Deutsch! (een Nederlands, Vlaams alsmede Afrikaans)

Mitä "Arbeit macht frei" tarkoittaa?
Itse kun en saksasta tajua hölkäsen pöläystä...

Työ tekee vapaaksi.

(Khih, polar = napa. Eli polarbear = napakarhu ja polar-juusto = napajuusto)

Tosin itse kääntäisin tuon lauseen "Työ vapauttaa". On vähän huonoa suomea tuollainen "tekee vapaaksi".

Nipo päivässä pitää lääkärin loitolla.

Niin, kyseessähän on Auschwitzin keskitys- ja tuhoamisleirin portin yläpuolella komeileva teksti, joka muistutti natsien uhreja heidän tulevasta kohtalostaan leirillä. Ihan tottahan se portti puhui: kun tarpeeksi painoi orjatyötä olemattomalla ravinnolla, pääsi pian pakoon krematorion savupiipun kautta.

Tai vielä tarkemmin, kun ei tarpeeksi painanut työtä olemattomalla ravinnolla... Jos painoi tarpeeksi töitä, joutui töitä myös tekemään kauemmin. Hyödyttömät uunin ensin. Kaunista.

Natsit eivät olleet mitenkään erityisen omaperäisiä tunnuslauseita keksiessään ja siksi nykyäänkin ulkomaiset yritykset joutuvat Saksassa vaikeuksiin hyödyntäessään jotain vanhaa sanontaa. Viimeksi joutui jokin suomalainen firma nesteeseen laittamalla mainokseen saksankielisen sanonnan "jokaiselle ansionsa mukaan", joka niin ikään oli komeillut jonkin keskitysleirin portin päällä.

Miksi melkein kaikki käyttävät väärin "poikkeus vahvistaa säännön"-sanontaa ja huomioida-verbiä?

Viimeksi joutui jokin suomalainen firma nesteeseen laittamalla mainokseen saksankielisen sanonnan "jokaiselle ansionsa mukaan", joka niin ikään oli komeillut jonkin keskitysleirin portin päällä.

Click to expand...

Taisi olla Nokia joka mainosti tuotteitaan sloganilla "Jedem das seine",
joka lukee Buchenwaldin portissa. Näky oli livenä aika jäätävä kokemus.
Siis se portti, ei Nokian mainos.

Saksaa taitavia?

Olisikos täällä ketaan saksaa osaava, jolla on hitusen ylimääräistä aikaa? Etsiskelin nimittäin netistä tietoa ikivanhasta sopraanosaksofonistani, mutta ainut sivu, joka oli edes lähes lupavaa on saksaksi, jota siis en osaa sanaakaan. Babelfish ja muut kääntäjäsivustot / -ohjelmat eivät osaa auttaa, muuttavat englannin ja saksan sillisalaatiksi unohtaen juuri ne olennaisimmat sanat. Siis, mitä tarkoittaa:

Saxwelt.de sanoi:

Amati begann 1945 in Kraslice, Tschechoslowakei, mit der Produktion in den ehemaligen Werkshallen von Keilwerth. Die Belegschaft bestand zum größten Teil aus ehemaligen Mitarbeiter der Firmen Keilwerth sowie Hüller & Kohlert. Man hat sogar bis ca. 1955 die Modellnahmen der Fa. Keilwerth benutzt. Nach rechtlichen Auseinandersetzungen, schuf man dann eigenständige Saxophone mit den Namen Classic und Classic Super. Die österreichische Firma Musica Steyr ließ Ihre Saxophone mit dem Namen Musica von Amati bauen.

Qualitativ reichten diese Instrumente aber nicht an die damaligen von Keilwerth gefertigten Saxophone heran. Mittlerweile ist Amati als Amati-Denak bekannt und fertigt noch immer Saxophone mit den Bezeichnungen ASS = Sopran, AAS = Alt, ATS = Tenor und ABS = Bariton. Die Qualität hat sich anscheinend gesteigert und man versucht nun mit günstigen Preisen und höherwertigen Instrumenten in dem umkämpften Markt wieder Fuß zu fassen.

Die Qualität nahm von 1955 bis ca.1990 stetig ab und war stark schwankend. In den einzelnen Modellreihen gibt es anscheinend große Qualitätsunterschiede, die von sehr guten bis hin zu grottenschlechten Instrument reichen soll. Seit 1990 bemüht sich Amati Denak mit qualitativ besseren Instrument und günstigen Preisen in den Markt zurückzufinden. Dieses bemühen scheint sich, wenn man Tests und Berichten glauben schenkt, durchaus zu lohnen.

Click to expand...

Käytännössä ensimmäisessä kappaleessa on ilmeisesti haluamani tieto, eli Classic- ja Classic Super-mallien tekemisen aloittamisvuosi (-55?) ja jossain on varmasti lopetuspäivämääräkin tai jotain sen tyylistä (kolmannessa kappaleessa?).

Lienevätkö sukua viulu-Amateille?

Tuota noin, Classic ja Classic Super -mallien valmistuksen aloittamisesta siinä kyllä puhutaan. Ensimmäinen kappale kuulunee suomeksi suunnilleen näin:

Amati aloitti tuotantonsa vuonna 1945 Kraslicessä Tšekkoslovakiassa aiemmin Keilwerthille kuuluneissa tuotantotiloissa. Henkilökunta koostui suurimmaksi osaksi Keilwerth- ja Hüller & Kohlert –yhtiöiden aiemmista työntekijöistä. Vuoteen 1955 asti käytettiin jopa Keilwerthin mallinimiä. Oikeuskiistojen jälkeen luotiin sitten omat saksofoni(malli)t nimeltään Classic ja Classic Super. Itävaltalainen yhtiö Musica Steyr antoi Amatin valmistaa Musica-nimisiä saksofonejaan.

Mutta käsittääkseni missään ei mainita sitä, että noita malleja ei enää valmistettaisi. Toisessa kappaleessa kerrotaan vain, että Amatin saksofonit eivät olleet yhtä laadukkaita kuin Keilwerthin ja että yhtiö nimettiin uudestaan Amati-Denakiksi, ja että se valmistaa yhä saksofoneja joissa käytetään merkintöjä ASS = sopraano, AAS = altto, ATS = tenori ja ABS = baritoni. (Mahtaako niillä kuitenkaan olla varsinaisia mallinimiä näiden merkintöjen lisäksi? Sitä tässä ei sen selvemmin sanota.)

Niin, ja sitten vain todetaan, että Amatin saksofonien laatu vain heikkeni vuoteen 1990 saakka, ja yksittäisten mallisarjojen laadussa oli huomattavaa heittelyä aika hyvistä (sehr guten) täysin karmeisiin (grottenschlechten - sana on kirjaimellisesti kai "luolahuono") Mutta vuodesta 1990 saakka Amati Denak on onneksi ryhdistäytynyt ja alkanut tuottaa markkinoille taas laadullisesti parempia soittimia edulliseen hintaan.

Mutta jos menet Amatin omille kotisivuille (www.amati.cz) löydät varmaan sähköpostiosoitteen ja voit kysyä asiaa kelpo tšekeiltä itseltään. Lueskelin tuota sivustoa, ja sain yhtiöstä sangen sympaattisen kuvan. Vastaavat varmaan mielellään etenkin kun käsittääkseni tšekit pitävät suomalaisista (ainakin niin kauan kuin maltamme hävitä niille jääkiekossa).

Siitä, ovatko sukua niille viuluille, olen kuullut vain negatiivista aspektia.

Mutta vahvistan tuon Tikin sanoman, ihan vain sitä varten, ettei tarvitse paran saksankielentaitoa epäillä ^^

Re: Lienevätkö sukua viulu-Amateille?

Juu, Amatin uudet tuulet ovat tutut, mutta juuri tuo historia Keilwerthin stencilien tekijästä omaksi yrityksekseen kiinnosti. Nykyisen mallinimikäytännön ovat kopioineet Yamahalta, eli esim. ATS-62, eikä noita vanhoja enää valmisteta. Eivät ole missään tekemisissä niiden viulujen kanssa, tämä Amati on aina ollut enemmänkin pilipalivalmistaja. Ja usein olen tsekkipojille sähköpostia lähettänyt, eivätkä vastaa, en minä muuten tätä kysyisi

Kiitokset.

Törmäsin äidinkielentunnilla pulmaan johon kaipaisin saksantaitoisten ihmisten kommenttia. Kyseessä on aineistoaine, tehtävänä vertailla Jeesuksen ja Nietzschen ajatuksia lähimmäisyydestä. Nietzschen teoksesta Näin puhuu Zarathustra, J. A. Hollon suomennoksesta on pätkä aineistona. Huomioni kiinnitti kohta, joka on suomennettu "Minä tahtoisin, ettette jaksaisi sietää kaikenlaisia lähimmäisiä ja heidän naapureitaan."

Mielestäni kuulostaa vähän hölmöltä. Tuli mieleen, että olisikohan saksassa, samoin kuin englannissa, lähimmäistä ja naapuria tarkoittava sana sama? Siten teksti tarkoittaisi "lähimmäisiä ja heidän lähimmäisiään". Tai ehkä minä vain olen liian pikkutarkka, eihän tällä asialla tekstin kannalta suurta merkitystä ole...

Also sprach...

Näyttää olevan I osasta, luku Von der Nächstenliebe eli "Lähimmäisenrakkaudesta". Alkuteksti kuuluupi näin:

Ich wollte, ihr hieltet es nicht aus mit allerlei Nächsten und deren Nachbarn; so müsstet ihr aus euch selber euren Freund und sein überwallendes Herz schaffen.

Eli kyllä tässä esiintyvät sekä Nächst 'lähimmäinen' että Nachbar 'naapuri', selvästi merkiten eri asioita. Hollo hyvä kääntäjä olla.

Tästä tulikin mieleeni, että Subtv:llä menee parasta aikaa 2001: Avaruusseikkailu...

Bitte!

Jaa, siltä varalta että tällaiselle kielikeskustelulle olisi tarvetta, perustin sellaisen - en toki aivan tyhjästä, vaan nyhjäisemällä yhteen kaikki Pikkukysymysten lähinnä saksan kieltä käsittelevät viestit.

Joten aiheena on saksan kieli - ja kenties myös Saksan maa, kansa ja kulttuuri, mikäli niistä puhuttavaa riittää.

Miksi kaikki haluavat perustella kielikeskusteluja?

No, kannanpa sitten korteni kekoon. Haluaisin tietää, mitä tarkoittaa lausahdus Aus dir mach' ich Hackfleisch!.

Ja kunhan ehdin kirjastoon, lainaan yhden kohdan T.S. Eliotin runosta, joka on vaivannut minua.

Eihän kielikeskusteluja tarvitse erikseen perustella, ne ovat itseisarvo sinänsä. Ja näyttää pahasti siltä, että näitä sateella putkahtelevien sienien tapaan syntyviä kielikeskusteluja on ilmoille saatettu lähinnä viereenkirjoittaneen toimesta, joten kontulaisia ei voi syyttää moisesta intoilusta/kiivailusta/englannin- ruotsin- tahi saksanopettajan mielistelystä.

Mutta olen varttanut niitä pikkukysymyksistä ihan vain siksi, että niillä on selvästi sosiaalinen tilaus, eikä kukaan muu, työn, levon tahi sairauden takia, ole tullut niitä perustaneeksi. Eivätkä konnavahdit kehtaa poistaa niitä, koska pelkäävät että rupean vinkumaan surkeasti. Niin, ja siksi myös, että hirmu suureksi paisuneesta pikkukysymysten tulvasta ei ole helppo etsiä erillisiä tiedonmurenia, joista voi olla hyötyä vielä vuosien päästäkin.

Mitä tulee tuohon ystävälliseen lausahdukseen, toivottavasti kukaan überhumoristischer saksalainen ei ole väittänyt sinulle, että se on saksaksi "Hauska tutustua" tahi muuta vastaavaa, koska se on luonnollisesti:

[hide]Teen sinusta jauhelihaa![/hide]

Ach! Haluan valittaa.
Opiskelin saksaa kaksi viime vuotta valinnaisena kielenä, ja on vain sanottava, että se oli yhtä tuskaa. Luulin olevani hyvä kielissä (englanti kun sujuu niin hyvin, eikä ruotsistakaan voi nipottaa), mutta saksaa mokomaa en tajunnut juuri lainkaan. Tulihan siitä hyvät arvosanat, mutta omat vaatimuksetkin kun ovat melko korkealla, en mielestäni täysin ansainnut niitä. Osasin kyllä kielioppisäännöt suunnilleen, mutta sanat eivät vain jääneet päähän, vaikka sanakokeisiinkin luin, mikä tietysti tuotti vaikeuksia sovellustilanteissa. En kyllä voi kiittää opettajaakaan, tehtävät olisi pitänyt tehdä hirmuista vauhtia eikä niitä sitten kuitenkaan käyty kunnolla läpi.

Kaikkein pahinta minulle oli kuitenkin se iänikuinen sanojen sukujen jankkaaminen. Suvussani on kuitenkin saksalaisia, ja ymmärtää kai vähän tyhmempikin ettei käytännön puheessa ole tärkeintä se, sanooko das Auto tai vahingossa vaikka die Auto, mutta tunneilla se oli kamalan tarkkaa. Täytyyhän nekin totta kai läpi käydä, mutta silti... Suunnilleen ainoa positiivinen mieleenjäänyt asia tunneilta oli Rammsteinin kuuntelu

Minulle jäi siis kauheat traumat yläasteen saksasta, joten yllättäen en sitä enää jatka. Mutta mielestäni saksa ei kyllä ole niitä kauneimpia kieliä maailmassa, eikä tämä näkökantakaan varsinaisesti auttanut asiaa. En vain pystynyt tuijottamaan niitä kaikenmaailman sch-äänteitä
Ja silti haluaisin saksaa osata. Miksei vaan voisi osata asioita opettelematta?

Opiskelin saksaa pitkänä kielenä viidenneltä luokalta lukion loppuun. En ymmärrä miksi jatkoin opiskelua, kun kerran olen kyseisessä aineessa aivan nollatasoa. Ehkä ylpeys ei antanut periksi. Saka on kaikista opiskelemistani kielistä kaikkein käsittämättömin ja vaikein. Sanojen suvut ja taivutusluokat olivat tuskaa, niitä taulukoita riitti loputtomasti! Sanojen ääntäminen, puhumattakaan kirjoittamisesta on älyttömän vaikeaa kaikkien niiden suhina-juttujen takia.

Lisaksi lähes kaikki saksanopettajani ovat poikkeuksetta olleet huonoja. Ihmeellisiä hissukoita jotka piipittävät jotain siellä luokan edessa. Sanomattakin selvää että saksan opiskelu on traumatisoinut minut iäksi.

Komppaan Samoa taivutusluokkien kanssa, mutta en ääntämisen suhteen. Saksan ääntäminen on varsin simppeliä esim. englantiin verraten*, koska "kirjoitetaan toisin kuin sanotaan"-tavaraa on vain muutama hassu tapaus (ei = ai, ie = ii) ja niistä pidetään säntillisesti kiinni. Olen mahdollisesti autuaallisesti unohtanut jotain ollennaista, mutta käsittääkseni saksassa on vain tavallinen s ja sch. Se hassu ß-merkkihän tarkoittavaan vain kahta ässää, ja ainakin joßain vaiheeßa oli poistumassa käytöstä (en tiedä mikä nykyinen suositus sen suhteen on.)

* Tai sitten tämä luuloni johtuu siitä, että saksa oli minulla A1-kieli (alkoi 3. luokalla) ja englanti ns. A2-kieli (alkoi 5. luokalla). Englanti tuntui minusta käsittämättömältä pelleilyltä kun koskaan ei voinut olla varma miten joku äännetään ja juuri mitään ei saanut taivuttaa.

Imo saksa on miellyttävän looginen ja suoraviivainen kieli. Totta kyllä kieliopissa riittää opettelua, mutta mitään kierouksia poikkeuksen poikkeuksien muodossa sieltä ei lennä silmille toisin kuin englannin kanssa.

Nerwen sanoi:

Olen mahdollisesti autuaallisesti unohtanut jotain ollennaista, mutta käsittääkseni saksassa on vain tavallinen s ja sch.

Click to expand...

Surinaässä! Ei saa unohtaa surinaässää!

Se hassu ß-merkkihän tarkoittavaan vain kahta ässää, ja ainakin joßain vaiheeßa oli poistumassa käytöstä (en tiedä mikä nykyinen suositus sen suhteen on.)

Click to expand...

Augh! Ei Eszettia saa poistaa, se on niin mainio! Mistä sitä sitten enää tietää edes saksankielistä tekstiä lukevansakaan, jos ei Eszett vilahda siellä täällä?!

Minä kävin peruskouluni silloin muinoin kun ei ollut mitään A2-kieliä. Meillä oli kyllä enkunkerho A-saksan lukijoille viidennellä, mutta se kuvui kasaan kai innostuksen puutteen vuoksi. Luin enkkua C-kielenä yläasteella kaksi vuotta ja pudotin sen kieron mongerruksen pois lukujärjestyksestä lukioon mennessäni.