E-kirjat

Dracaena

Raseena
Vanhan Käärmeenkin puolella aloitin aikoinaan keskustelun aiheesta, ja nyt aloitan sen uudestaan.
Nyt e-kirjat alkavat olla yleisempiä kuin tuolloin, ne ovat oikeasti ajankohtaisia (seuraavassa Finnconissakin taitaa olla yhtenä teemana). Nyt minäkin olen alkanut lukea niitä, kun ostin itselleni muutama kuukausi takaperin lukulaitteen.
Mitä mieltä ovat kontulaiset digitaalisista kirjoista? Kauhistuttaako kirjan kuolema, vai lukevatko jo monet ison osan kirjoistaan ja sanomalehdistään lukulaitteesta/ tietokoneilta/ kännyköistä/ taulutietokoneilta? Tai oletteko lainanneet kirjastoista e-kirjoja tai muuten törmänneet sähköiseen luettavaan?

Minä ostin siis lukulaitteen, kun tajusin liian myöhään, että kirja, joka minun piti lukea, on julkaistu ainoastaan e-kirjana, ja se kirja vain oli pakko saada luetuksi. Koska läppärin näytöltä olisi ollut todella nihkeää lukea niin isoa kirjaa (ja niin lyhyessä ajassa), ja koska isä jostain syystä päätti kuluttaa paljon rahaa tyttäreensä, niin kävin sitten Suomalaisesta Kirjakaupasta ostamassa Sony Readerini. Nyt olen innostunut hamstraamaan sille kauheasti kirjoja, koska enää ei tarvitse huolehtia hyllytilasta. Project Gutenbergistä voi ladata ilmaiseksi (ja laillisesti) paljon suomenkielisiäkin kirjoja.

Oikeiden kirjojen viehätys ei ole kuitenkaan yhtään laimentunut tämän uuden innostukseni myötä. Muttaa jotkut arastelevat minusta ehkä turhankin paljon e-kirjoja, ottaen huomioon, että ne oikeasti ovat niin käteviä. Kalliita, joo, mutta käteviä. Minä olen saanut kerättyä niihin niin paljon tarvitsemiani kirjoja (kaikkien tarpeet ja halut eivät tietenkään ole täytettävissä Gutenbergin tarjonnalla).

En rakasta edelleenkään vähempää oikeita kunnon kirjoja, joissa on vanhan paperin ja musteen tuoksu ja joiden kansia voi hivellä ja sivuja selaille ja ihastella niiden selkiä hyllyssä. Oikeat kirjat ovat aina oikeita kirjoja, niitä ei voi korvata millään laitteella. E-kirjojen omistaminen ei ole ihan yhtä hohdokasta, kun ne ovat vain tiedostoja eivätkä konkreettisia esineitä. Enkä minä edelleenkään haluaisi lukea e-kirjoja esimerkiksi kännykästä tai tietokoneelta.

Mutta en halua enää olla asiassa niin konservatiivinen, vaan myönnän, että oikeasti tuosta lukulaitteesta on niin kätevä lukea, eivätkä ne todellakaan ole syrjäyttämässä ihan lähiaikoina paperisia kirjoja. Olen jopa valmis puolustamaan e-kirjoja kauhistuneiden bibliofiilien kommentteja vastaan - tiettyyn rajaan asti.

E-kirjoissa on minusta isoimpana ongelmana se, että ne todellakin ovat aika kalliita. Lukulaitteet ensinnäkin maksavat jo aika paljon, omani noin 200€, eivätkä ne itse kirjatkaan kovin halpoja ole, ottaen huomioon, että niiden tekeminen ei maksa samalla tavalla. Niihin ei kulu raaka-aineita, eikä niitä tarvitse kuljettaa ja varastoida. Suosio tökkii varmaankin eniten siinä, mutta toisaalta, jos kustantamot haluavat yhtään tehdä voittoa e-kirjoilla, niin pakkohan ne hinnat on pitää toistaiseksi ainakin melko korkeina. Eikä niidenkään julkaiseminen ilmaista touhua ole, kyllä niitäkin tekeville ihmisille pitää palkkaa maksaa.
 
Voiko takaperin lukulaitteella lukea vain arabiankielisiä kirjoja?

Hesarin iPad-tarjous sai minut puoliksi päättämään digitaalisten sanomalehtien ja e-kirjojen ihmeelliseen maailmaan loikkaamisesta, mutta tarjouksen suosio yllätti Hesarin, eikä sitä ole toteutettu ensimmäisen päivän jälkeen. Sittemmin on ilmaantunut muita rahareikiä, joten taidan jatkossakin tyytyä vain paperikirjoihin. Erillinen lukulaite tuntuu minusta yhtä turhalta hankinnalta kuin tekstinkäsittelykone aikoinaan: kokoa kuin tietokoneella, mutta sillä pystyy vain käsittelemään tekstiä. E-kirjojen hinnat pitäisi myös saada alas.
 
Olen tainnut lukea e-kirjoja viitisen vuotta, ehkä vähän kauemmin. Aluksi tietokoneelta, sitten pieneltä puhelimen näytöltä ja viime vuodet iPhonelta. Erillistä lukulaitetta en halua koska haluan rajoittaa mukanani kantamieni tavaroiden määrää ja e-kirjojen suurin etu on se että minulla on aina kirja (tai sata) mukanani. Puhelin on myös pienempi ja pidän siitä, esim. iPad tuntuu liian isolta lukulaitteeksi. Pidän myös siitä että näyttö on taustavalaistu, minulla on tapana lukea illalla sängyssä eikä minun tarvitse pitää lamppua päällä, se tuntuu rauhoittavan minua paremmin nukahtamiseen.

Päädyin e-kirjoihin kun kirjat, joita olisin halunnut lukea olisi joka tapauksessa pitänyt tilata ulkomailta, e-kirjoina ne sai niin paljon nopeammin. Nykyään luen paperikirjoja ja e-kirjoja vaihtelevasti, yleensä hankin kirjani sieltä mistä saan halvimmalla (usein niiden hinnat ovat suunnilleen samaa luokkaa, luen lähinnä englanniksi). Päätös riippuu myös siitä miten kauan olen valmis odottamaan kirjaa ja haluanko antaa sen myös jonkun muun luettavaksi. Pyrin myös ostamaan e-kirjoina kirjoja jotka voisin lukea uudelleen (ja useimmat luenkin ainakin kaksi kertaa). Olen eniten kiinnostunut tarinasta, en niinkään kirjan omistamisesta fyysisenä kappaleena (vaikka osana työtäni saatankin kirjoja fyysiseen muotoon), ellei kyseessä ole joku fantastisen kaunis kirja mutta niin harvemmin on lukemieni kirjojen kohdalla. Ne tuppaavat olemaan kirjoja joita mieluummin lukee huomaamattomasti julkisilla paikoilla (ei sillä että häpeäisin viehtymystäni romantiikkaan mutta en välttämättä haluaisi esitellä tällaista kantta julkisesti, niin hyvä kirja kuin se onkin) eikä pokkareissa ole minusta oikein sellaista tuntua tai tuoksua että niiden lukeminen olisi jotenkin suuri nautinto (jossain keskustelussa joku sanoi että siinä vanhojen kirjojen tuoksussa ja muussa vastaavassa ei ole kyse rakkaudesta kirjallisuuteen vaan paperifetissistä).

Olen törmännyt myös e-kirjojen huonoon puoleen. Olen ostanut kirjoja ehkä kolmesta tai neljästä paikasta, mikä tarkoittaa sitä että minulla on myös kolme tai neljä lukuohjelmaa, jotka saattavat olla yhteensopivia toisten ohjelmien kanssa tai ei tai niiden kehittäminen saatetaan vain lopettaa kuten on käynyt kahdelle käyttämälleni. Toisen paikan kirjat sain pelastettua mutta toinen on vain pc- ja symbian-yhteensopiva mikä ei kauheasti auta mac- ja iOS-käyttäjää. Ja tietysti kirjat ovat kopiosuojattuja. Tällä hetkellä ostan uudet kirjat Kindlen kautta, luotan siihen että se ei kaadu ihan heti ja ne ovat usein kohtuuhintaisia (vaikkakin kalliimpia kuin yhdessä vakiopaikoistani, mutta yhteensopivuusongelmien takia en halua ostaa sieltä enää). Ja Kindle on niin kätevä, vähän liiankin kun onnistuin ostamaan yhden kirjan hipaistuani väärää kohtaa ruudusta.
 
Mun täytyy tunnustaa että suhtaudun - ihan fiilispohjalta - hyvin nihkeästi e-kirjoihin. Täytyy tunnustaa myös, että en ole ikinä edes kokeillut sellaista lukulaitetta.

Yksi syy lienee se, että mä rakastan kirjoja paitsi lukemisen takia, myös esineinä. (Ei, mulla ei ole satoja tai tuhansia kirjoja kotonani. Omistan alle 100 kirjaa. Niiden jokaisen omistamiseen on jokin muu syy kuin pelkkä kirjojen kerääminen. Syystä tai toisesta ne ovat mulle joko ammatin tai harrastusten takia tarpeellisia tai sitten erityisen rakkaita.)

Toinen syy on talouspoliittinen. Laitteet maksavat mansikoita eivätkä kirjatkaan useimmiten ole ihan ilmaisia. Kirjasto on hommannut mulle ihan ilmaisiksi valtavan määrän luettavaa, jonka saan kotiini lainaksi jopa kuukausiksi, joten en näe syytä kuluttaa valtavia määriä rahaa kirjoihin jotka todennäköisesti luen vain kerran (oli sitten kyse paperi- tai e-kirjoista).

Kolmanneksi inhoan lukea yhtään pitempää tekstiä minkäänlaiselta ruudulta. Sen sijaan bussi- ja junamatkoilla on kivaa kaivaa repusta kirja. Se on melkein kuin rituaali, joka rauhoittaa odottamaan perillepääsyä. Kustantajat ovat - kiitos heille siitä - viime vuosina tehneet matkalukemisharrastuksesta entistä kevyempää painattamalla kaikki vähänkään suositummat kirjat myös pokkareina.

Neljänneksi mulla ei ole ainakaan vielä ollut yhtään hyvää syytä alkaa käyttää e-kirjoja. Tuossa edellä esim. Ereinellä taas oli hyviä pointteja miksi hän lukee niitä. Jos mulla oikeasti olisi hyvä syy ja todellista käyttöä, niin varmasti harkitsisin.

Tuli muuten mieleen trendikäs kysymys: minkähänlainen hiilijalanjälki oikealla kirjalla on vs. e-kirja?
 
Jotkut kirjastot lainaavat jo e-kirjoja ja ainakin Turussa lainataan lukulaitteitakin kokeiltaviksi.

Jos e-kirjan hiilijalanjälkeen ei lasketa lukulaitteen kulutusta niin se on aika olematon, e-kirja syntyy aika lailla samalla tavalla painatukseen saakka, siitä jää vain puuttumaan kaikki se mikä menee paperin tekemiseen ja painatukseen, se vaatii ainakin valtavasti vettä. Toisaalta e-kirja vaatii aina sähköä, e-ink-lukulaitteet hyvin vähän ja joku iPhone tosi paljon, tosin käyttäisin sitä varmaan vaikken lukisikaan kirjoja. Lukulaitteiden valmistaminen vaatii aika paljon luonnonvaroja (iPhonesta puhumattakaan) ja energiaa ja kuljetusta ympäri maapalloa, mutta toisaalta laite kestää monta vuotta.

Joku lähde sanoo että jos Kindleä käyttää vuoden on säästänyt enemmän luonnonvaroja kuin kuluttanut (varmaan olettaen tietynmääräiset ostokset) ja että 40 sähkökirjan lukeminen lukulaitteella on tehnyt sen ympäristöystävällisemmäksi kuin vastaavan paperikirjamäärän lukemisen. Minulla taitaa olla joku reilut sata ostettua kirjaa.

Tietysti, jos lukee vain kirjaston kirjoja niin jakaa sen hiilijalanjäljen muiden kanssa ja voittaa kaikki kirjojen ostajat. Kirjastosta ei vain saa kaikkea mitä haluaisin lukea ja minusta ei tarvitsekaan.
 
Pagba sanoi:
Voiko takaperin lukulaitteella lukea vain arabiankielisiä kirjoja?

Joillakin malleilla on mahdollista lukea myös farsinkielisiä. ;)

Pagba sanoi:
Erillinen lukulaite tuntuu minusta yhtä turhalta hankinnalta kuin tekstinkäsittelykone aikoinaan: kokoa kuin tietokoneella, mutta sillä pystyy vain käsittelemään tekstiä.

Mutta jos ei nimenomaan halua lukea kirjoja näytöltä, koska ei pidä näytöltä lukemista pitemmän päälle miellyttävänä (kuten minä), koska kokee saavansa siitä päänsärkyä tai se rasittaa silmiä tms., mutta haluaa kuitenkin e-kirjoja lukea, niin eipä paljon jää muita vaihtoehtoja kuin lukulaite. Onhan se toki vähän tyhmää, että näinkin yksipuolinen vehje maksaa maltaita.
Yksipuolisuuteen tosin se kommentti, että lähes kaikkiin lukulaitteisiin saa myös musiikkia/äänikirjoja, ja kuvia, ja sillä on mahdollista tehdä muistiinpanoja käsin kirjoittamalla tai näppäilemällä. Omallani ainakin kirjoittaminen on kuitenkin sen verran hidasta, kun jokainen piirto tulee näytölle pienellä viiveellä ja muutenkin epätarkasti, että esim. luentomuistiinpanoja sillä ei voi tehdä.

Husky sanoi:
Kolmanneksi inhoan lukea yhtään pitempää tekstiä minkäänlaiselta ruudulta.

Ja heti huomaan asettuneeni puolustukannalle, mutta lukulaitteessa näkymä on nimenomaan hyvin samanlainen mitä oikeassakin kirjassa. Jos ei lukulaitteesta tykkää lukea, niin ihmettelen kyllä, miksei samantien valita tavallisenkin painetun tekstin lukemisesta.

Njoo, ei sitä ohutta läpyskää ole ihan niin kätevä pitää kädessä kuin kunnollisen kokoista kirjaa, ja riippuu vähän näytöstä, onko esimerkiksi tausta kuinka kirkkaan valkoinen ja siten hyvä lukea. Omassani on vähän harmaa tausta, joten kontrasti ei ole ihan yhtä selkeä kuin tavallisissa, mutta muuten se on niin samanlainen paperisen kanssa, että näytöstä valittamista en ihan ymmärrä. Sitä voi tosiaan lukea hyvin kirkkaassa auringonvalossakin (ja hämärässä taas ei oikein näe lukea). Minä esimerkiksi menin eräs aurinkoinen päivä rannalle laiturille lukemaan. Tuuli ei käännellyt sivuja häiritsevästi, ja siinä valossa näki mainiosti lukea, kun taas kännykän näytöstä ei ottanut yhtään selvää. Mutta jos ei tällaista e-ink-näyttöä ja päivänpaisteessa lukemista (joka muuten mainitaan aina näitä mainostaessa...) riittävänä hyötynä, niin ei sitten. :p Jos todellakin saa kaikki haluamansa kirjat kirjastosta tai omistaa paljon hyllytilaa, niin kukapa sitä käskee e-kirjoja lukemaan yhtään miltään laitteelta.

Ereine sanoi:
Lukulaitteiden valmistaminen vaatii aika paljon luonnonvaroja (iPhonesta puhumattakaan) ja energiaa ja kuljetusta ympäri maapalloa, mutta toisaalta laite kestää monta vuotta.

Niin, eihän sitä taaskaan tiedä kuinka paljon vaikkapa kehitysmaiden ihmisiä on riistetty, kun näitä on valmistettu. Kestäväthän ne kirjatkin vuosikymmeniä ja -satoja, tällaisesta elektroniikasta en olisi ihan niin varma.
 
Yksi e-kirjojen etu on unohtunut, nimittäin se miten helpoksi ne tekevät omakustantamisen. Digipainatus on tehnyt siitä jo kohtuuhintaista mutta e-kirjojen kanssa niillä voi jopa tienata (tietysti se käytännössä vaatii julkaisemista englanniksi ja Kindle-kauppaa, mutta silti).
 
Dracaena sanoi:
Njoo, ei sitä ohutta läpyskää ole ihan niin kätevä pitää kädessä kuin kunnollisen kokoista kirjaa

...ja vastaavasti: sitä ohutta läpyskää on paljon kätevämpi lukea esim. sängyssä kuin todella paksua kovakantista kirjaa...

Minulla on siis e-kirja-lukija, ja lisäksi olen käyttänyt iPadia lukemiseen. Tuon varsinaisen lukulaitteen hommasin käytettynä ihan kokeillakseni, iPad on lainalaite. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa, sekä toisiinsa että perinteisiin kirjoihin verrattuna.

IPadilla esim. hämärässä lukeminen onnistui tosi hyvin, sen kirkkautta kun voi säätää. Tämä oli ehdoton etu lentokoneessa yölennolla, jolloin en saanut itse nukuttua, mutta halusin antaa vierustoverille nukkumismahdollisuuden. Matkoilla e-kirjojen hyödyt muutenkin tietenkin korostuvat; ne kun eivät vie tilaa ja lisää saa hankittua helposti (ainakin iPadilla - joka oli muutenkin matkalla ihan näppärä laite). Myös väliaikaisesti yksikätisenä viime keväänä havaitsin e-kirjojen bonukset: kevyttä laitetta piteli oikeasti yhdellä kädellä ja samalla kädellä vaihtoi sivujakin; perinteisen kirjan pitely ei olisi tullut kysymykseenkään.

Kyllä "oikeassa" kirjassa on sitä jotakin, enkä ole missään tapauksessa valmis luopumaan niistä täysin (esim. kirjailijan nimmarin pyytäminen e-kirjaan on hankalampaa, kirjat ovat kauniita ja tuoksuvat ihanilta), mutta on e-kirjoissa hyvääkin. On paljon todella loistavia kirjoja, joita ei julkaista koskaan/uudestaan perinteisessä muodossa, mutta jotka saa helposti ja edullisesti e-kirjoina. Suomalaisiin kirjakauppoihin en ole tässä tutustunut, mutta ulkomaisissa on paljon hyviä pieniä kirjakauppoja, joilla on loistava valikoima nimenomaan spefi-kirjallisuutta (ja vielä sellaista harvinaisempaa, jota ei ihan helposti kaupoista muuten saa).
 
Tänä aamuna maksoin huomattavan summan elektronisessa muodossa olevasta roolipelimateriaalista, tähän mennessäkin olen toki vastaavanlaisia pdf-tiedostoja kerännyt, mutta en ole maksanut niistä (kiistän silti kaikenlaiset piratismisyytökset). Kyseistä materiaalia ei joka tapauksessa levitä edes Fantasiapelit Suomessa, joten tämä lienee järkevin tapa tukea tekijöitä eli kantaa oma kortensa kekoon.

Lukulaitteita en ole itse vielä kokeillut, tietsikan ruudulta olen tähän mennessä lueskellut, mutta myös paljon printtaillut. Jopa irtolehtiä on mielestäni mukavampi lukea, kuin mitä näytöltä lukea. Tosin ehkä koko ajan näytöltä lukeminen on tullut luontevammaksi.
 
Suhtaudun kielteisesti e-kirjoihin ja niiden lukulaitteisiin. Pidän kirjoista, niiden painomusteen ja liiman tuoksusta, siitä että saan hypisellä käsissäni ja ihailla kansia. Ja sitä nidontaa, varsinkin vanhojen kirjojen. Vanhoista kirjoista voi päätellä, miten ahkerassa käytössä ne ovat olleet ja kuka ne on omistanut.Minulle kirjat ovat tärkeitä esineitä ja samalla myös sisustuselementtejä, kun jonkin verran visualistin vikaa minussa taitaa olla. Myös kirjojen omistaminen on minulle tärkeää, kai se kirjojen määrä on jonkinlainen statussymboli minulle.

Joskus kokeilin kaverini lukulaitetta ja hämmästyin, miten silmäni eivät rasittuneetkaan samalla tavalla kuin esimerkiksi tietokoneen ruudulta lukiessa. En siltikään pidä e-kirjoista, vaikka se olisikin ympäristöystävällisempää. Tietenkin se on hyvä ja mainio vaihtoehto niille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse kirjastoon tai kirjakauppaan. Lehdetkin luen mieluiten paperisina, vaikka niitä harvoin tulee säilöttyä samalla tavalla kuin kirjoja. Korkeintaan jos niissä on jokin mielenkiintoinen juttu tai muuta tärkeää tietoa.
 
Ympäristöystävällisyyden kohdalla voi toki miettiä myös, millainen on lukulaitteen ja sen sisällön ylläpitoon käytettävien muiden laitteiden valmistuksessa syntyvä hiilijalanjälki, kuinka paljon sähköä ne syövät käyttöaikanaan ja kuinka pitkä (tai lyhyt) käyttöikä niillä on painettuihin kirjoihin verrattuna.

Minulla on kokemusta vain siippani Kindlestä, eikä siitäkään paljoa vilkaisua enempää. Siihen ei ainakaan saa kuin mustavalkoista materiaalia, mutta oletan, että on myös värit toistavia lukulaitteita. Henkilökohtaisesti tuskin innostun e-kirjoista, ennen kuin voin olla varma, että tietokirjojen joka ainoa kuva toistuu yhtä yksityiskohtaisena ja värikylläisenä kuin painetuissa kirjoissa.
 
Isilmírë sanoi:
Minulla on kokemusta vain siippani Kindlestä, eikä siitäkään paljoa vilkaisua enempää. Siihen ei ainakaan saa kuin mustavalkoista materiaalia, mutta oletan, että on myös värit toistavia lukulaitteita. Henkilökohtaisesti tuskin innostun e-kirjoista, ennen kuin voin olla varma, että tietokirjojen joka ainoa kuva toistuu yhtä yksityiskohtaisena ja värikylläisenä kuin painetuissa kirjoissa.

Värillisiä tosiaan on, mutta lukulaitteet eivät kuitenkaan ole niin isoja, kuin monet tietokirjat tuppaavat olemaan. Niinpä niitä yksityiskohtaisia ja värikylläisiä kuvia ei pysty tarkastelemaan yhtä hyvin, vaan pitäisi joko katsella sitä pienenä tai zoomata.
Itselläni on yksi kuvitettu kirja (Tuhannen ja yhden yön tarinoita) lukulaitteellani, se toimii kyllä vallan mainiosti, sillä kuvat ovat mustavalkoisia (eivät edes harmaasävyisiä muistaakseni) ja niin pieniä, että ne sopivat hyvin sivulle tekstin lomaan, niin kuin pitääkin. Esimerkiksi Astrid Lindgrenin ja Muumi-kirjojen kaltaisen kuvituksen uskoisin myös sopivan tuolle näytölle yhtä kivasti, mutta mitään sen isompaa en haluaisi minäkään lukulaitteelta katsella. Lukulaitteessani valokuvat (siinä on entuudestaan kolme valmiina) näyttävät kyllä mustavalkoisuudesta huolimatta hyviltä.
 
Töölön kirjastossa kakkoskerroksessa on lainausautomaatin katveessa pieni näyttö ja sen vieressä lappu jossa kehotetaan kokeilemaan ekirjan lukulaitetta. Mulla ei ollut tänään aikaa jäädä siihen ihmettelemään sen enempää, mutta huomioni kiinnittyi laitteen (kaipa se oli se lukulaite, kun se lappukin oli siinä...) pieneen kokoon. Semmonen ehkä postikortin kokoinen (paksumpi toki). En ole tuollaista laitetta (kai) koskaan nähnyt livenä, joten olen luullut että ne ovat kokoluokkaa iPad. Mietin juuri siinä samaa että miten kuvat mahtavat näkyä. Näyttö oli myös niin kapea että tekstiala on väkisinkin melko pieni.

Paremmalla ajalla käyn kyllä huvikseen vilkaisemassa lähemmin. Olen mä sen verran utelias kumminkin.
 
Kointähti sanoi:
Tänä aamuna maksoin huomattavan summan elektronisessa muodossa olevasta roolipelimateriaalista, tähän mennessäkin olen toki vastaavanlaisia pdf-tiedostoja kerännyt, mutta en ole maksanut niistä (kiistän silti kaikenlaiset piratismisyytökset). Kyseistä materiaalia ei joka tapauksessa levitä edes Fantasiapelit Suomessa, joten tämä lienee järkevin tapa tukea tekijöitä eli kantaa oma kortensa kekoon.

Tällaisissa tilanteissa e-kirjat ovat loistavia: mahdollisuus hankkia jotain, jota painettuna ei edes saa ja sähköisessä muodossa olevista kirjoista on paljon helpompi tehdä hakuja (mikä esim. ropekirjan ollessa kyseessä on hyvä asia). OK, selailu on hankalampaa, mutta tietyn yksityiskohdan löytäminen paljon helpompaa.

Finnconissa on näillä näkymin paneeli e-kirjoista, tulkaapa kuuntelemaan! :)
 
No nyt on käytössä iPad ja luettuna I e-kirjani. Latasin sen iBooksista: Terry Pratchettin Snuff. Kiinnostaisi tietää, miten muuttaa pdf-tiedostot paremmin kirjamaiseen muotoon. Alaviitteet kun saisi näkymään Snuffin tapaan, eli pienen numeron täppääminen vie viitesivulle, jolta pääsee takaisin lähtökohtaan.
 
Olen ladannut vain maksuttomia e-kirjoja iPadiini ja olen valinnut latausmuodoksi EPUB-tiedoston, jos on ollut mahdollista valita. EPUB-tiedosto ilmestyy kirjahyllyyn kirjamaisena. Kirjan sivuja pystyy "selaaman" vähän samaan tyyliin kuin paperikirjassa, fontin kokoa pystyy suurentamaan ja pienentämään aika kätevästi ja kirja skaalautuu laitteen ruudulle sopivaksi joko pysty- tai vaakasuunnassa. Lataamissani kirjoissa ei ole alaviitteitä, joten en tiedä, miten ne toimivat.

Olen suhtautunut e-kirjoihin hieman epäillen, mutta käteviähän ne ovat matkalukemisena ja etenkin sänkylukemisena, koska ei tarvitse enää pitää yö-/lukuavaloa päällä. Mieskään ei ole enää rutissut yöaikaan lukemiseni takia, koska iPadin valo ei häiritse hänen nukkumistaan.
 
Kiitos tuosta tiedosta. Asensin Sigilin, koska Wikipedian mukaan se on "Currently the only application that can also open and edit EPUB books, instead of just converting from other formats to EPUB." Perusopaskirja näyttää käyttäjäystävälliseltä, mutta omaksuttavaa toki on runsaasti. Onneksi olen vielä kaksi viikkoa lomalla.
 
Olen tosi tyytyväinen, että sen lukulaitteen hankin. Minulla on tullut aika paljon viime aikoina esimerkiksi tenttilukemistoa nimenomaan sähköisessä muodossa, ja niiden lukeminen on sillä vain niin paljon mukavampaa kuin näytöltä lukeminen. Minä haluan, että voin ottaa kirjani mukaan, eikä läppärin kanniskeleminen kaikkialle innosta. Lukulaite kulkee mukana vielä helpommin kuin tavalliset kirjat, vaikka minun pitääkin varoa sen kanssa, koska minulla ei ole sille minkäänlaista suojakoteloa.

Pitää muistaa tuo Sigil, jos joskus tulee tarvetta saada jotkut oudot PDF:t (tai muut tiedostomuodot) lukulaiteystävällisemmiksi. Juuri vähän aika sitten minulla oli yksi tenttikirja todella huonolaatuisena PDF:nä. Yleensä PDF:tkin saa sovitettua näytölle sopivankokoiseksi, mutta tätä piti skrollailla sivu- ja leveyssuunnassa, jos halusi sen luettavankokoiseksi joko zoomaamalla tai asettamalla tekstikoon isommaksi. Vaan sitten se zoomattu teksti olikin jo todella epätarkka. Yleensä tekstiä isontaessa se sovittuu automaattisesti näytölle niin, että sivujen käänteleminen ja lukeminen onnistuu normaalisti. Se oli ensimmäinen e-kirja, jonka kanssa minulla on ollut ongelmia, ja siinä tapauksessa olisin paljon mieluummin ottanut oikean kirjan sen tilalle. Mutta kun kurssilla on yli 400 opiskelijaa ja kurssikirjoja kirjastossa noin 30, niin yllättäen kaikille ei niitä riitä.

Kerran lukulaite jumitti todella pahasti: se ei reagoinut virtanappiin tai mihinkään muuhun, mitä sille yritin tehdä, siihen jäi vain näkyviin viimeksi lukemani sivu. Liitin sen tietokoneeseen, mutta se ei reagoinut mitenkään siihen, että sai virtaa, eikä tietokone ymmärtänyt, että siihen oli mitään laitetta kytkettykään. Vein lukulaitteen sitten Suomalaiseen kirjakauppaan, josta sen olin ostanut. Siellä ei osattu suoraan sanoa, pitäisikö se esim. resetoida vai lähettää huoltoon. Parin puhelinsoiton jälkeen sain ohjeeksi pitää sitä koneessa kiinni niin kauan, kunnes jotain tapahtuisi. He epäilivät, että siitä oli vain akku mennyt niin totaalisen tyhjäksi, ettei se hetken usb:lla kytkettynä oltuaan ollut ehtinyt latautua senkään vertaa, että tietokone ymmärtäisi sen olemassaolon. Minusta se vaikutti oudolta, koska akku näytti olleen noin puolillaan ennen kuin lukulaite jäätyi. No, pidin sitä koneessa kiinni useamman tunnin, ja lopulta se sitten heräsi ja alkoi latautua. Tätä ongelmaa on ilmeisesti muillakin ollut joskus, myyjäkin sanoi, että hänellä oli kerran lukulaite kotona lainassa eräs ilta, ja senkin akku tyhjeni niin, ettei se moneen tuntiin lataamisen aloittamisesta herännyt. Toiste lukulaite ei ole näin minulla tehnyt, mutta olenkin ehkä tarkemmin pitänyt huolta, että akkua riittää.
 
Olen perinteisten kirjojen ystävä, mutta pidän e-kirjoja hyvänä ideana syistä, joita tässä ketjussa onkin jo mainittu. Kaikista tärkeimpänä se, että julkaisukynnys madaltuu, kuten se on tietysti jo tehnyt internetin myötäkin. Tietysti tämän voisi sanoa johtavan siihen, että markkinoille tulee paljon roskaa, mutta niinhän aina 90% kaikesta on roskaa - ja mikä on ja ei ole roskaa riippuu aina siitä, keneltä kysyy.

Itse lueskelen puhelimella, moon+ reader nimisen ohjelman avulla, tosin silläkin lähinnä ilmaisia e-kirjoja, koska suomessa e-kirjojen ostaminen on niin hankalaa. Ja hyvinhän tuo onnistuu pieneltä puhelimen ruudulta, vaikka näköni onkin heikohko. Puhelin kulkee mukana aina kaikkialla, minne ei tulisi kokonaista kirjaa raahattua, saati sitten kontillista kirjoja.
 
Onko e-kirjojen ostaminen hankalaa? Minusta se on melkein liiankin helppoa mutta käytän nykyään kyllä lähinnä Kindlen ohjelmaa.
 
Ylös