnisten liikemiesten helvetti, Sivu paholaisen päiväkirjasta...), ja selkeimpiä hitti- ja keikkabiisejä oli tiputettu pois. Mutta hyvä kokonaisuus. Ja olihan siellä aivan sekopäisen hyvä fiilis, kun ämyreistä tuuppaa sellaista tavaraa kuin Rautakantele, Lepattajat ja Palvelemaan konetta. Toista encorea jäi kyllä odottamaan, keikka tuntui ikäänkuin loppuvan kesken. Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan.

Ja olen melkein yhtä kipeä kuin eilenkin, joten ei se keikka oloani ainakaan pahemmaksi tehnyt.

Papa Legba sanoi:

Mielipuolisesti ilmehtivä basisti-solisti Aki W. Yrjänä teki lähtemättömän vaikutuksen.

Click to expand...

Eilinen keikkaseurani (ensimmäisellä CMX-keikallaan) totesi keikan jälkeen, että voisi pelästyä, jos törmäisi Yrjänään pimeällä kujalla. Ensin se kuulemma näytti kiltiltä perheenisältä ja hetken päästä mielipuoliselta murhamieheltä. Allekirjoitan.

Sillanrakentaja sanoi:

Mutta kaikkiaan siis tosi hyvät soundit. Ja hittolainen se Peipon Tuomas on hyvä runpalisti.

Ja olihan siellä aivan sekopäisen hyvä fiilis, kun ämyreistä tuuppaa sellaista tavaraa kuin Rautakantele, Lepattajat ja Palvelemaan konetta. Toista encorea jäi kyllä odottamaan, keikka tuntui ikäänkuin loppuvan kesken. Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan.

Click to expand...

Allekirjoitan saman eilisestä Tavastian keikasta. Pedot-levyn raidat olivat kaikki minulle uusia Uusi ihmiskunta-radiorällätystä lukuunottamatta. Itse Pedot-kappale ei iskenyt eikä tuo öö... mikä se nyt oli, se Eteläisen taivaanrannan kartoitus/karkoitus(?) ei myöskään oikein iskenyt, mutta mukana ollut ystäväni sanoi noiden kuulostavan levyllä paremmalta. Siitä en vielä tiedä, mutta toivottavasti joulun jälkeen. (Toivon hartaasti saavani Pedot joululahjaksi.) Fiilis tuolla Tavastialla oli mahtava. Olimme porukalla aivan edessä, emme tosin lavassa kiinni. Kovaa soittivat ja niin pitääkin. Korvat soivat loppu yön, mutta ei sillä väliä. Erityisen onnellinen olin kuullessani tuon Palvelemaan konetta, mikä on yksi suosikeistani enkä sitä ole livenä ennen kuullut. Jotkun biisit tuntuivat kieltämättä hieman tunkkaisilta, mutta se oli vain hetkellinen huomio. Upea keikka kaiken kaikkiaan!

Minäkin olin Tavalla 5.12. Tykkäsin setistä tosi paljon, Marmoria, Saatanaa ja sensellaista kuulee livenä niin harvoin. Olen ehtinyt kuunnella Petoja aika paljon nyt sen ilmestymisen jälkeen, ja minuun Eteläisen tähtitaivaan kartoitus vetosi kovastikin. Epäonnekseni en ole ikinä ymmärtänyt niiden ns. hyvien keikkabiisien (Lepattajat, Palvelemaan konetta, ilmeisesti nyt lisäksi vielä Mustat siivet yli taivaan) päälle, ja suorastaan kärsin niiden aikana. Lisäksi inhoan keikka keikalta enemmän niitä tahvoja, jotka tulevat lavan eteen vain vellomaan ympäriinsä niin tuhannen sekaisin, että muilta menee keikka pilalle kun täytyy vahtia, kaatuuko ne syliin tai oksentaako päälle. Tähän asti muuten hieno fiilis on vielä kompensoinut riittävästi. Pääsin kähmimään sekä Rasion että Halmkronan käsiä, kun toivat soittimensa nätisti ulottuville :roll: .

Lachesis sanoi:

Lisäksi inhoan keikka keikalta enemmän niitä tahvoja, jotka tulevat lavan eteen vain vellomaan ympäriinsä niin tuhannen sekaisin, että muilta menee keikka pilalle kun täytyy vahtia, kaatuuko ne syliin tai oksentaako päälle. Tähän asti muuten hieno fiilis on vielä kompensoinut riittävästi. Pääsin kähmimään sekä Rasion että Halmkronan käsiä, kun toivat soittimensa nätisti ulottuville :roll: .

Click to expand...

Olit kenties siinä lavan vasemmalla puolella (lavalle katsottaessa)...? Siihen ainakin tuli joku k*****ä heilumaan ja olin motata sitä. Hillitsin kuitenkin itseni ja vältyin pahoinpitelysyytteeltä
Ja tuon Saatanan unohdinkin mainita. Siitä olin myös hyvin onnellinen. Itse en ole CMX:n keikoilla niin usein käyyt, että olisin tuota Palvelemaan konetta kuullut liikaa. Jotain hyvää revittävä näin vähäisestä keikoilla käymisestä :wink:

Joku tuossa kertoi että Yrjänän esimerkki sai hänetkin kirjoittamaan runoja. Hänenlaisiaan on varmaan muitakin. Osaakohan kukaan kirjoittaa yrjänäisempää tekstiä kuin Yrjänä itse? Tekisi mieli ottaa asiasta selvää kilpailun muodossa. Valittaisiin yrjänämäinen aihe, josta A.W.Y. ei vielä ole tehnyt sanoitusta. Sitten pyydettäisiin häntä kirjoittamaan siitä muutama rivi. Ei-Yrjänätkin kirjoittaisivat saman verran samasta aiheesta. Kymmenisen parasta tekstiä valittaisiin ja Yrjänän teksti piilotettaisiin niiden joukkoon. Sitten äänestettäisiin parasta tekstiä ja arvattaisiin Yrjänän teksti niiden seasta.

Kilpailu olisi luontevinta toteuttaa CMX-aiheisella foorumilla, mutta äkkinäinen googlailu ei sellaista paljastanut. CMX:n virallisilla sivuilla voisi tekstipyynnön esittää, mutta varsinainen kilpailu pitäisi pitää jossain muualla. Esimerkiksi täällä. Rising Shadowkaan ei olisi huono valinta, sillä sielläkin lienee paljon CMX-faneja.

WinterKing

No, joko ootte ostaneet Talvikuninkaan?

Äitini, jolta olen perinyt ko. bändin fanituksen, oli käynyt ostamassa sen levyn. Pitäis varmaan lainata se siltä..

Ootteko kuunnellu ja mitä tykkäätte?

Hankittu on juu, vaikka vähän tyyris olikin (etenkin kun se pakkaus ei niin arvokkaalta näytä/tunnu, vaikka se sisällä oleva lehdykkä komeaa katseltavaa onkin). Mutta itse levy on täyttä rautaa. Odotukset eivät olleet korkeimmat mahdolliset (suomenkielistä sci-fi-progea, WTF?!), joten yllätys oli erittäin positiivinen: parempi kuin Pedot ja ainakin yhtä hyvä kuin Aion. Kuulostaa erittäin CMX:ltä.

Loistolevy, täydet viisi tähteä!

CMX:stä en koskaan ole suuremmin perustanut, mutta kun kuulin Talvikuninkaan, melkein heti sen ilmestymisen jälkeen, kaverini luona, olen myyty kyseiselle albumille. Erittäin loistavaa musiikkia.
Omaan käyttööni levyn sain kopioituna kaveriltani ja se on ollut jo parisen viikkoa kuuntelussa, päivittäin (jos levystä tehdään joskus riisutumpi julkaisu, josta olen kuullut huhuja, täytynee ostaa. Yli 40€ Cd:stä on liian paljon kukkarolleni, vaikka hieno levy onkin).
Kokonaiskuva levyn tarinasta ja kappaleiden yhtenäisyydestä aukenee pikkuhiljaa kun sanoihin pääsee ja jaksaa perehtyä pidempään. Ja kokonaisuus levy todellakin on, yksinäisiä kappaleita on turha rueta erittelemään parhausjärjestykseen, itseltäni se ei ainakaan onnistuisi. Ja kokonaisuutta tässä oli käsittääkseni haettukin, jos muukin CMX:n tuotanto on näin loisteliasta täytynee siihen tutustua paremmin.

Levylle täydet 5 tähteä

Talvikuningas lähti tilaukseen heti, kun mahdollista. Ja se oli joka sentin arvoinen! Levyn hetkittäinen rankkuus jopa yllätti välillä, positiivisesti. Kuuntelin Kolmikärkeä ennen kuin paketti kolahti alas postiluukusta ja jotenkin nuo kaksi levyä linkittyivät yhteen ehkäpä samojen rankkojen soundiensa takia. Levy oli hyvin paljon CM:ää, mutta toisaalta bändi tuntuu taas onnistuneen uudistua jotenkin. Levy kuulostaa nimittäin todella tuoreelta. Ja kuten täällä on jo mainittu Talvikuningas toimii parhaiten kokonaisuutena kansilehtiset mukaanlukien, ei sieltä yksittäisiä biisejä voi kuunnella vaan se on kuunneltava koko levy kerralla. Ja se vaatii myös jotenkin oikeanlaista mielentilaa, että levyn voi laittaa soittoon. Eivät pojat päästä kuulijaa tällä kertaa helpolla! Kylläpä ihan täysien pisteiden levy!

Tykkään itse nimittäin todella paljon. Sopii liki täydellisesti WH40K Dawn of War RTS:n taustamusiikiksi. Onneksi on rokkiäiti, jolta voi lainata tällaista musiikkia. :yay: Vielä kovin syvälle en ole päässyt, mutta sulatellaan, sulatellaan.

L

riku, god's own provotype?

vaatii vähän enemmän tietämystä kirjoittaa ja varsinkin löytää ja ymmärtää yrjänän teksteistä kaikki viittaukset joita hän käyttää. ja itsekään en 15 vuoden kokemuksella siihen pysty, johtuu täysin vajavaisesta kirjallisuuden ja historiantuntemuksestani yrjänään verrattuna.

a.w. yrjänä on yksi suomen nerokkaimmista sanoittajista, kuuluu samaan kastiin martikaisen, leskisen ja alangon kanssa.

kätketty kukka oli ensimmäinen cmx-biisi jonka (tietoisesti) kuulin ja heti se vei mennessään. kaikki levyt ovat erilaisia. välillä uuden levyn myötä mennään yhteen suuntaan, toisen mukana palataan vähän takaisin, mutta kuitenkin koukataan vähän musiikillisilla harhapoluilla välillä.

talvikuningasta olen ehtinyt kuunnella harmittavan vähän. sen vähäisen perusteella.. ei varmaan tarvitse sanoa että pidän siitäkin kovasti.

ja kysy-palsta on parasta.

Pariin otteeseen on ollut mahdollisuus nähdä CMX livenä, ja molemmat olen omaa tyhmyyttäni jättänyt väliin. Nyt sitten viimeisimmällä kiertueella pääsin vihdoin näkemään, ja kyllähän se täytti kaikki odotukset. En ollut vielä kunnolla kerennyt Talvikuningasta kuuntelemaan, en oikein osaa sanoa oliko se hyvä vai huono asia. Nyt tuo on ollut soitossa jo jonkun verran ja kyllä minä arvostan. Minä ainakin pidän uudemmasta tuotannosta enemmän, ja aina pistävät paremmaksi levy levyltä.

Ja tuohon sanoituspuoleen voisin kommentoida sen verran että olivat sanoitukset tasokkaita tai eivät, sillä ei ole edes juuri väliä. Yrjänä on sen verran karismaattinen herra että saa minun puolestani puhua melkein mitä tahansa ja se kuulostaa silti hyvältä.

Olen potenut jaksoittaista Talvikuningas-psykoosia aina levyn ilmestymisestä saakka, ja 5.12. Tavastian keikka sysäsi taas pahenemisvaiheeseen. Avaruusteemat pyörivät mielessä ja levyä tekisi mieli luukuttaa kotona joka ilta. Vastustan kiusausta, koska yritän välttää teoksen loppuunkuluttamista.

Olen samaa mieltä edellisten kirjoittajien kanssa siitä, että musiikki vaatii oikean mielentilan ja koko levyn kuuntelemisen kerralla. Taustamusiikiksi en ole sitä viitsinyt alentaa. Keikan jälkeen iski pieni haikeus, kun koko Talvikuningasta ei varmaankaan saa livenä kuulla kovin pian uudestaan.

Oikeastaan minulla on lievää vaikeutta kuunnella tällä hetkellä muuta CMX:n tuotantoa (osa Aionista ja Pedoista sopii), mutta ehkä tämä menee ohi. Toisaalta olen inspiroituneena kirjoittanut scifistisiä tekstejä ennätysmäärän tänä syksynä, mikä on tietysti hyvästä.

Mutta Kaikkivaltiaan peilin loppu on kyllä kerta kaikkiaan jotain niin suurta...

Olen hiljattain tykästnyt CMX:ään ja kyllä, tykkään ja paljon!
A.W. Yrjänän sanoitukset ovat kerrassaan kauniita ja samoin
biisien melodia. Ah!
Muutama levy on jo tullut vanhemmasta tuotannosta hankittua,
mutta osaa vielä puuttuu, samoin kuin uusin, Talvikuningas.
Toivoisinpa joskus näkeväni CMX:n vielä livenäkin!

Herätellään hieman kuollutta keskustelua, johon en näköjään aiemmin olekaan kirjoittanut.

Hurahdin CMX:ään viime keväänä, YouTubessa taisi tulla vastaan Uusi ihmiskunta. Rupesin sitten varsiksi kuuntelemaan ja sehän yllättäen kuulosti mahtavalta. TV:stä näin Punaisen komentajan ja hyvältä kuulosti sekin.

Lainasin sitten tutulta Talvikuninkaan ja joitain muitakin levyjä. Sukulaisilta löytyi Cloaca Maxima II, Aion ja joitain muita, siitä se totaalinen koukkuuntuminen sitten lähtikin. Tällä hetkellä - ainakin last.fm:n mukaan - CMX onkin kuunnelluin bändi tällä hetkellä.

Uusi Talvikuningas on oikeasti upea. Levy on soinut uudestaan ja uudestaan vähän joka paikassa. Äskenkin. Parhaita biisejä ovat upea Vallan haamut, Langennut Valo, Quanta ja Kaikkivaltiaan peili, jonka loppu on jotain käsittämättömän upeaa, kuten joku aiemmin taisikin sanoa.

Muusta tuotannosta eniten tulee varmaan kuunneltua Cloaca Maxima II:n Helium-levyä, jossa ovat mielestäni suuri osa parhaista kappaleista: Vainajala 04', Minun sydämeni on särkynyt, Sielunvihollinen, Baikonur ja muilta levyiltä Olet tässä, Ei yksikään sekä Uusi ihmiskunta.