Dragon's Dogma - Dark Arisen

Aldarian

Dúnadan
Onko kukaan täällä pelannut tai pelaako vielä tätä pelia?

Kuten nimikin vihjaa, pelin taustatarina liittyy lohikäärmeeseen. Lohikäärmeeseen, jonka tulo ennustaa päivien päättymistä. Gransys:in herttuakunnan historian aikana lohikäärme on ilmaantunut useita kertoja, ja aina samaan aikaan on ihmisten joukosta ilmaantunut sankari, jonka kohtalona on kohdata lohikäärme ja estää maailmanloppu. Kuten sanottu tämän sankarin, jota nimitetään aina nimellä "Arisen". ilmaantuminen liittyy aina lohikäärmeeseen ja sankarin ja lohikäärmeen välillä onkin eräänlainen sidos.

Dragon's Dogma -Dark Arisen onkin eräässä mielessä varsin tyypillinen fantasiatoimintaseikkailupeli. Siis siinä mielessä, että siitä löytyy kaikki perusteemat eli tyypillinen fantasiamaailma hirviöineen, sankarihahmo, perusammattivaihtoehdot, hahmon kehittyminen yms. Mutta löytyy pelistä jotain erilaistakin. Peli on yksinpeli jossa sankarilla on apuna yksi oma apulainen. Tämän apurin saa luoda ja kehittää aivan oman mielensä mukaan, kuten omankin hahmonsa. Lisäksi pelaaja voi rekrytoida kaksi muuta näitä "pawn" nimellä kulkevia apulaisia, joko pelin geneerisistä NPC hahmoista tai sitten toisten pelaajien luomista pawneista. Jokaisen pelaajan luoma pawn hahmo onkin siis "onlinena" ja vapaasti kaikkien muiden pelaajien käytettävissä ja oma pawn saa kokemusta ja oppia myös toisten pelaajien apuna ollessaan. Tämä on mielestäni erittäin hyvä idea.

Myös taistelu on mielestäni parempaa ja viihdyttävämpää kuin monissa muissa fantasiatoimintapeleissä. Esimerkiksi pawnit oppivat taistellessä eri vastustajien heikkoja kohtia, hyökkäystapoja, yms. Tämä siis johtaa esimerkiksi siihen, että pawn, joka tietää, että tuli tehoaa hyvin johonkin viholliseen, käyttää mahdollisuuksien mukaan tulta tai tuliloitsuja ja neuvoopa vielä Ariseniakin vaikkapa huudahtamalla: "Fire works well". Myös itse meleetaistelu on monipuolisempaa. koska vihollisia voi vaikkapa yrittää pitää paikallaan, painaa maahan tai isojen vastustajien ollessa kyseessä jopa kiivetä niiden päällä. Monen vastustajan yksi heikko kohta onkin pää, joten jos meleesoturi haluaa paukuttaa kyklooppia kalloon, ei auta muuta kuin kiivetä . Hydran tapauksessa päitä on vielä monta kappaletta. Eivätkä hirviöt vain anna pelaajan ja pawnien kiipeillä rauhassa vaan harovat näitä käsillään, koettavat ravistaa näitä pois, tai selässä kiipijän tapauksessa heittäytyä selälleen murskatakseen "häiritsevän muurahaisen". Tai jos kyseessä on Griffin niin se saattaakin lähteä lentoon ja ravistaa "kyytiläisen" irti ilmassa. Alas on pitkä matka...

Nämä erilaiset isot hirviöt ovatkin mielestäni pelin paras suola. Ja ne voivat olla hyvinkin haastavia, etenkin aloittelevalle "Arisenille". Myöhemmin jos haluaa lisähaastetta niin peliin liitetyn lisälevyn "Dark Arisenin" mukana tuoma Bitterback Isle tuo vielä haastavampia hirviöitä peliin. Siellä kokeneetkin "Arisenit" voivat saada nopeasti "lättyyn". Pelin grafiikkakin, vaikka ei olekaan mitään todella upeaa, on ainakin omaan silmääni varsin miellyttävää.

Gran Soren.jpg
Oma "Arisenini", Livilla, ryhmänsä kanssa. Oma "pawn", Jorge, taaimmaisena.

Rampaging Cyclops.jpg

Vihainen kyklooppi on... no VIHAINEN.
 
Ylös